Reunalla pelottaa: elokuuta 2024

Sydänleikkauksesta 10 vuotta

Muisto 10 v. takaa, Stressi, leikkausta odottaen
Sydänkuva Microsoft 365 kuvakirjasto

Kymmenen vuotta avosydänleikkauksestani

Muistan odottamisen pelon
muistan - ja - en.

Kesällä 2014 olin tavattoman
huonossa kunnossa.

Pelkäsin sydämeni pettävän
ennen kuin leikkaus tehtäisiin.

Olin niin tavattoman väsynyt
elossa roikkuminen tuntui raskaalta.
Odotin leikkausta kuin pelastusta.

Muistan leikkauspäivän siihen asti kun nukkumattisammutti valot. 💗

Muistan heräämisen raskauden sen painon.
Muistan sen ihan valtavan väsymyksen.

Sen miten kotiin päästyä nukuin
pisimmän aikuisiän yhtäjaksoisen uneni.
Hitaasti henkäillen toipumisen tielle.

Tänään bioläppäni on 10-vuotias.
Onnea ja pitkää ikää sille!!

Nyt kuljetaan varpaillaan hyytymisasioiden
ja muiden sairauksieni kanssa.

Sydämeni välikatsastus odottaa.
Pelko kulkee mukana mutta niin kulkee toivokin.

rakkaan ystäväni haudalla

Elon koko kirjo💗

Kävimme rakkaan ystäväni haudalla.
On valtava ikävä
Tällä puolella on välillä raskasta
Me elävät jatkamme ...

Kävimme padolla ja rakkaan
ystävän nuoruusmaisemissa.

Hääpäiväksi jotain pientä.
Herkuttelimme, pysähdyimme
hetkeksi elämään.

Yritimme iloita.
Yritän kerätä voimia syksyyn

Toivon bioläppävanhukselleni jaksamista.

Toivon itselleni aikaa ja lisäaikaa paljon. On sitä kaikenlaisia toiveita pienellä ihmisellä
Iloitsemme mieheni Hank C:n musiikin julkaisusta

Toivomme, että joku kuuntelisi tykkäisi
ja ennen muuta ihan seuraisi

💗

Täydellinen minulle

Tämä päivämäärä viisi vuotta sitten mullisti elämäni.💗
Tapasin silloin puolisoni ensi kerran kasvotusten.
Tänään on neljäs hääpäivämme.

On rakastettu ja opeteltu, on kipuiltu ja eletty syvyyksissä.💗
Ennen muuta on katsottu yhdessä samaan suuntaan,
syvässä hyväksynnän onnen tunteessa.

Rakas mieheni olet 💗

täydellinen minulle 💗

emme pelastaneet 💗toisiamme💗
tulimme
rikkinäisinä
olimme rehelllisiä
viisi vuotta sitten
tämä päivä muutti elämäni💗
olemme  yhä tässä
se ei ole romanttista
se on totta
sairaan viitan alla ihminen 💗
pelokas väsyvä keskeneräinen
sinä vastasit samalla mitalla
kerroimme huonoutemme
virheet    puutteet
ne joilla suhteet usein kaatuvat💗
emme yrittäneet näyttää paremmilta💗
olimme liian väsyneitä esittämään💗
ja juuri siksi tämä kesti💗
yhteiselo loksahti  paikalleen
keskustelu 💗
hiljaisuus  kerrallaan💗
tunnemme bluesin
tiedämme
kun mikään ei kevene
kun rakkaus ei kanna vaan vaatii 💗
silti jäämme💗
pohjavire ei ole onni
se on valinta 💗
luottamus ilman takeita💗
rakkaus joka ei lupaa  helppoutta💗
olemme yhä tässä
se on rakkautta💗

💗

💗olen kiitollinen jokaisesta hetkestä kanssasi 💗 rakastan

💗

Nykymenolle sanon pah - ja kuulumisia

Pohdin toisinaan nykymenon järjettömyyttä.
Sitä, miten on jakauduttu pärjääviin ei‑pärjääviin.

Monen talous on kovin ahtaalla.
Ei ole voimia eikä rahaa - pysyäkseen nykymaailman vaateissa mukana.

Nykymenolle sanon ihan suoraan - pah

Vanhempaa sukupolvea on tosi paljon.
Ennen asiat hoituivat puhelimella tai poikkeamalla paikan päällä milloin vaan.

Joskus kirjoitettiin kirje.
Kukin kertoi asiansa rauhassa omalla tavallaan.
Asiat hoituivat ihan aina, perään soitettiiin jos ei hoitunut - ei toisinpäin.

Kun jokaiselle oli ihan tärkeintä että homma
hoitui asiakkaan - sen ihmisen parhaaksi.

ja ihan jokaisen pelasti puhelinluettelo
sieltä selvisi ihan tärkeimmät.

Nyt ladataan sovelluksia ja akkuja.
Päivitetään kaikkea vähän väliä.

Kuunnellaan nauhoitteita ihmisen sijaan.
seikkaillaan valikkoviidakossa.
Surffataan ihan joka asian takia.

Nykymenon kehitys ei tunnu kohtuulliselta

Kohtaamisia kasvokkain on vähemmän.
Ajan varaaminen vaatii usein ennakkovalmisteluja.
Varatun ajan, sen soiton monen tunnin kyttäämisen ja eväät.

Sama kehitys vie aikaa terveydenhuollossa.
Se aika tulla kuulluksi nähdyksi.
sitä, mitä me sairaat ihan eniten tarvitsisimme.

Kaikki uusi ei aina ole vain hyvää.
Joten, nykyaika sanon sinulle - hyi häpeä.

Lopuksi voinnistani lyhyesti.
Keuhkosyövän täsmälääke
nyt 3/4 annoksella suosituksesta.

Hengenahdistus lisääntyy.

Perusröntgen ei tuonut lisävaloa,
Lääke jatkuu, kun ei vaihtoehtoja.
Uusia kokeita myöhemmin ja TT‑kuvat

Pyörätuoli tulossa avuksi iikkumiseen.
Käteni heikentyneet en pysty rullaamaan
pyörätuoliani.

Ajattelen toiveikkaasti - tämäkin vain vaihe. 💗

Ehkä vointini tasoittuu ja paranee.
Elämään tupsahtanut muitakin huolia,
mutta, myös kaunista erilaista.
Jatkan - otan lääkkeeni

💗

Ihan nuotin vierestä

Kuva Microsoft 365 kuvakirjasto.

Elämä
on enimmäkseen
epätäydellistä
epävireistä
sekamelskaa
ja hankaluuksista
huolimatta
elämisen
arvoista.

Lopulta
ei
haittaa
vaikka
laulaisi
ja

elämäkin menisi vähän tai

💗ihan nuotin 💗 vierestä

porhallamme polkujamme
💗toisiamme sivuutamme💗
ei aina muistu tututkaan riimit

💗ei osu oikeat sanat 💗
voimme kompuroida

ihan rauhassa 💗

💗saamme laulaa
ihan - nuotin vierestä 💗
emmehän toistemme käänteitä

kauaa - tuumailla jaksa 💗
💗hyvä meidän on raakkua

suoltaa ihan omaa tarinaa 💗
harvoin elämässä osuu nuotilleen

elää voimme kai - vähän 💗
vaikka nuotin vierestä raakkuen💗

💗

Kamala Luonto-sarjis ei petä - numeroa en tiedä

💗

Varjoista valoon

Kirjoitan tätä lempeydellä
itselleni ja sinulle
joka pysähdyit tähän hetkeen.
En kiirehdi. 💗

Sanat saavat tulla siinä tahdissa kuin ne jaksavat. 💗
Kaikki on vähän hyrskyn myrskyn
Tahtoisin olla heikun keikun.
näyttää kieltä kulkea oikaisten.
Sanoa universumille oikun eikun.

Kurkotan varjoista valoon.
Luulot ja pelot häädän hiiteen.

Nautin rytmistä musiikin,
laulan ihan vierestä nuotin.
Kurkotan varjoista valoon.

Huokaan maallisia harmeja,

Muistan lapsuuteni sankarin joka niistä
viis välitti keksi aina keinot
ei piitannut vaikka
kaikki olisi ollut
ihan rempallaan
silti mentiin aina
lujaa eteenpäin.

💗

Kurkotetaan varjoista valoon.
Ikäiseni tietävät ketä sankaria
tarkoitan.
Muistot on tärkeitä!!

💗

Kamala Luonto 22-3422

💗

Hank C – Puolisoni Till The End- albumi

Hank C

Sinnikkyyden tuloksena mieheni itse säveltämät ja sanoittamat kymmenen countryhenkistä kappaletta on julkaistu suoratoistopalveluissa biiseihin on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä ja ennen kaikkea loraus kaiken kestävää rakkautta.

Läpi vaikeuksien

Musiikki on ollut meille tapa selviytyä. Biisien tekeminen, soittaminen ja hiominen ovat helpottaneet kipuja ja antaneet muodon tunteille, joille ei aina ole sanoja.

Mieheni aloitti kitaransoiton teini-ikäisenä ja kappaleiden tekemisen parikymppisenä. Elämä vei välillä toisaalle: perustyö kutsui, ja matkan varrella tuli aikoja, jolloin musiikki jäi vuosiksi syrjään. Fyysinen työ ja elämän hankaluudet söivät välillä voimia ja uskoa. Silloinkin kitara pysyi ystävänä – vaikka sitä ei aina jaksanut koskea.

Mitä rakastaa, sitä pitäisi tehdä

Tavatessamme elämämme mullistui nopeasti. Mieheni on joutunut kokemaan, millaista on rakastaa vaikeasti sairasta. Meilläkin on ollut tappiomielialan hetkiä, mutta luovuttamisen sijaan olemme yrittäneet valaa toisiimme uskoa.

Intohimo on löytynyt yhä uudelleen. Se voima, joka syntyy siitä, että tekee jotakin sydämestään – ei siksi että täytyy, vaan siksi että rakastaa sitä.

Olen saanut olla mukana mieheni musiikkimatkalla: kuunnella, kommentoida, heitellä ideoita ja joskus pyöritellä riimejä yhdessä. Arjen pyörittäminen on ollut yhteistä työtä, ja musiikki on saanut kasvaa sen keskellä.

Albumi

Mieheni esikoisalbumin nimi on *Till the End* nimikkokappale kertoo minusta toivomme että hänen musiikkinsa löytää kuulijansa.

Kaikissa kappaleissa mieheni laulaa ja soittaa akustista kitaraa. Rumpujen rytmiä ja tempoa ohjasi SamiLaakso, basson matalat äänet ja rytmisen perustan loi Jaska Prepula. Osan sovituksista teki kitaransoiton velho Jarmo Hynninen. Hän soittaa levyillä sähkökitaraa.

Olen ylpeä mieheni musiikista - ehkä vähän siitäkin, että elämäni cv:ssä lukee nyt:

Hank C:n musiikki löytyy suoratoistopalveluista Facebook-sivulle voi liittyä seuraamaan, jos musiikki puhuttelee.