Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit

Ei ole oikeita sanoja

On raastavaaa, miten sairastumisen tai muun vaikean elämäntilanteen kohtaamaa kartetaan. Ei ole harvinaista, että kasvokkain kohtaamisia ja kaikkea muutakin yhteydenpitoa vähennetään.
Vaikeita aikoja elävälle moinen "katoaminen" on ihan pahinta. Niitä rinnallakulkijoita kaipaisi kipeästi juuri hädän ja vaikeuksien keskellä. Meistä voi tuntua ettemme osaa sanoa niitä oikeita sanoja. Ja ettemme osaa olla oikealla tavalla toisen pahan ja vaikean äärellä. Mietin, miksi pitäisi ollakaan? 

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!


ON VAIN TOISTEMME KOHTAAMISIA JA IHMISYYTEEN KUULUVAA 

Elämämme on luotu tällaiseksi. Sillä on alku ja loppu. Elämämme kaari tapahtumineen on korkeimman käsissä.
Toistemme elämän vaikeilla hetkillä olisi hyvä pysyä rinnalla - ennen muuta niissä ikävissä elämisen kaarteissa ja ajoissa. Oltaisiin vaan läsnä ihan tavallisina keskeneräisinä ihmisinä toisillemme - niinkuin ennenkin. Eikö?


EI OLE OIKEITA SANOJA

 

KUN SINNITTELEE ÄÄRIRAJOILLA

JA ELÄÄ KUORMITTAVIA AIKOJA.

KOLAHTAA JA RAASTAA,

JOS SIVUUTTAMISIA KOHTAA.

 

SILLÄ, JUURI HEIKOIMMILLAAN

SITÄ TARVITSISI

HUOLENSA HUOMAAMISTA 

JA HÄTÄNSÄ KESKELLÄ PYSÄHTYMISIÄ.

EDES PIENIÄ INHIMILLISIÄ KOHTAAMISIA.

MYÖTÄTUNNON HIPPUSIA.

VAIKKA - IHAN VÄHÄN TAI HETKEN AJAN.

SAISI VOIMAA JA VOISI PURKAA

MIETTEITÄÄN JA TUNTEITAAN.


VOI - KUN VAAN

ANNETTAISIIN EMPIMÄTTÄ

LEMPEITÄ KATSEITA, SANOJA, HALAUKSIA.

PIENENPIENIÄ MYÖTÄTUNNON ELEITÄ.

 

EI OLE OIKEITA SANOJA.

EI NIITÄ OLE OLEMASSA.


KOHDATAAN – EI KAIKOTA.

OLLAAN

- IHAN TAVALLISESTI VAAN

JA TOISTEMME RINNALLA PYSYTÄÄN.


#armo #läheinen #myötätunto #reunallapelottaa #runo #toivo  


Kirjoituksia:







Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Ihmisten ilmoilla

Kuva Anne Karine
Ihmeiden aika ei ole ohi. Olen ollut jo ihan ihmisten ilmoilla. Olen bongaillut kevään merkkejä, valoa ja vaihtelua lisääntyvässä määrin. Osallistuin Jyväskylässä rakkaan sydänyhteisöni vuositapaamiseen. Karpatiat ry juhli samalla 25-vuotistaivaltaan. Viikkoa aiemmin olin Mössön musaklubilla Juha Tapion keikalla. Hurjaa menoa siis, omalla mittapuullani ;)

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

IHMISTEN ILMOILLA PITKÄN HILJAISELON JÄLKEEN

Juha Tapion keikan bongasin jo ennen vuodenvaihdetta. Löytyi keikka melko läheltä. Sain tyttäreni seuraneidikseni ja avukseni. Keikalla olin pyörätuolipaikalla. Olisi ollut sula mahdottomuus seistä moinen aika. Viihdyttävä ilta.
Juha Tapion vanhan tuotannon biisit sanoituksineen olivat mielestäni keikan parasta antia. Klubiympäristö ei ole paras musiikin kuuntelemiseen. Jatkossa bongaan keikkoja lähinnä konserttisaleista tms.

Pitkän harkinnan jälkeen päätin lähteä myös Karpatiat ry:n vuositapaamiseen Jyväskylään. Pontimena olivat vuosien varrella kohtaamani ihmiset. Tapaamisissa on aina uusia ja vanhoja kasvoja. Pyörätuoli oli mukana ja ystäväni auttoi ihan kaikessa. Tarvittaessa moni muukin auttoi. Kävelen omin jaloin lyhyitä matkoja. Käteni on aika reporankana, joten edes lautasen kantaminen ei onnistunut. Molempina päivinä oli vähän isompia outoja rytmejä, joten en uskaltanut liikaa urheilla. Ohjelman lisäksi tapasin muutaman muun seudulla asuvan ystäväni vertaistukimielessä ja muuten. Tehokasta ajankäyttöä. Junailu oli tosi rankkaa eikä VR:n kanssa mennyt kuin Strömsössä. 

Kuva Anne Karine
Vuositapaamisen asiapitoisen annin lisäksi ohjelmassa oli pienryhmäkeskustelua ja vapaamuotoisempi illanvietto. Tulin täysin yllätetyksi. Sain iltajuhlassa kunniakirjan, ruusun ja pronssisen ansiomerkin toiminnastani sydänterveyden hyväksi. Olen toiminut 12 vuotta vertaistukena ja ilolla jatkan. Kahdeksan yksinäisen sairastamisvuoden muistot eivät ole unohtuneet.

Ihmisen ei ole hyvä olla yksin ajatustensa kanssa.
Oli ihanaa vaihtelua ja monia kohtaamisia. Kiitos ihan jokaiselle. On hyvä välillä olla ihan ...

IHMISTEN ILMOILLA

 

IHAN LIIKAA OMISSA OLOISSAAN

PIENEN PIENESSÄ ELÄMÄSSÄÄN.

OLI PAKKO JO USKALTAUTUA

JA MUIDEN SEURAAN ANTAUTUA.

 

PELKOJA - ETTEI JAKSA

EIKÄ OSAA EDES OLLA.

OIKEIN - IHMISTEN ILMOILLA.

 

JUURI SILLOIN JA JUURI SIKSI,

OLI PAREMPI PISTÄÄ MENOKSI.

TEKOSYYT JA PELOT KUN VOI

PUHALTAA PIENEMMIKSI.

 

KAS, KUN VASTA

IHMISTEN ILMOILLA

JA SEURASSA VOIMAANNUTAAN.


#karpatiat #myotatunto #onni #reunallapelottaa #runo #sydansarkoidoosi #toivo


Kirjoituksia:

Vertaistukea - Sydänyhteisön löytyminen

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi kirj. 2021

Kirjoittajan sairauksista kirj. v. 21

Sydänlihassairaus dilatoiva kardiomyopatia

Sydänlihassairaus hypertrofinen kardiomyopatia

Kirjoitukseni - Toivo ja tuki - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Miltä tuntuu? Tuntemuksia ja ajatuksia sairastamisesta

Usko huomiseen

Hyvä elämä ja armo - kirjoitukseni - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Jatkoaika

Minua on lahjottukin, kiitos M💗 
 …. elämässä sairauksieni kanssa? PET-kuvat oli tulkittu ja syöpälääkäri soitti. Kuvia ja jatkoja olivat miettineet. Olen yhä hämmentynyt siitä mankelista minkä läpi monen ihmeen kaupalla - taas kerran - suoriuduin. Mutta - nykyhetkeen. JA  Kiitos seuraajille. Olen saanut myötätunnostanne voimaa💗

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

SYDÄN JA SYÖPÄ

Mielessäni on pyörinyt muistoja erinäisistä vaiheista loppuvuoden sairaalajaksolta ja sitä edeltäneeltä ajalta. Aika oli lähinnä hetkestä seuraavaan selviämistä. Aloin kuihtua jo viime kesästä alkaen. Syksyn myötä jaksamiseni laski kuin lehmän häntä.
Sydämeni mitraaliäpän repeäminen tapahtui lopulta melko äkisti. Äärimmäisen harvoin moista tapahtuu. Kävin jo kardiologin tarkastuksessa. 
Uusi läppärakenne toimii niin kuin pitää eikä läppävuotoa ollut. Siipeensä saanut ressukkahan sydämeni on, mutta tapahtuneen, ja aiemmat, huomioiden, mukavasti se pumppailee. Se suo minulle uusia päiviä ja elämäni jatkuu.

Mikään kiitos siitä, että saan yhä olla tässä ei ole riittävä. Kardiologit onnistuivat tekemään isoja ihmeitä. Kiitos, kiitos ja kiitos. Yritän käyttää tämän lisä-ajan tekemällä edes vähän hyvää. 
Vointini on lähes nollapisteestä hieman kohentunut ja on pääsääntöisesti tasainen. Elän hitaasti touhuten. Joskus on isompia huimauksia ja huulten sinistymisiä, kuten kuvassa. Pakaste- ja jääkaappimainen tuntemus on lähes koko päivän vaatekerroksista huolimatta. Verenkiertohäiriöitä kai. En juuri liiku kodin ulkopuolella ilman seuraa. Joskus vähän ja hyvin lyhyesti. Apunani on rollaattori. Pidemmillä reissuilla pyörätuoli ja saattaja. Vasen käteni on luokattoman kipeä, enkä kykene rullaamaan pyörätuoliani. Sen setviminen on ToDo-listalla. Syöpälääkärin mukaan voin huokaista helpotuksesta. Ei näkynyt erityistä. Jatkan ilman syövän täsmälääkettä. Voiko parempia uutisia olla!!! 
Kehoni ja mieleni eivät ole palautuneet ennalleen. Aikaa tämä vaatii. Juuri nyt tarvitsen taukoa sairaaloista ja tutkimuksista. 
Tulevasta emme tiedä. Nyt nautin siitä, ettei kehossani ole mitään akuuttia mitä pitäisi hoitaa.



JATKOAIKA

 

MIELI MATKAA VIIME VAUNUSSA.

VÄLÄHDYKSINÄ MUISTAA.

OTTAA AIKANSA TOIPUAKSEEN.

KYKENEEKÖ UNOHTAMAAN

JA HYVÄÄN LUOTTAMAAN?

 

JATKOAIKA

ON KÄYTETTÄVÄ TARKOIN.

AUTTAA KAI VOIN - VAIKKA SANOIN.

 

NIIN KOVIN KIITOLLISENA

IHMEISTÄ JA AVUSTA.

MYÖTÄTUNNOSTA 

JA TÄSTÄ 

JATKOAJAN JATKOSTA.


#keuhkosarkoidoosi #keuhkosyopa #kiitollisuus #reunallapelottaa #runo #sydansarkoidoosi #toivo


Kirjoituksia:

Hengähdetään

Toivon valintoja

Jos käykin hyvin

Jos voisin

Jos tietäisi

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Kokemukseni - Keuhko- ja monielinsarkoidoosi

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Loppusuoraa

Blogin kirjoittaminen on tuonut monenlaista. Muutama yhteydenotto on johtanut pidempiaikaisiin ajatusten vaihtoihin. Vertaistueksi ajattelin blogini sitä aloittaessani. Koskaan ei osaa riittävästi sanoa eikä kaikkea voi korjata. Toivon blogista löytyvän siipirikkoisille ja elämän kolhimille vähän jotain eheyttävää. Toisinaan on pakko päästää irti. Lopulta meidän jokaisen on päästettävä iriti - myös elämästämme.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

LOPPUMATKAN KROUVISSA

... on eräs blogin lukija, jonka kanssa olen kirjoitellut pidempään. Pitkiäkin ajatustenvaihtoja. Tuo ihana ihminen on kulkemassa elämänsä loppusuoraa. Luulen, että me molemmat olemme hoksanneet sen oleellisen tästä elämästä. 
Elämästä luopuminen on meidän jokaisen elävän osa. Mikään tahtominen tai toive ei voi tosiasioita muuksi muuttaa. En löydä kuolemattomia sanoja, mutta halusin kirjoittaa sinua ajatellen edes jotain. Olet koskettanut minua. No, runohan siitä tuli. Ei mestariteos, mutta ...
Kiitos keskusteluistamme, sinä Ihana kaunosielu.
Ajattelin, että saat oman kirjoituksen kun olet sitä vielä itse lukemassa.


LOPPUSUORAA

 

ON SELVITTY MONISTA MUTKISTA,

VAIKEISTA AJOISTA JA PAIKOISTA.

ON ELETTY, KIPUILTU JA EHEYDYTTY. 


ON MATKATTAVA OMAA 

LOPPUSUORAA

JOSSA TULEVASTA KALPEA AAVISTUS,

TOIVE, TOIVO JA LUOTTAMUS.


ON HILJALLEEN AIKA

MYÖNTÄÄ ELÄVÄNSÄ LOPPUSUORAA.

ON VÄHITELLEN PÄÄSTETTÄVÄ

 IRTI ELÄMÄSTÄ TÄSTÄ.



#armo #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo #vertaistuki #ystava


Kirjoituksia:

Elämä voittaa kuoleman

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Jos voisin

Kosketus olkapäälle

Elämä on pitkä päivä

Hidas luopuminen

Suodattimena

Olisi pitänyt

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Aina jotain vailla

Meillä inhimilliseksi kutsutuilla on aika usein jotain pielessä. Muistelemme menneitä ja koettua. Toivomme tulevalta monenlaista. Vertailemme. Kaihoamme toiseen vuodenaikaan ja kaipaamme enemmän ja parempaa. Voi meitä! Miksi olemme Aina jotain vailla?

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

MIELEN SEKAMELSKA

Mielemme kaipaa pakoa tylsyydestä ja rutiineista. Voi kun epämieluisat asiat voisi viedä vintillie tomua keräämään. 

On tervettä haaveilla ja tavoitella parempaa. Tuntuu kuitenkin, että nykyelon kiivas rytmi sovelluksineen on tehnyt meistä kovin kärsimättömiä. Moni kaipaa mielenrauhaa ja mielihyvää. Itsestäni tuntuu, että menneiden hyvien aikojen ja tapahtumien muisteleminen tekee meille hyvää.  Niiden vastapainoksi vielä nykyhetken ja tulevien haaveiden ja pyrkimysten tiirailua.

Toivon, että oppisimme olemaan enemmän elossa tässä nykyhetkessä. Ettemme olisi ...


AINA JOTAIN VAILLA

 

TUHAT RAUTAA TULESSA,

PYRKIMYKSIÄ JA TOIVEITA.

AINA MUISTI JOTAIN TYÖNTÄÄ.

EI HETKEEN OSAA KIINNITTYÄ,

EMME OSAA ILMAN VERTAILUA 

JA VAATIMUKSIA OLLA.

 

AINA JOTAIN VAILLA.

AIVOITUKSIA SINKOILEMASSA.

TURHANAIKAISIA TUUMAAMASSA.

 

MIKSI  - AINA JOTAIN VAILLA,

VAIKKA ELÄMÄ ON LÄSNÄ 

IHAN VAIN HETKESSÄ TÄSSÄ?


#ahdistus #armo #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #toivo

 

Kirjoituksia:

Jos murehdin turhaan

Herkistellään aistejamme

Mielenrauhaa

Etsin kultaista keskitietä

Kontrasteja elämän

Jos eläisi täysin palkein

Aina on lupa haaveilla

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Suo siellä - Vetelää täällä

Koettelemuksien kestosarjalainen täällä morjens! Elämä on taas taklannut ja suonut mielipahaa. Viime viikolla oli keuhkojen tietokonetomografiakuvaus ja muuta sälää. Pohjoisesta tuulee, eilen oli ensimmäinen pakkasyö täälläkin, hrr. Ja kuulumisia ..

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

SYÖPÄ ja SYDÄN ja mikä hitto lie

Eilen oli kontrollikäynti Husin Syöpäpolilla. Ensimmäinen isompi tsekkaus sitten täsmälääkkeen aloituksen. 
Sain sovitettua keuhkojen ja ylävatsan  TT-kuvauksen perään  tahdistinpolikäynnin. Vaivattiin tahdistinvalmistajan edustajaa. Pieni säätömuutos tehtiin. Usko apuun ei ole kova, mutta mistäpä tietää ellei kokeile. Jos edes millin avun saisi, sen vastaanottaisin.

Vointini on laskenut parin viime viikon aikana ripeästi. Puristaa rinnasta ja ahdistaa. Laihtunut olen, ihoni kukkii - minä en. Jalkani ovat turvoksissa. Hetki sitten kävin kardiologilla ja tilanne kutakuinkin ennallaan.  Liikkumiseni on avutonta.

Keuhkosyöpäni tilanteesta. Metastaattiset paikat olivat pienentyneet, siellä ja täällä on imusolmukkeita, jotka ennallaan (sentin kieppeillä) ja noduluksia, joista jokunen oli pienentynyt. .
Kerroin miten vaikeaa on ollut. Esittelin ihottumia verenvuotoineen ja kuulen neuvon - kokeile perusvoidetta. Labroissa samalla mollimallilla kuin aiemmin.
Munuaisarvot nousevat ja näkee, että lihaskatoa on. Päädyimme vähentämään täsmälääkkeen annosta. Nyt menossa puolikas annos suositellusta.

Neon2 sanoin - mannapuuroa ja mansikkaa. Mutta,
 oikeassa keuhkossani on 2 cm vapaasti laskeutuvaa nestettä. Olisivat ottaneet sisään ja tyhjentäneet, mutta  piti funtsia sydämeen ja hyytymiseen ym. vaikuttavia asioitakin. Ei voitu rynnätä pleuranestettä poistamaan. Laitoin kotimatkalla viestiä sydänpuolelle, josta oltiin pian "hälytysvalmiudessa". Jo aiemmin olen puhunut, että hengitys ajoittain vinkuu ja rohisee . Koin, että katsottiin vähän huvittuneesti. No, tällä kertaa ei ketään naurattanut, mutta asia sysättiin sydänpuolen ongelmaksi. Pois silmistä, pois mielestä.

Lähde Pinterest @million feelings
Vammaispalvelun asiantuntija ja toimintaterapeutti
 tekivät syöpäkäyntini jälkeen 1,5 tunnin kotikäynnin. Selitimme tilannettani, kierrettiin kosissamme. Mietittiin auttavia asioita ja selviämistäni. Saan paremmin sopivan pyörätuolin, minusta otettiin monen monta mittaa. Jumppia ja fysioterapioita ei oikein suositella kun olen niin hauras ja hentoinen. Jumppaan ja yritän liikkua kunkin päivän ja hetken mukaan, Aikatauluni muuttuvat koko ajan, ne terveyteeni liittyvät siis, sillä ei minulla tätä nykyä muita menoja olekaan. Avustajan saaminen ei tunnu järkevältä. Työntekijän pitää tietää vuoronsa hyvissä ajoin etukäteen. Turvarannekkeen hankkiminen on haudutteluasteella.

Oli kaikkiaan voimaannuttava ja välittävä käynti. Tunsimme, että tulimme huolinemme aidosti kohdatuiksi.

Käynnin katkaisi kardiopolin soitto tiukkoine ohjeineen. Kukon laulaessa matkasin naapurikunna labraan, koska se on HUS-aluetta. Labrat haluttiin H E T I.  Sen hinta on ollut kohtuuttoman kova.
On kokeiltava vielä pienemmällä annoksella. 
Melkein naurattaisi jollei ottaisi niin kovasti kupoliin, itkettäisi ja yrittäisi masentaakin.
Siitäpä se "runo" lähti kehkeytymään ...


SUO SIELLÄ – VETELÄÄ TÄÄLLÄ

 

ON TEHTÄVÄ

VAIKEITA VALINTOJA.

LIIAN MONIMUTKAISIA.

 

ON VASTAANOTETTAVA

ETEEMME ANNETTAVAT

KITKERÄTKIN KANNETTAVAT.

 

VALONPILKAHDUKSIA HETKITTÄIN.

RÄMMITTÄVÄÄ RIITTÄMIIN.


SUO SIELLÄ – VETELÄÄ TÄÄLLÄ.


#keuhkosyopa #keuhkosarkoidoosi #reunallapelottaa #runo #sydansarkoidoosi #toivo  


Kirjoituksia:

Jos käykin hyvin

Hetkessä elämisestä

Hyvin sä vedät

Vähemmän on enemmän

Musiikin avulla

Sairastuneet ja läheiset

Kärsimys

Hoitoväsymys - Fatiikki

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Ihan vaan elämänilosta

Kuva Raija Seppänen - Syysaamun kudelmia  
Syksy on luonnossa luopumisen aikaa. Blogini ja vertaistukijana toimintani tiimoilta on yhä useampi lähtölaskentaa odottava kirjoittanut kanssani myös yksityisesti. Olen kuunnellut monen loppusuoralla olevan tarinoita ja ajatuksia. Olen saanut niistä tavattomasti. Luulen hiljalleen ymmärtäväni vähän jostain elämästä suuremmasta. Kai elämän tarkoituksesta, jatkumosta vähän jostain syvemmästä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

AHDISTUKSESTA YMMÄRRYKSEEN


Kirjoitin ns. "viimeisen" kirjoituksen elokuun alussa 2023. Sen lähtölaukauksena oli yhteiset mietteemme Rakkaan Ystäväni Susan kanssa keväällä 2023. Mietimme tuolloin mikä jäisi Facebookiin ja elämämme loppukaneetiksi. Syntyi kirjoitus ja mietteitä - Elämä on pitkä päivä (alla linkeissä).

Rakkaan Ystäväni sairauksien syöksykierre pyöri ajan myötä yhä nopeammin. Hänellä oli kova ahdistus ja kipuilu. Oli mietteitä ja kysymyksiä oli siitä mitä tämän tuntemamme elämämme jälkeen on. Kysymyksiä - miksi ja miksi nyt.
Mietimme miksi toiset ymmärtävät ja ovat myötätuntoisia. Ja - miksi toiset ohittavat sairaan kaukaa tai vaihtavat keskustelun aihetta lennosta. 
Uskon sen olevan pelkoa myöntää avuttomuutensa toisen tilanteen edessä. 
Moni siirtää lopullisuuden mietteitä ajattelemalla, että sitten joskus. Vaikka kukaan meistä ei voi tietää, ehtiikö sitten kun pitäisi.

Moni pitkäaikaissairas ehtii kertoa, sopia ja ainakin yrittää kertoa mietteitään läheisilleen.
Ajatellaan sen olevan ikäänkuin antaisi toiselle luvan kuolla. Sitä ei rakkailleen haluaisi antaa. 

Olen nähnyt monta prosessia, jossa sairastunut on valmis lähtemään. Olen ollut huomaavinani heissä tyyneyden ja seesteisyyden tuumailuja lähellä siirtymistä.

Olen kuullut rakkaudellisista ja tärkeistä pitkistä jäähyväisistä. 

Onko elämässä lopulta tärkeämpää kuin ihan pienet asiat 
- käsistä pitäminen, pitkät halaukset, katseet ja läsnäolo isolla sydämellä?

Toivon, että uskaltaisimme elää yhä enemmän ilman maskeja.
Täydemmin, aidommin ja ilman kulisseja, 
Ihan vaan siitä ilosta, että elämme.


IHAN VAAN ELÄMÄNILOSTA

 

MITÄ JOS AINA VALITSISIMME HYVÄN,

EMME HELPOINTA JA TUTUINTA.

JOS PIENIN ASKELIN TOISIMME LOHDUN,

AUTTAEN YLI VAIKEAN AJAN .

 

MITÄ JOS KIITTÄISIMME,

ELÄMÄSTÄ EPÄTÄYDELLISESTÄ.

JOLLEI MUUSTA,

NIIN

IHAN VAAN ELÄMÄNILOSTA.



#kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo


Kirjoituksia:







Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Päivien helminauha

Kuulumisia ja tuumailuja. On ollut jokseenkin vaativaa aikaa. Täsmälääke ei ole ystäväni.  Vuosipäivä- ja muut juhlinnat heittivät häränpyllyä, mutta hengissä pihisen.


Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!


MUSIIKKIA MURHEISIIN

Rakkaan Ystävän haudalla
Musiikki on minulle valtavan tärkeä voimavara, joka antaa buustia ja vie ajatuksiani keveämmille poluille. Unelmointi on enemmän kuin suotavaa. Meillä täytyy olla omia pakopaikkojamme todellisuudesta.

Jos Hank C:n musa kiinnostaa., niin kuunnelkaa suoratoistojen kautta (Youtube, Face, Spotify- ym.). Saadaan edes iloa jos kuuntelukerrat lisääntyisivät. Alla linkkejä. Hank C on mieheni säveltämää ja sanoittamaa musaa. Hän hoitaa biisien akustisen kitaran ja laulun. 

 Jokaisella pitäisi olla jonkinlainen suodatuskanava. Joku stressiä poistava ja rakastamansa puuha. Eikö, harrastuksia ja tekemisiä?





PÄIVIEN HELMINAUHA

 

AIKA KULTAA MENNEITÄ.

AUTTAA HUOMAAMAAN

EI MUREHTIA KANNATA,

ASIOITA, JOILLE MITÄÄN EI VOI.

 

ON VAIN TÄMÄ HETKINEN,

PIENI TUOKIO KERRALLAAN. 

JOKA PÄIVÄSTÄ KIITÄN

JONKA NÄHDÄ SAAN.

KOKEMAMME LISÄTÄÄN

YKSI KERRALLAAN

PÄIVIEN HELMINAUHAAN.


#ahdistus #mielenrauha #myotatunto #paivienketju #runo #sairas #toivo


HANK C:n eli mieheni musa linkit:

Hank C:n Facebook

Hank C Spotify




Kirjoituksia:







Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Täydellinen minulle

Tämä päivämäärä 5 vuotta sitten mullisti elämäni. Tapasimme puolisoni kanssa tuolloin ensi kerran kasvotusten. Tänään on 4-vuotishääpäivämme. On rakastettu, opeteltu, kipuiltu ja eletty suurissakin syvyyksissä. Ennen muuta on katsottu yhdessä samaan suuntaan syvässä hyväksynnän ja onnen tunteessa. Rakas mieheni, olet …

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

 

TÄYDELLINEN MINULLE

 

TOIVEENANI KYPSÄ JA YMMÄRTÄVÄ.

SAIRAAN VIITAN ALTA IHMISEN NÄKEVÄ.

 

KERROIMME HUONOUTEMME,

VIRHEEMME JA PUUTTEEMME.

LIIAN RIKKINÄISIÄ MUUTA ESITTÄMÄÄN.

SUHDE LEIMAHTI ROIHUUN 

KIVUTTOMASTI YHTEISELO KOHDALLEEN.

 

TUTUKSI OVAT TULLEET

HARMIT, PELOT JA EPÄVARMUUS.

VÄSYMYS JA ELON PAINAVA BLUES .

 

ONNEKSI TYYNIÄKIN AIKOJA.

KIRJOITTAMISEN OIVALLUKSIA.

OMAN MUSIIKIN LUOMISTA.

JAETTUA ONNEA JA ILOA.

 

POHJAVIREENÄ SIELUJEN SINFONIA.

LUOTTAMUS JA RAKKAUDEN EUFORIA.

 

Olen kiitollinen jokaisesta hetkestä kanssasi. Rakastan💓.

 

#kiitollisuus #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #toivo


Kirjoituksia

Vieraskynä - Puolison mietteitä 06/2022

Kun ei riitä - itselleen

Parantavalla siveltimellä

Rakkaalle vuosipäivänämme

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja parantamassa

Intohimon pyörteessä

Ihmisyyden rippeet

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!) 

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.