Reunalla pelottaa: vertaistuki

Näytetään tekstit, joissa on tunniste vertaistuki. Näytä kaikki tekstit

Sydänleikkauksesta vuosi - aloitettava keuhkosyövän täsmälääke nro2

Juhlin sitä, että olen elossa tasan vuosi sitten tehdyn kiireellisen mitraaliläppäoperaation ansiosta. Sitä edelsi vaikea jakso. Sydän on ollut ok. Siitä olen tosi kiitollinen. MUTTA. Keuhkosyöpäni notkahti eteenpäin, joten aloitan uuden täsmälääkkeen. Muistutan. Jokainen, jolla on keuhkot voi sairastua keuhkosyöpään. Ei, en ole tupakoinut.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!

SAA ILAHDUTTAA - SAA VINKATA MUILLE

Blogia voi seurata monella tavalla ja vaikka ihan joka tavalla!

Blogilla on pääsivu tällainen sivu (kuvassa nro 5), johon voi liittyä seuraajaksi (vähän monimutkaisempi mutta SAA fanittaa). Blogin pääsivulla on kasvojen kuvia (nro 4) ja kuvia ilman. Sieltä voi klikata seuraajaksi, jos haluatte ilahduttaa.

Blogia voi seurata tämän nettisivun lisäksi (ja mielellään monella tavalla) myös Instagramissa reunalla_pelottaa

KIITOS. YLI tuhat seuraajaa on Facebook-sivulla. Liity joukkoon - saa tykätä ja seurata.
Tässä linkki Tästä linkistä pääset Reunalla pelottaa - Facebooks-sivulle

Numero 3 on suositus-teksti, jota vaihdan aika ajoin.

Numero 2 on sanoja, joita voi valita kuten toivo, kiitollisuus, armo. Sitä klikatessa saatte listan, johon olen tägännyt kirjoituksia, joissa aiheesta kirjoituksia.

Numero 1 - Kirjoitukset aikajanalla.

Uusille lukijoille ja muillekin, suosittelen aloittamaan vanhimmasta eli vuoden 2021 lokakuusta. Otsikko varmasti antaa hyvästi osviittaa. Kirjoitukset eri asioista ovat suloisesti sekaisin - sairasjuttuja, runoja ja ajatuksia siitä sun tästä mielenkiintoisesta - ja usein omakohtaisesti koetuista asioista.
Koettakaa kestää sekamelskaa.

OLO ON MIKÄ SE KULLOINKIN ON

Oli yskää, limaisuutta, painontunnetta ja hengenahdistusta. Söin limaa irrottavia ja kuurin tulehdukseen, kun näkemättä syöpikseltä määrättiin - vaikka en tulehdusoloa tuntenutkaan. Sydämen osalta labrat ja ekg suht ennallaan. Oli labrat ja keuhkojen TT-kuvaus aikaistetusti. Kävin jo syksymmällä päivystyksessä, mutta olen vaan kärvistellyt ja vähentänyt menemisiä.

Kuvat näyttivät muutoksia olevan. Keuhkosyöpiä on monenlaisia.
Minulla on ei pienisoluinen keuhkosyöpä, adenokarsinooma eli rauhassolusyöpä.
Leikkauksessa otetuista koepaloista löydettiin geenin uudelleenjärjestymä eli ALK+.
Rauhassolusyöpä eli adenokarsinooma on nykyään tavallisin keuhkosyövän alatyypeistä. Syövästäni löytyi siis geenimutaatio, johon on kyetty kehittämään täsmälääkkeitä. Syöpäni siirtyi vuoden 2024 kesällä paikallisesti parantumattomasta parantumattomaksi - tai levinneeksi syöväksi. Ensimmäinen täsmälääke ei keholleni sopinut.
Vuosi sitten tehty sydänoperaatio/leikkaus on rauhoittanut elimistöäni ja menemisiäni.

Toivon, että tulisin toimeen tämän lääkkeen kanssa. Toivon pääseväni vähillä haittavaikutuksilla. Lääkäri ymmärsi vointini kokonaisuuden. Aloitetaan varovasti, lisätään hitaasti ja seurataan tarkasti.

EN ROMAHTANUT - OLEN VÄHÄN VIMMAINEN

Onneksi aina jotenkin jaksan nousta ja käydä, kuten Duracel-paristot (en saa mainoskorvauksia, muistanette em. mainokset). Onnekseni olen hämäläistaustainen ja vaikka yritetään tyrmätä, niin aina vaan nousen. Pienen pettymyksen itkun tirahduksen päästin, mutta hei - Ilon kautta kuitenkin.
Ehkä oloni paranee ja syöpä ottaa taka-askelia. Kenties se säikähtää ja pysähtyy pitkäksi aikaa niille sijoilleen Sillä ajatuksella lähden kohti joulua. Täällä on pimeää ja vesisateista, aina vaan. Kertakaikkisen synkeä sää. Vastaiskuna ostin vähän joulukukkia ja suklaata.

Ai se vimmaisuus. Kävin läpi blogikirjoituksiani. Yritin viilata niiden luettavuutta. Muutamat lensivät viimeiselle matkalleen - huh, mitä huttua.

Uskolliset - ilahduttakaa ja aloittakaa lukemaan uudelleen aloittaen siitä ihan ensimmäisestä eli vuoden 2021 lokakuulta. Edetkää aikajanallisesti kuukausi kerrallaan klikaten eteenpäin.

IHANAA JOULUNODOTUSTA JA JOULUN AIKAA .

KIITOS JOKAISELLE BLOGIA SEURAAVALLE.

Tästä kuunteluun mieheni minusta tekemä laulu

Hank C - Till The End

Tässä linkki Hank C - Spotify

#keuhkosyöpä #myötätunto #reunallapelottaa #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Miltä tuntuu - Tuntemuksia, ajatuksia sairastamisesta

Kirjoitukseni Toivo ja Tuki - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Vieraskynä - Matilda Heikkilä - Suomen tarvitaan syöpästrategia

Parantumattomasti sairas

Tänään peilistä katsoo pelko

Kohti modernia ja yksilöllistä syövänhoitoa - Outi-Maria Liedes

Huomenta Suomi - Syöpäseulontojen tarpeellisuus - Marjo Forssblom

HS-haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa.

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Loppusuoraa

Blogin kirjoittaminen on tuonut monenlaista. Muutama yhteydenotto on johtanut pidempiaikaisiin ajatusten vaihtoihin. Vertaistueksi ajattelin blogini sitä aloittaessani. Koskaan ei osaa riittävästi sanoa eikä kaikkea voi korjata. Toivon blogista löytyvän siipirikkoisille ja elämän kolhimille vähän jotain eheyttävää. Toisinaan on pakko päästää irti. Lopulta meidän jokaisen on päästettävä iriti - myös elämästämme.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

LOPPUMATKAN KROUVISSA

... on eräs blogin lukija, jonka kanssa olen kirjoitellut pidempään. Pitkiäkin ajatustenvaihtoja. Tuo ihana ihminen on kulkemassa elämänsä loppusuoraa. Luulen, että me molemmat olemme hoksanneet sen oleellisen tästä elämästä.
Elämästä luopuminen on meidän jokaisen elävän osa. Mikään tahtominen tai toive ei voi tosiasioita muuksi muuttaa. En löydä kuolemattomia sanoja, mutta halusin kirjoittaa sinua ajatellen edes jotain. Olet koskettanut minua. No, runohan siitä tuli. Ei mestariteos, mutta ...
Kiitos keskusteluistamme, sinä Ihana kaunosielu.
Ajattelin, että saat oman kirjoituksen kun olet sitä vielä itse lukemassa.

LOPPUSUORAA

ON SELVITTY MONISTA MUTKISTA,

VAIKEISTA AJOISTA JA PAIKOISTA.

ON ELETTY, KIPUILTU JA EHEYDYTTY.

ON MATKATTAVA OMAA

LOPPUSUORAA

JOSSA TULEVASTA KALPEA AAVISTUS,

TOIVE, TOIVO JA LUOTTAMUS.

ON HILJALLEEN AIKA

MYÖNTÄÄ ELÄVÄNSÄ LOPPUSUORAA.

ON VÄHITELLEN PÄÄSTETTÄVÄ

IRTI ELÄMÄSTÄ TÄSTÄ.

#armo #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo #vertaistuki #ystava

Kirjoituksia:

Elämä voittaa kuoleman

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Joulu omassa kodissa - Kiitos Luojalle

Joulu on kautta aikain ollut ihmeiden aikaa. Tilani sairaalassa oli leikkauksen jälkeen pari päivää kutakuinkin vakaa. Pleuranestettäkään ei näkynyt. Keskustelu kardiologin kanssa oli pitkä. Sovimme, että uskaltaudun ja toimin kotiin päästyäni hitaalla liekillä (noh, muu ei olisikaan mahdollista).

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

KIITOS KANNATTELUSTANNE

Kiitos jokaiselle vaikean tilanteeni huomioineelle.

Paljon tapahtui niin raskaita, että mieleni alkoi joitakin päiviä sitten käymään niitä läpi. Mitenkäs muuten kuin nukkumaan mennessä - ja välillä ihan muuten vaan keskellä päivää.
Tiedän toki, että tämän kuuluvan traumaprosessiin.

Olen tavattoman kiitollinen jokaiselle sairaalajaksoni 19 päivän aikana kohtaamalleni terveydenhuollon ammattilaiselle, ystäville, tuttaville ja blogin kautta kannustaneelle!
Kiitos, kiitos!

Sairaalareissulle osui monta kolhua ja montunpohjaa.

Osui onnekseni myös monia jopa johdatukselta tuntuvia vaiheita ja käänteitä.

Kiitos jokaiselle auttajalle, kiitos Luojalle, joka lopulta elinpäivistämme päättää.

Entiselleen en palaa, mutta niinhän sitä on jo huomattu,
vähemmälläkin pärjää
- ja muiden tuella, avulla ja kannustuksella.

Kirjaprojektini on loppusuoralla. Eteenpäin täytyy olla elävän mieli. Sen pariin sitten jossain vaiheessa.

Rakas Ystäväni, joka menehtyi reilu vuosi sitten, on ollut näiden viime kuukausien aikana monesti mielessä.
Olin jo lähes varma, että kohta tapaamme. Saattoi tulla jonkun mittainen lisäaika minulle.
Ikävä on valtava!

Huomasin juuri, että blogikin on jo yli 3-vuotias. Ihana taapero, ihana ikä!

Hiljennyn joulun ilosanoman äärelle🙏.

"Mutta enkeli sanoi heille: 'Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.'" (Luuk. 2:10-11)

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA JOKAISELLE!

#armo #jouluomassakodissa #ilosanoma #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Matka itseensä

Joulu saa tulla jokaiselle

Hyvästit Rakkaalle Ystävälle

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Keuhkosyöpäni on parantumaton

kaula paksuneulanäytteiden oton jälkeen

Kilpirauhaseni imusolmukeloistelu osoittautui TT-kuvissa keuhkosyövän etäpesäkkeiksi. Keuhkosyöpäni eteni parantumattomaksi, levinneeksi IV-asteen syöväksi. Tämä varmistui kaulan paksuneulanäytteistä. Tupakoimattomat, kuten minä, voivat sairastua keuhkosyöpään. Syytä ei tiedetä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

VOINNIN ALAMÄKEÄ

Tähystysleikkaus tehtiin syyskuun alussa 2020. Minulta poistettiin tuolloin oikean keuhkoni keskilohko ja välikarsinan imusolmukkeita. Molemmissa oli syöpää. Sen luokitus on tähän asti ollut - Paikallisesti parantumaton.
Vointini alamäki on kiihtynyt. Syksyn 2023 päätteeksi sain 20 sädehoitokertaa välikarsinan eli mediastinumin imusolmukkeiden runsaan loistelun ja kasvun takia.
Keuhkosarkoidoosin ja keuhkosyövän yhdistelmä on ongelmallinen. Keuhkoissa ja imusolmukkeissa sarkoidoosi on näkynyt ensimmäisestä röntgenkuvasta 2002 alkaen. Yhä sarkoidoosi voi keuhkoissani (ja varmaan muuallakin kehosssani) mainiosti.

Kilpirauhasongelmani tuli ilmi ensi kerran kevättalvella 2020, jolloin olin lähtöportteilla sydämeni loppumattoman rytmihäiriömyrskyn seurauksena. Keuhko- ja monielinsairaus on terveydenhuollolle haaste. Keuhkoissa ei ole tuntoa, mutta niiden huono toiminta tuntuu ja näkyy. Se tuntuu hapen puutteena, jaksamisen ja suorittamisen heikentymisenä. Saman aiheuttaa sairastamani keuhko- ja sydänsarkoidoosi. Sarkoidoosi kaikkinensa aiheuttaa paljon muutakin, joka voinnissani tuntuu,

Kevään 2021 kuvissa oli kilpirauhasen loistelua. Parin minuutin ultrauksen jälkeen lääkäri ei pitänyt sitä seurannan eikä muiden tutkimusten arvoisena. NYT kolmannella runsaalla imusolmukkeiden loistelukerralla asia tutkittiin kiireesti. 2 viikkoa sitten otettiin paksuneulanäytteet. Maanantaina sain tekstarin katsoa Maisa-sovelluksen viestin. Siinä kerrottiin syöpäni olevan nyt parantumaton levinnyt eli IV-asteen syöpä. Syöpäluokituksen asteita on I-IV ja tämä IV on se kehnoin.

SEURAAVAT ASKELEET

Potilasoppaan tekstiä

Olin tänään HUSin syöpäkeskuksessa keskustelemassa lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa. Kävimme läpi vointia, lääkettä, käytäntöjä. Tähän asti olen käynyt keuhkopoliklinikalla, mutta tästä eteenpäin tulen asioimaan HUSin Syöpäkeskuksessa. Lääkäri kertoi täsmälääkkeestä, jonka vihdoin saan. Sain mukaani potilasopaskirjasen lääkkeestä, jonka nimi on Alecensa. Olen aikaa sitten lukenut siitä. Olen seurannut samaa sairastavien ja tätä poikkeavaa geeniä omaksuvien kokemuksia.

Ei tämä ajatuksellisesti eroa aiemmasta, sillä en voi ihmeparantua monielinsarkoidoosistanikaan. Syöpä yrittää hitaasti ottaa niskalenkkiä. Välillisesti syövän eteneminen voi vaikuttaa siihen mihin kannattaa ja voi ryhtyä esim. sydäntilanteeni takia. Sitten, kun ja jos hoitaa pitää. No, nyt pitää.
KELAta tulee pian päätös täsmälääkkeen korvattavuudesta. Toivottavasti se sopii ilman kohtuuttomia haittoja. Toivon sen pistävän syövälle pitkäksi aikaa luun kurkkuun - no jarrua edes.

Opettelen asian hyväksymistä. Itse olen tätä arvellut jo pidempään. Aika ajoin voi tulla alakuloa ja kenties pienimuotoisia romahtamisia. Sen mukaan millainen latu tästä sitten avautuu. Elämänhalua on, koen elämäni yhä elämisen arvoiseksi. Kenties hämäläisen geeniperimäni myötä saan vielä paljon laadukkaita lisäpäiviä. Sitä toivon.

#keuhkosyopa #reunallapelottaa #sairas #syopa #toivo #tupakoimaton #vertaistuki

Kirjoituksia:

Tupakoimattoman keuhkosyöpä blogissa10/21

Toivo ja tuki - Kirjoitukseni - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut - sivustolle blogi 1/22

Keuhkosyöpä - julma, leimattu, sen löytäminen ja hoito ontuvat blogi 11/22

Kirje - sinä Perhanan syöpä blogi 11/22

Tänään peilistä katsoo pelko blogi 11/22

Outi-Maria Liedes - Mallimaa-hanke - Kohti modernia ja yksilöllistä syövänhoitoa blogi 11/22

Kustannussäästöä syntyy, jos syöpä havaitaan riittävän aikaisin 2/23

Huomenta Suomi-keskustelussa Marjo Forssblom - Syöpäseulontojen lisäämisen tarpeellisuus 3/23

Hyvä elämä ja armo - Kirjoitukseni - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle blogi 3/23

Keuhkosyöpätutkimus ja lääkekorvaushaasteet - sädehoitoni ohi

Sarkoidoosin monet kasvot

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Sairastamisen opetuksia 6 – Ahdistus ja kuolemanpelko

Vakavasti sairaan on käsiteltävä ja kohdattava elämän rajallisuuden hyväksymisen ajatus. Se, että maanpäällisen aikamme pituus voi lyhentyä ja lähdön hetki voi olla, kenellä tahansa, hyvin lähellä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AINA EI KYETÄ PARANTAMAAN

Sairautemme yritetään parantaa, jos se on mahdollista. Muiden sairastuneiden ja samassa "veneessä" olevien vertaistukea en voi suositella liikaa. Lukemalla, pohtimalla ja vaihtamalla ajatuksia muiden kanssa saa laajempaa ymmärrystä tästäkin vaikeasta aiheesta. Voimme joutua pohtimaan mitä kroppa kestää? Voimme joutua kohtaamaan tilanteen, jossa kaikki voitava on tehty. Yrityksistä huolimatta sairaus voi olla ottanut niskalenkin. Lopulta eteen voi tulla hetki, jolloin meidän täytyy hyväksyä se, että hoidot ja lääkkeet tuovat ainoastaan lisäkärsimystä.

VAKAVAN SAIRAUDEN EDETESSÄ

Kulttuurissamme kuolema on siivottu ja ulkoistettu erilleen tavallisesta elämän kulusta. Elämästä luopumisen kertomiseen käytetään kiertoilmauksia. Jokainen on lopulta viimeisellä "portilla". Vakavasti sairas joutuu läheisineen elämästä luopumisen ajatuksen eteen. Sairas voi joutua monen vaiheen aikana useaan kertaan "porttien" lähelle ja takaisin. Joskus sinne joutuu äkkirysäyksellä.

Edunvalvontatestamentti, hoitotahto ja testamentti olisi hyvä olla tehtynä jo nuorena. Ne helpottavat läheistemme taakkaa. Kun nuo viimeiset maalliset asiat ovat tehtynä, voi keskittyä huolettomammin elämäänsä. Olisi hyvä, ettei siirtäisi vaikeita eikä kauniita asioita eteenpäin ajatellen - sitten joskus, Toisinaan lähdön hetki tulee niin pian, ettei ole voimia tai mahdollisuuksia niitä kertoa.
Mitä, jos kertoisimme isot ja tärkeät asiamme painamasta kun olemme vielä hyvissä voimissa? Saisimme olla rauhallisina, tietäen että jäljelle jääneet pärjäävät ja välimme ovat selvät.

Lääketiede, eikä mikään mahti maailmassa kykene aina pysäyttämään sairauden etenemistä. Loppusuoralla ja lähdön hetkellä olemme yksin ajatustemme ja tuntemustemme kanssa. Jäljellä olevan aikajanan lyhenemistä ei kukaan meistä pääse pakoon. Oman mielenrauhamme takia on tärkeää, että on pyrkinyt elämässään, tai edes ajatuksissaan, antamaan anteeksi heillekin, jotka ovat meitä satuttaneet. Samoin, jos on katunut ja pyytänyt anteeksi heiltä, joita on satuttanut ja joita kohtaan kokee tehneensä väärin.

Viimeisinä aikoina voidaan luopua ns. "turhista" lääkkeistä. Silloin voi elää oman mielensä ja käsityksensä mukaista hyvää elämää. Viime hetkilläkin voi kohottaa lasin ja skoolata kiittäen elämälle. Voi pyrkiä tekemään viime hetkistään omanlaisiaan ja hyviä. Tietenkin, voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan.

AHDISTUS JA KUOLEMAN PELKO

Uskon, että ahdistus kuolemaan liittyen helpottaa ajan myötä. Lukeminen, perehtyminen ja keskusteleminen auttavat. Uskomustensa ja omatuntonsa mukaisesti olisi hyvä saada ajatuksensa, mielensä ja omatuntonsa tasapainoon ja rauhaa sielulleen.
Kuolema voi ahdistaa, sillä kaikki mitä tiedämme siitä, on lopulta arvoitusta. Tietomme pohjautuu olettamuksiin ja siihen mihin uskomme. Emme tiedä miltä kuoleminen tuntuu emmekä sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Moni pohtii asiaa uskonnon kautta.

Ehkä ihminen muovautuu kovassa paineessa ja ahdistuksessa siten, että hän voi rauhassa aloittaa loppumatkansa kohti maallisen elämänsä helpottavaa päätepistettä.

KRISTINUSKON JÄLLEENNÄKEMISEN TOIVO

Jokainen ajattelee omalla tavallaan elämästä ja siitä luopumisesta. Itse uskon ja nojaan Luojaan. Raamatun mukaan Taivas on ikuinen. Se antaa minulle rauhaa rauhattomuuteeni ja toivoa, sillä uskon jälleennäkemiseen.

USKON, ETTÄ AIVAN VIIMEISINÄ AIKOINA JA HETKINÄ TÄRKEINTÄ KUOLEVALLE JA HÄNEN LÄHEISILLEEN ON OLLA YHDESSÄ. SAADA OLLA JA NÄYTTÄÄ VÄLITTÄMISENSÄ.

Poimin alle linkkejä aiempiin kirjoituksiani, joissa on syvempää pohdintaa tähän kirjoitukseen liittyvistä aiheista – mm. pelosta, ahdistuksesta, kuoleman läheisyyttä ja kuolevaisuuden ajatusta.

#ahdistus #alakulo #armo #rakkaus #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Jos tietäisi

Oma kuolevaisuus

Kuoleman läheisyydessä

Elämä voittaa kuoleman

Jos lähtöjärjestys on väärä

Ahdistuksen alla

Tänään peilistä katsoo pelko

Kirje - Sinä perhanan syöpä

Ihan jotain muuta

Vertaistukea - Sydänyhteisön löytäminen

Lopulta olemme yksin

Sietää, sietää

Myötätunto

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Sairastamisen opetuksia 5 – Töissä sairaana

vas. kuva 7/2002, oikea 11/2021

Moni sairastuu vakavasti ennen varsinaista eläkeikäänsä. Sairastuminen mullistaa työssä puurtaneen elämän. Vaikutukset tuntuvat sairaan elämän lisäksi monella tapaa hänen lähipiirissään ja työyhteisössään.

Luettehan kirjoituksen lopussa olevan linkin kirjoitukseen, jossa on paljon lisämietteitä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ERI IKÄKAUSINA JA ELÄMÄNVAIHEISSA SAIRASTUVILLA ON OMAT ONGELMANSA

Kun sairastuu vakavaan sairauteen, se on kamalaa kaiken ikäiselle. Lapsen sairaus on täyttä horroria. Nuoren aikuisen sairastuminen tuntuu julmalta vääryydeltä. Työelämässä puurtavilla on omanlaiset ongelmansa sairastuessaan. Sairauden myötä tarvitaan usein monenlaista sovittelua työssä jaksamisen takia. Usein sairaslomia ja erilaisia vaiheita riittää. Sairaan mielen myllerrystä eivät ulkopuoliset näe, mutta tilanne mullistaa hänen elämänsä monin tavoin. Olo junnaa ja vaihtelee.

Jos sairaalla on alaikäisiä lapsia, on sairastaminen erityisen haasteellista. Itse sairaalle se merkitsee lisähuolta ja monenlaista venymistä. Perheen keskinäiset roolit, lähipiirin ja laajemmin työyhteisön ja sairaan elämässä olleiden ihmisten suhteet saattavat muuttua. Yhtä kaikki – työikäinen sairas joutuu monenlaiseen mankeliin.

Töissä pitäisi jaksaa - ja jaksaa. Meille on iskostettu, että ahkeuus palkitaa ja töitä pitää tehdä. Kun sairaus on astunut peruuntumattomasti kuvaan, nämä itsestäänselvyydet heittävät nopeasti ”häränpyllyä”. Töistä ja arkiaskareista voi tulla vuoren korkuisia esteitä. Niiden ylittäminen voi tuntua mahdottomalta. Välillä kaikkeen sairastamiseen liittyvään tuntuu tottuvan, mutta ajoittain katkeruus yrittää vallata mielen. Välillä voi tuntua hassulta kuunnella terveiden pikkumaisista flunssista tai arkipäivän pulmista. Voi mietityttää se, jos vointi aina vaan huononee ja lääkemäärät kasvavat? Epävarmuus voi syödä sisältä. Uupumus voi tuntua olevan aina läsnä ja keskittymiskyky voi totisesti olla hukassa tai nollissa.

On stressaaavaa huomata, että keho ei kertakaikkiaan kestä. Ei tottele, vaikka hampaat irvessä yrittäisi. Sitten sitä miettii, että kannattaako tehdä töitä, jos se vie kaikki voimat? Kolikon kääntöpuolena on mielekäs tekeminen, rahallinen korvaus ja muutama kiva työkaveri. Työ voi antaa paljon, mutta entä jos se imee ihan kaikki voimat. Ne voimat, jota pitäisi olla arkisiin puuhiinkin.
Töissä aika voi kulua eikä ehdi miettiä muuta - sitä ainaista omaa kehoaan tai väsyneitä ja pelokkaita ajatuksiaan. Rahaa jokainen tarvitsee ihan arjen ja asumisen menoihin. Vaa, mitä jos tuntuu kuin kaivaisi poteroa omalle arkulleen yrittäessään sinnitellä??
Entä, jos on vaikea keskittyä, entä jos alituiseen tarkkailee itseään ja pelottaa? Sitten taas muistaa lääkärin sanat: parempi. Lenkille ja salille, vaikka ei millään jaksaisi. Lisää lääkkeitä, oireita ja niiden sivuvaikutuksia. Mieli on taas herkillä. Masennus ja pelko voi vaania. Pelkoja, mitä sairauden edetessä vielä pitää kestää? Elämä on muuttunut selviytymistaisteluksi ja vauhti on hidastunut. Sellaista voi olla työssä sairaana sinnittelevän elämä. Vai, tuntuuko pitkä-aikaissairaat tutulta?

Löysin EVA:n tutkimuksen ansiotyön merkityksestä. EVA = Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n (voittoa tavoittelematon yhdistys), joka on vuonna 1974 perustettu ajatushautomo, joka edistää markkinataloutta ja jonka tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestys. Se tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun ja esittää reformeja poliittisille päättäjille). Tutkimuksen palkeista juuri nyt allekirjoitan itse seuraavat: keino rahoittaa aktiviteetteja, velvollisuus, ihmissuhteita, arjen rutiinia, statusta = olen ihminen, jatkuvaa rääkkiä, PAKOPAIKKAA ELÄMÄN MUILTA VAATIMUKSILTA. Viimeinen kolahti.Tässä linkki tutkimukseen EVA-ansiotyön merkitys itselle

Kadehdin terveyttä, sitä kaipaan. Vaivattomia ja kivuttomia päiviä. Ollaan kai sitten samalla viivalla kadehtimassa - vain eri kropissa ja elämäntilanteissa. Näillä eväillä jatketaan ja eletään hyvän huomisen toivossa.

Jokainen joutuu käymään omat karhunpaininsa työssä jaksamisen ja elämänvaiheidensa kanssa

Muistan ne tuhannet venymiset, joita olen työvuosinani sairaana työssä, työmatkoilla ja muuten elämässäni sadatellut.

Armollisuuden ja myötätunnon ajatuksia kaikille työikäisille vakavasti sairaalle.

#ahdistus #armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia::

Kun ei riitä - itselleen

Hoitoväsymys - Fatiikki

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia, ajatuksia sairastamisesta

Vähemmän on enemmän

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Jos tietäisi

Itsetutkiskelua

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Sairastamisen opetuksia 4 – Hyväksyminen, kaikkeen tottuu

Pitkäaikaissairaan on lopulta hyväksyttävä, että sairaus jää osaksi hänen elämäänsä. Kaikkine karvoineen ja tosiasioineen. Hänen on elettävä muuttuneiden suunnitelmien ja haaveiden kanssa. Ennnen muuta hänen täytyy sovittaa elämänsä haaveineen kuhunkin aikaan sopivaksi.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AIKA JA ITSEMYÖTÄTUNTO

Aika on lääkettä traumoille ja mielelle. Parempina päivinä voi unohtua aiemman kaihoilu ja muuttuneen huonon mustaama ajatusmaailma. Elämän jatkuessa ihminen tottuu. Tapaa ja tottumusta kannattaakin pitää yllä, nimittäin niitä rutiineja. Päivärytmiä – syömiset, lääkkeiden napsimiset, hoitokäynnit, ulkoilut ja virkistäytyminen. Voimien mukaan arkisia asioita, läheisiä, ystäviä ja elämyksiä. Aikajanaa tarkastellessa huomaa selvinneensä. Tässä sitä ollaan, vaikka luuli jo viikatemiehen mukaansa korjaavaan. JEE!!

Uusi arki ja oleminen löytyy jokaiselle sairastuneelle aina jollain tavalla. Matkaan kuuluu itkupotkuraivareita (ainakin mielessä), itsesääliä, miksi minulle ja usein - miksi nyt? Sairas kampeaa jossain vaiheessa mielen pimeältä puolelta elävien joukkoon, osa mielialalääkkeidenkin auttamina. Lopulta havahtuu huomaamaan - Aurinko paistaa, voin istahtaa tässä, linnut laulavat ja jäätelö maistuu. Onni on saada elää ja yhä kokea päivien vaihtumisia.

HAAVEET OMANNÄKÖISIKSI JA SOPIVIKSI

Sairastuminen voi opettaa kirkastamaan mielessään .arvojaan. Se voi auttaa huomaamaan, etteivät ulkokultaiset asiat ole enää kovin korkealla omassa arvoasteikossa. Ystävät ja ylipäätään ihmiset ovat näyttäneet oikean sisimmän itsensä sairaan sairastuessa. Osa on poistunut tai jäänyt takavasempaan. Lähellä ja tukemassa on ydinjoukko. He, joista sairastunut saa voimaa ja iloa. Usein nuo samat ihmiset osoittavat tekemisellään ja kohdattaessa, että sairas on heille tärkeä.
Elämä voi muuttua ja olla rajoitetumpaa kuin aiemmin. Usein sairastunut muuttuu sisäisesti. Ajattelen tätä prosessia mielen korkeakouluna. Sairas saa olla itsekäs ja päättää asioista, joihin hän voi vaikuttaa. Hän tekee elämästään omannäköistä. Hän tavoittelee erilaisia asioita ja harrastaa. Tekee ja valitsee asioita, joista saa hyvän mielen. Ajattelen, että sairastumiskriisin myötä ihmisen sisin tulee aidommin esiin.

PELKISTETYMPI ELÄMÄ ON RIITTÄVÄÄ

Toimeliaalle tiputus sairasuralle voi olla ankara paikka. Kyyneleillä ja kiroilulla on tehtävänsä. Aika kuluu vääjäämättä ja parantaa. Päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet vaihtuvat. Aina jollain tavalla jokainen löytää omanlaisen olemisen tapansa ja rutiininsa. On hyvä myös muistaa, että elämä on sarja toistoja. Se on prosessi, joka tuo mukanaan erilaisia tilanteita ja elämyksiä.
Sairastamisen myötä ihmisistä, niistä ihan läheisistäkin voi ilmaantua ikäviä puolia. Kaikki eivät jaksa tai halua kulkea sairaan rinnalla. Haluan ajatella tätäkin asiana. Kiviriippoja ja itsensä vuoksi (ystävyyden luonteen muuttuessa) kiviriipaksi heittäytyviä ei tarvitse sairaan kannatella. Sairas voi antaa anteeksi toisten heikkouden ja keskeneräisyyden. Jotka eivät kestä, saavat mennä. Ihmisiä ja asioita tulee ja menee elämässämme.
Kipua ja sairastumiskokemusta voi pitää yhtenä asiana muiden elämänsä tapahtumien joukossa. Siten voi elää rauhallisemmin ja jättää tilaa muille kuin vaikeille pahan mielen ajatuksille. Jotkut päivät ovat ns. terveilläkin todella vaikeita. Voimme silti muistaa, että talven jälkeen tulee lopulta aina uusi kevät ja huominen voi olla parempi. Toisinaan pidemmälle ei meidän tarvitse tai kannata miettiä. On ihan hyvä olla vaan ja huomata elävänsä.

MIELENRAUHAA – AITOUTTA

Voimavarakseen voi ottaa sen kaiken, josta on aikanaan aidosti pitänyt ja jota on rakastanut. Sairas – ja jokainen, saa olla kiitollinen siitä kaikesta hyvästä, jota hän on saanut kokea. Vielä voi tapahtua kivoja asioita. Olet yhä tärkeä ja arvokas. Usko läheisiä ja rakkaitasi, sinusta välitetään.
Ole aito itsesi. Tarkkaile ja huomioi elämää rauhassa. Katso myötätunnolla elämäsi ihmisiä ja muitakin. Hidastetumpi elämä voi johtaa miettimään arvojaan ja elämäänsä syvemmin. Se on voinut kirkastaa asioita, joita terveenä touhutessaan oli tullut yhä uudelleen siirtäneeksi. Elämä voi selkeytyä ja sairaallakin voi olla aidosti ihan hyvää elämää. Aloita hyväksymällä sairas elämäsi ja rakasta aitoa itseäsi.

#ahdistus #alakulo #armo #haave #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Sairastamisen opetuksia 1 - Elämä muuttuu

Sairastamisen opetuksia 2 - Huolehdi ja ilmoita

Sairastamisen opetuksia 3 - Mieli ei aina kestä

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Sairastuneet ja läheiset

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia ja ajatuksia sairastamisesta

Sairastaminen käy työstä

Kestä vielä

Elämänjano

Sairaan itsetunto

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit

seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA

MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana

kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on

pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Rakkaan ystäväni muistonäyttelyssä

Kävin Rakkaan Ystäväni Susanna Huovisen muistonäyttelyssä Järvenpäässä. Mukana oli tuttuja, mutta tauluja, joita en ollut aiemmin nähnyt. Viime keväällä huonoja uutisia tuli siihen malliin, että taidehetkemme keväällä 2023 oli tunteikas. Upea taidemaalari hän oli minun silmissäni. Kaunis sielu, hyvä ihminen ja minulle ihan mahdottoman Rakas Ystävä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

TAITELIJASIELU

Ystäväni viehättyi jo nuorena taiteeseen ja käsillä tekemiseen. Hän kävi monilla kursseilla ja innostui monenlaisesta. Hän ihmetteli, innostui herkästi ja sulatteli asioita mielessään. Arjesta selviytyminen jätti taiteen tekemisen sivummas, sillä aina on leipää ja katto päänsä päälle saatava. Kaikkia hänen taiteen parissa tekemäänsä ja osallistumisia nin monille kursseille ja asioille, en tiennytkään. Susanna asui ja oli vuosikaudet Järvenpään taideseuran jäsen. Kuvassa tietoa Susan itsensä kertomana. Kuva on Järvenpään taideseuran 60 v. kirjasta vuodelta 2018. KAIKKI KUVAT SUURENEVAT NIITÄ KLIKATESSA!!

KUVIA NÄYTTELYSTÄ

Susan muistonäyttelykirjassa oli jo monia nimiä. Näyttely oli 28.1.20924 asti Järvenpään taidetalolla Myllytiellä. Live on live! Blogikirjoitusteni kuvituksena on myös Susan taidetta.

Susa sanoitti taideseuran tekstissä mm. näin: ”Olen oman itseni terapeutti, taideterapeutti. Maalatessani selkeytyy osa kaikesta mitä on”. JA Sukupolvien välisistä valokuvista: ” Mieli menee vuosikymmenten taa ja elämä saa merkityksen, jota ei ajalla eikä järkeilemällä voi käsittää!” ja ” Terveyteni on aiheuttanut läheltä-piti-tilanteita elämässäni, joten koen todella, että Taide eheyttää mielen kolauksia ja auttaa ymmärtämään jotain mitä on lähes mahdoton ymmärtää. Taide on mahtavaa mystiikkaa.” Niin viisas Rakas Ystäväni.

#armo #kiitollisuus #onni #reunallapelottaa #vertaistuki #ystävä

Kirjoituksia:

Hyvästit rakkaalle Ystävälle

Kaipaus

Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - In memoriam

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Bluesia ystävien kera

Trickbag live

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi (myös Susa sairasti sydänsarkoidoosia ;(

Sinulle ystävä

Ystävälle

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Sairastamisen opetuksia 3 – Mieli ei aina kestä

Sairastumiskokemuksia on monenlaisia. Terveytensä menettänyt voi fyysisisen toipumisen ja alkushokin jälkeen sairastua myös mieleltään.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MIELEN PAINEET TULEVAT VIIVEELLÄ

Sairastunut on voinut olla tutkimus- ja epäilyputkessa tai hän voi sairastua äkkiarvaamatta. Sairas joutuu usein hämmentävien tilanteiden, termien, koneiden, letkujen, testien, arveluiden – ja ennen muuta kokemusten viemäksi. Kysymättä, pyytämättä, varautumatta. Hän kohtaa terveydenhuollossa eri tehtävissä olevia, niin monia. Hänelle puhutaan terminologiaa, joka tuntuu heprealta. Toisinaan häntä tuskin huomataan ja hänen ohitseen puhutaan. Asioita kerrotaan palasina. Sairas voi tuntea olevansa putkessa, jonka suunta ja päämäärä ovat hämärän peitossa. Arveluista ja oireista muodostuu lopulta sairauden nimi. Diagnoosin – tai arvelujen jälkeen sairastunut yrittää ymmärtää mitä sairastuminen Hänelle merkitsee. Mielessä vilisee loppuelämä, ennusteet ja mitähän tästä oikein seuraa. Tämä on sairastumisen alkumatkaa.

KOHTAAMISET JA KOETUT TILANTEET

Tilanteissa, joissa tapahtuu mullistavia, pienistä seikoista tulee isoja. Muiden suhtautuminen sairastuneeseen jää syvämuistiimme. Tympeän henkilön sanat voivat jäädä mieleen ilmettä myöten. Sairastunut voi muistaa ripeän rauhallisesti toimivat, jotka liittivät häneen monenlaista letkua. Eräs puhui kovin rauhoittavasti, varoittikin etukäteen että nyt pistää. Muistat hänet, joka kertoi, ettei hätää, teemme parhaamme. Sairas muistaa käden olkapäällään ja ruokatarjottimen tuojan lisätarjouksen. Hän muistaa miten kyynelehti ja panikoi. Hän muistaa lääkärin, joka katsoi silmiin ja selitti hitaasti. Kysyikin sairaan voimista, vaikka niin vähän itse mistään mitään ymmärsi.
Hän muista kohtaamansa ammattilaisen, joka mumisi täyttä munkkilatinaa katsomatta kertaakaan häneen. Sairaasta ei tuntunut ihmiseltä lainkaan. Onneksi, hän muistaa myös erään ihanan, joka iltavuorossa selvensi ja vastaili sairaan arveluihin rauhallisen hyväntahtoisesti. Toi tueksi lääkärin kertomuksen nähtäväksi. Jotain jo sairaskin alkoi ymmärtää. Sairaan mieleen jäävät painavina ne kiireiset, ilmana hänen ohitseen lipuvat. He, joille sairas on vain raskas työ.
Sairas ehtii tarkkailla ja huomata yllättävän paljon. Kohtaamisista jää hänen mielensä pohjalle paljon pureskeltavaa. On suuria tunteita ja suodatettavaa. Tutkimuksia, hoitoja, lääkityksiä kaikkien ajatuksien ja tuntemusten lisäksi.

HOITOPUTKI JA SAIRAAN ELOON SOPEUTUMINEN

Sairauden nimi saadaan selville nopeasti tai pitkien piinallisten selvittelyjen jälkeen. Yleisimmistä sairauksista tietoa voi löytyä nopeasti rekkalastillinen ja harvinaisemmista hippusen pitkän etsinnän jälkeen. Oireet johtavat hoitopolkuun tai kokeiluihin ja/tai toimenpiteisiin. Osa selviää takaisin terveen kirjoihin. Toiset jäävät tietyksi aikaa seurattaviksi, Osa saa tietää sairautensa lyhentävän hänen elinikäänsä. Heidän "terveytensä" seuranta jatkuu, kunnes ei enää jatku.

Voi käydä kivasti – hoidetaan toimenpiteillä ja lääkkeillä kuntoon tai lähes ennalleen.

Voi käydä huonommin – sairaus jättää oireita, kipuja ja toimintakyvyn heikkenemistä.

Voi olla niin, että toimenpide onnistuu, mutta keho on saanut tehdyistä toimenpiteistä ja lääkityksistä siipeensä.

Yhtä kaikki, sairastumiskokemukset jättävät aina jälkiä sairaan mieleen. Kipuja, kauhua, muistikuvia, tuntemuksia, tunnelmia äänineen ja sanoineen. Hidastettuja tuokiokuvia ja vaiheita voi tulla mieleen jopa vuosien päästä. Sairastumisen merkkipäivät, joku uutinen tai tilanne voi palauttaa hankalia muistoja uudelleen mielen pureskeltavaksi.

TRAUMAN JÄLKEEN MIELI EI AINA EHEYDY

Sairastunut on voinut selvitä fyysisesti kokonaan tai jollain tavalla, mutta hän on sisäisesti muuttunut. Vaikeat ajatukset, ahdistus ja masennus ovat saattaneet kiristää otetta.
Sairaalle muistutetaan, miten onnekas hän on, kun on yhä hengissä. Fyysisistä koettelemuksista hengissä – kyllä.
Usein ei ymmärretä sitä, mitä traumaattisten isojen terveydenhoitotilanteiden- ja aikojen läpikäyminen tekee mielelle. Trauman kokenut ei pysty sanoittamaan matkaansa ja kaikkia tilanteitaan.

Sairastunut voi kokea, ettei hänen kokonaistilannettaan ole täysin ymmärretty. Ei ainakaan usein sitä, miten kuormittavaa vakava sairastuminen on. Sairaan läheisetkään eivät usein ymmärrä miten sairas on välillä hukassa -itseltäänkin. Sairas ei jaksa aina edes yrittää selittää, sillä hän"hajoaa" aika ajoin. Kanssasairaiden joukossa on helpompaa, kun ei tarvitse esittää ja voi sanoa niin kuin asiat ovat. Mieleltään horjahtelevalla tuntemukset ja voimavarat vaihtelevat. Pimeydestä valoon ja kaikkea siltä väliltä. Tämä hänelle suotakoon.

NYT ON NÄIN

Mikään terapiasessio ei saa vangittua sitä eri tilanteiden, vaiheiden ja kokemusten sekamelskaa, joita rankkoja terveystilanteita läpikäyneen mieleen on jäänyt. Terveydenhuollon tarjoama apu on pieni kädenojennus trauman kokeneelle.
Pitäisi ymmärtää, että sairaus jättää usein mieleen vaikeita ja syviä, ikuisia arpia. Sellaiset eivät parane koskaan täysin.
Ison sairaustrauman läpikäyneiden täytyy saada purkaa tuntojaan. Heidän tulee antaa välillä hajota ja olla ahdistuneita kaiken sen seurauksena, mitä he ovat joutuneet kokemaan. Sen seurauksena miten heidän elämänsä on muuttunut eikä mikään entinen voi enää olla samoin kuin ennnen sairastumista. Sairaat ovat toki kiitollisia siitä, että elävät.
Kovia kokenut on silti yhä haavoittuneen hauras, usein myös mieleltään. Traumakokemus on osa hänen tarinaansa. Joskus toiset joutuvat kokemaan henkisesti ihan liikaa, vain koska pelastuivat elämälle. Heitä tulee kohdella myötätunnolla ja kaikella mahdollisella tavalla tukien.

Toivon terveydenhuollossa työskenteleville aiheesta lisäkoulutusta ja voimia sairaiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen.
Läheisille ja tuntemattomille toivon armon ja myötätunnon siemeniä, jotta jaksatte tukea sairastumisen traumatisoimia - ja saatte halutessanne itsekin tukea.
Trauman kanssa eläville toivotan voimia.

Kenties traumatisoitunutta auttaa ajatus - tämä on minun ainutlaatuinen polkuni - nyt on näin.

Linkki:

Innoituksen kirjoitukseen antoi lukuisat keskusteluni vertaistukihenkilönä sairastuneiden kanssa. Sysäyksen antoi myös silmini osunut artikkeli: Potilaan lääkärilehti, Timo Teräsahjon kirjoitus: Sairaus paranee, mutta kestääkö mieli hoidon? Lukemaan pääset Klikkaamalla TÄSTÄ

#ahdistus #alakulo #armo #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Sairastamisen opetuksia 1 - Elämä muuttuu

Sairastamisen opetuksia 2 - Huolehdi ja ilmoita

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Sairastuneet ja läheiset

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia ja ajatuksia sairastamisesta

Sairastaminen käy työstä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit
seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA
MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana
kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on
pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.