kaikissa meissä on säröjä

Kuva Suomen Ev.lut. kirkko

tämä on
pieni tarina

keskeneräisyyden 
ja riittämättömyyden tunteista

se kertoo ajatuksista
siitä, kun tuntuu

ettei kelpaa

siitä
ettei

elämässä ole enää
oikein iloa ja valoa

Siitä
kun ei
enää

ole uskoa 
paisuhteen voimaan

siitä ettei
usko enää rakkauteen

eikä
sen erityisen sopivan

olemassaoloon eikä
varsinkaan ihmeisiin

sielussamme

voi olla säröjä

kuten kuvassa sanotaan

    sillä tavalla valo pääsee sisään

yksinäiset kaipaavat sitä oikeaa ihmistä rinnalleen

sitä erästä jonka kanssa

olisi kiva jakaa arkensa arkihuolensa elämänsä

jotta sielu soisi ja voisi   paremmin

toivoisi täydempää elämää

jos rinnalla olisi toinen
juuri se omanmoinen

toisen ihmisen kaipaus
sitä se on

olla  rakastaa,  saada vastarakkautta

runo on omakohtainen

nimittäin
emme uskoneet enää

parisuhteeeseen
hah hah - saati rakkauteen jep jep

suorastaan
oksensimme 

kaiken toisilleme
- ihan heti

tuosta vaan

ihan kunnon
likoämpäreillä
kerrottiin
tarinaa

ihan ne kamalimmat
ja miten vaikea ihminen sitä onkaan

koko historia mokineen
ihan kaikkine karvoineeen.

ja miten sitten kävi
Hitto se toinen kuuntelii
myötäeli ja vastasi samalla mitalla

siitä se lähti kehittymään
ja roihahtikin pian

niin sopi oudosti yhteen
nuo kaksi niin kovin erilaista
vajavaista, siipirikkoista

ihme ja kumma
se oikea ihminen tuli ja valloitti

se oli selvää alusta asti
tämä se on

tällaisia tarinoita on myös Ihan Oikeassa Elämässä - rakkaustarina siitä tuli. molempien hämmästykseksi.


kaikissa meissä on säröjä

kaikissa meissä on säröjä
on  karvaasti opittu

siipeen saatu
kompuroitu

tutuksi on tullut
pettymysten polku

elämän tyhjiin imemät
jäljellä ihmisen rippeet

niin kovin monin tavoin
kyllästyneitä  elämään
tai
sen hyvään enää uskomaan

silti  kumma kyllä  etsivät epätoivoisina
kaiken voittavaa rakkautta

olivat unohtaneet
totuuden ikiaikaisen

kaikissa meissä on säröjä

Kuvan Lähde Facebook -  A Tribute to Snoopy and the Peanuts gang


Ei kommentteja: