HS-haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa

Outi-Maria Liedes

Helsingin Sanomat uutisoi: ”Outi‑Maria Liedes sairastui ‘väärään aikaan’ – nyt hänelle ei anneta parasta lääkettä.”

Lääkkeiden korvattavuudessa on vakavia eriarvoisuusongelmia. Sairaan tulisi saada hoitoonsa paras mahdollinen, saatavilla oleva lääke. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Kela ei käytä sille laissa annettua tapauskohtaista harkintavaltaa. Sairausvakuutuslaki on vuodelta 1964, ja sitä on päivitetty paloittain. Se kaipaisi kokonaisuudistusta.

Jos nämä sanat puhuttelevat sinua,
huomaathan – kirjoitan myös Facebookissa
ja Instagramissa.


Miksi Kela ei käytä tapauskohtaista harkintaa?

@kela @stm
Tägätkää jakaessanne juttua.

Alta löytyvästä linkistä pääset lukemaan Helsingin Sanomien alkuperäisen kirjoituksen. Jos linkki ei avaudu kokonaan, voit lukea sen tiivistetysti myös tästä alta.

HS: Outi‑Maria Liedes sairastui ”väärään aikaan”

Helsingin Sanomien toimittaja Tiina Rajamäki kirjoittaa Outi‑Maria Liedeksen tapauksesta, joka paljastaa, miten lääkekorvausjärjestelmä voi estää potilasta saamasta lääketieteellisesti parasta mahdollista hoitoa.

Liedes sairastui vuonna 2018 tupakoimattomien keuhkosyöpään. Vaikka syöpä löydettiin suhteellisen varhaisessa vaiheessa, se oli jo ehtinyt levitä aivoihin. Levinneeseen keuhkosyöpään ei ole parannuskeinoa, mutta täsmälääkkeet voivat hidastaa taudin etenemistä merkittävästi.

Kesällä 2018 Liedekselle määrättiin ensilinjan hoitona afatinibi (Giotrif), joka oli tuolloin paras saatavilla oleva lääke. Hoitovaste oli hyvä ja kasvaimet saatiin hallintaan. Lääkkeellä on kuitenkin voimakkaita sivuvaikutuksia, eikä sen ole osoitettu estävän syövän leviämistä aivoihin.

Tammikuussa 2023 Liedekseltä löytyi uusi etäpesäke aivoista.


Uudempi lääke – mutta ei korvattavuutta

Vuonna 2019 hyväksyttiin peruskorvattavaksi osimeritinibi (Tagrisso), joka tutkimusten mukaan estää aivoetäpesäkkeiden syntyä paremmin ja aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia. Liedeksen hoitava lääkäri määräsi hänelle Tagrissoa, mutta Kela ei myöntänyt lääkkeelle korvattavuutta.

Perusteluna oli se, ettei kyseessä ollut ensilinjan hoito eikä kasvaimessa ollut todettu EGFR‑geenin T790M‑mutaatiota. Mutaation varmistaminen olisi edellyttänyt koepalaa aivoista, jota neurologit pitivät liian riskialttiina.

Tagrisson kuukausiannos maksaa noin 5 700 euroa, Giotrifin noin 2 000 euroa. Liedeksen mukaan hän olisi saanut Tagrisso‑hoidon korvattuna, jos diagnoosi olisi tullut vain puoli vuotta myöhemmin.


Kelan perustelut

Kelan mukaan lääkekorvauspäätökset perustuvat Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) tekemiin linjauksiin ja sairausvakuutuslain tulkintaan.

“Samanlaisessa tilanteessa olevia potilaita kohdellaan samalla tavalla,” sanoo Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Katariina Klintrup.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei yksittäisen potilaan lääketieteellistä kokonaistilannetta arvioida tapauskohtaisesti.


Potilas maksaa järjestelmän hinnan

Liedes kertoo haluavansa elää ja pysyä toimintakykyisenä. Hän ei hyväksy vastaukseksi sitä, että järjestelmä estää lääketieteellisesti perustellun hoidon.

Hän tuo esiin myös nuoren potilastoverin, joka kuoli viime syksynä puutteellisen diagnoosin ja väärän ensilinjan hoidon seurauksena. Potilas joutui hankkimaan lääkettä omilla rahoillaan – liian myöhään.

Liedes on tehnyt useita valituksia Kelan päätöksistä ja vienyt asian myös eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi.


Tiivistettynä

Ongelma ei ole lääketiede.
Ongelma on harkintavallan käyttämättä jättäminen.

Lakiuudistus etenee hitaasti – jos ollenkaan.


@kela @stm
#kela #keuhkosyöpä #reunallapelottaa
#stm #syöpä #syöpäpotilaat #toivo


kirjoitushaasteen vastaus 2:  - Keuhkosyövän stigma, kohtelu ja haluttomuus hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla

Syöpä vs. harvinaissairaus 

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Kirjoitukseni Hyvä elämä ja armo - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Ei kommentteja: