Mistä nousee inhimillisyys ja toisen tuskan ymmärtäminen? Hauras "vanhan sielun" omaava on oppinut kantapään kautta. Vähän kai elämän reunalla katsellen. On jo löytänyt oman tasapainonsa kaiken elämän vaatimusten ja tavoitteiden vastapainona. Hän on aina vähän yksin, seurassakin.
Vanha sielu on etsikkoaikanaan koonnut henkisen kotinsa ja voimansa yhä uudelleen. Etsinyt, empinyt ja löytänyt hiljalleen mielenrauhansa. Eletystä on syntynyt oivalluksia asioista - niistä pintaa syvemmistä.
Uskon, että meidät lähetetään tänne maan päälle oppimatkalle. Olemme katoavaa kiertokulkua niin kuin kaikki ympärillämme oleva ja silmin nähtävä. Olemme poluillamme oppimassa ja opettamassa itseämme ja toisiamme. Osaammeko hoksata syvemmin mistä elämän hyvä koostuu? Paljon hoksannut on kai se ...
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!
VANHA SIELU
VANHA SIELU
TIETÄÄ MITÄ ON TUSKA JA EPÄTOIVO.
HÄN ON OPPINUT
PAHAA JA HYVÄÄ KOKEMALLA.
AISTIMALLA, HERKISTYMÄLLÄ.
TASAPAINOAAN ETSIMÄLLÄ.
VANHA SIELU AISTII
VAIKKA EI VOI TIETÄÄ.
AAVISTAA VAIN JA ARVAA
MITÄ KULISSIN TAKANA OLLA SAATTAA
Kirjoituksiani:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
