Näytetään tekstit, joissa on tunniste ahdistus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ahdistus. Näytä kaikki tekstit

Vanha sielu

Mistä nousee inhimillisyys ja toisen tuskan ymmärtäminen? Hauras "vanhan sielun" omaava on oppinut kantapään kautta. Vähän kai elämän reunalla katsellen. On jo löytänyt oman tasapainonsa kaiken elämän vaatimusten ja tavoitteiden vastapainona. Hän on aina vähän yksin, seurassakin.
Vanha sielu on etsikkoaikanaan koonnut henkisen kotinsa ja voimansa yhä uudelleen. Etsinyt, empinyt ja löytänyt hiljalleen mielenrauhansa. Eletystä on syntynyt oivalluksia asioista - niistä pintaa syvemmistä.

Uskon, että meidät lähetetään tänne maan päälle oppimatkalle. Olemme katoavaa kiertokulkua niin kuin kaikki ympärillämme oleva ja silmin nähtävä. Olemme poluillamme oppimassa ja opettamassa itseämme ja toisiamme. Osaammeko hoksata syvemmin mistä elämän hyvä koostuu? Paljon hoksannut on kai se ...

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

  

VANHA SIELU

 

VANHA SIELU

TIETÄÄ MITÄ ON TUSKA JA EPÄTOIVO. 

HÄN ON OPPINUT 

PAHAA JA HYVÄÄ KOKEMALLA.

AISTIMALLA, HERKISTYMÄLLÄ.

TASAPAINOAAN ETSIMÄLLÄ.


VANHA SIELU AISTII

VAIKKA EI  VOI TIETÄÄ.

AAVISTAA VAIN JA ARVAA

MITÄ KULISSIN TAKANA OLLA SAATTAA 

 

Kirjoituksiani:

Merkitystä etsimässä

Vanhemmiten

Hauras elämä

Onnen olemus

Heikkous

Lopulta olemme yksin

Itsetutkiskelua 

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Aina jotain vailla

Meillä inhimilliseksi kutsutuilla on aika usein jotain pielessä. Muistelemme menneitä ja koettua. Toivomme tulevalta monenlaista. Vertailemme. Kaihoamme toiseen vuodenaikaan ja kaipaamme enemmän ja parempaa. Voi meitä! Miksi olemme Aina jotain vailla?

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

MIELEN SEKAMELSKA

Mielemme kaipaa pakoa tylsyydestä ja rutiineista. Voi kun epämieluisat asiat voisi viedä vintillie tomua keräämään. 

On tervettä haaveilla ja tavoitella parempaa. Tuntuu kuitenkin, että nykyelon kiivas rytmi sovelluksineen on tehnyt meistä kovin kärsimättömiä. Moni kaipaa mielenrauhaa ja mielihyvää. Itsestäni tuntuu, että menneiden hyvien aikojen ja tapahtumien muisteleminen tekee meille hyvää.  Niiden vastapainoksi vielä nykyhetken ja tulevien haaveiden ja pyrkimysten tiirailua.

Toivon, että oppisimme olemaan enemmän elossa tässä nykyhetkessä. Ettemme olisi ...


AINA JOTAIN VAILLA

 

TUHAT RAUTAA TULESSA,

PYRKIMYKSIÄ JA TOIVEITA.

AINA MUISTI JOTAIN TYÖNTÄÄ.

EI HETKEEN OSAA KIINNITTYÄ,

EMME OSAA ILMAN VERTAILUA 

JA VAATIMUKSIA OLLA.

 

AINA JOTAIN VAILLA.

AIVOITUKSIA SINKOILEMASSA.

TURHANAIKAISIA TUUMAAMASSA.

 

MIKSI  - AINA JOTAIN VAILLA,

VAIKKA ELÄMÄ ON LÄSNÄ 

IHAN VAIN HETKESSÄ TÄSSÄ?


#ahdistus #armo #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #toivo

 

Kirjoituksia:

Jos murehdin turhaan

Herkistellään aistejamme

Mielenrauhaa

Etsin kultaista keskitietä

Kontrasteja elämän

Jos eläisi täysin palkein

Aina on lupa haaveilla

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Päivien helminauha

Kuulumisia ja tuumailuja. On ollut jokseenkin vaativaa aikaa. Täsmälääke ei ole ystäväni.  Vuosipäivä- ja muut juhlinnat heittivät häränpyllyä, mutta hengissä pihisen.


Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!


MUSIIKKIA MURHEISIIN

Rakkaan Ystävän haudalla
Musiikki on minulle valtavan tärkeä voimavara, joka antaa buustia ja vie ajatuksiani keveämmille poluille. Unelmointi on enemmän kuin suotavaa. Meillä täytyy olla omia pakopaikkojamme todellisuudesta.

Jos Hank C:n musa kiinnostaa., niin kuunnelkaa suoratoistojen kautta (Youtube, Face, Spotify- ym.). Saadaan edes iloa jos kuuntelukerrat lisääntyisivät. Alla linkkejä. Hank C on mieheni säveltämää ja sanoittamaa musaa. Hän hoitaa biisien akustisen kitaran ja laulun. 

 Jokaisella pitäisi olla jonkinlainen suodatuskanava. Joku stressiä poistava ja rakastamansa puuha. Eikö, harrastuksia ja tekemisiä?





PÄIVIEN HELMINAUHA

 

AIKA KULTAA MENNEITÄ.

AUTTAA HUOMAAMAAN

EI MUREHTIA KANNATA,

ASIOITA, JOILLE MITÄÄN EI VOI.

 

ON VAIN TÄMÄ HETKINEN,

PIENI TUOKIO KERRALLAAN. 

JOKA PÄIVÄSTÄ KIITÄN

JONKA NÄHDÄ SAAN.

KOKEMAMME LISÄTÄÄN

YKSI KERRALLAAN

PÄIVIEN HELMINAUHAAN.


#ahdistus #mielenrauha #myotatunto #paivienketju #runo #sairas #toivo


HANK C:n eli mieheni musa linkit:

Hank C:n Facebook

Hank C Spotify




Kirjoituksia:







Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Sydänleikkauksesta 10 vuotta

Muisto 10 v. takaa, Stressi, leikkausta odottaen 
Sydänkuva Microsoft 365 kuvakirjasto.

10 vuotta  avosydänleikkauksesta. Sydänsairauteni on harvinainen sydänsarkoidoosi. Sydämeni  mitraaliläpän prolapsi- ja vuoto korjattiin vuosikymmen sitten. Muistan leikkauksen odottamisen. Muistan tosi huonon kuntoni ennen leikkausta. Muistan leikkauspäivän aina siihen asti kun nukkumatti nukutti.


 Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!

MUISTAN - JA EN

Muistan miten tavattoman huonossa kunnossa olin kesän 2014. Pelkäsin "pumppuni" pettävän ennen kuin pääsen leikkaukseen. Olin jo pitkään suorastaan toivonut ja odottanut leikkaukseen pääsemistä, sillä en oikein enää mihinkään kyennnyt. Hullua kai, oli vaan niiin tosi vaikeaa ihan vaan olla olemassa.
Muistan tarkasti leikkaukseen asti ja tietenkin sydänosastolta, jossa toivuin leikkauksesta Muistan miten valtavasti kotimatkalle päästessä piti ponnistella autolle. Väsymys purkautui elämäni pisimpään yhtämittaiseen uneen. Hitaasti vointini parantui.
10 vuotta on bioläpälle paljon. Varpaillaan ollaan näitten hyytymisasioitteni kanssa. Keuhkosyöpä ja syöpä ylipäätään lisäävät hyytymäriskiä. Ei kiva. Pitkä väli on edellisestä kardiologikäynnistäni. On hoidettu näitä ns. akuutimpia muita riesojani. Vajaan kolmen viikon päästä on sydämen välikatsastus.

HÄÄ- JA TAPAAMISPÄIVÄ - ELON KOKO KIRJO


Rakkaan Ystäväni haudalla💓.
Meni pasmat ikävästi sekaisin eräästä puhelinsoitosta. Toisinaan toisten pahantahtoisuus ja suoranainen ilkeys hämmentää pientä ja isompaa kulkijaa.

Ajelimme Rakkaan Ystäväni hautapaikalle, jossa juttelimme hetken. Valtava ikävä on Ystävä Rakas. Tällä puolella on ollut välillä tavattoman raskasta. Ikävä on iso.
 Kävimme Ruukilla ja padolla. Kovin oli kuivaa eikä vettä juuri virrannut. Kävimme herkuttelemassa. Jotain pientä erilaista piti sentään hääpäivämme iloksi keksiä.

YRITÄMME ILOITA


... siitä, että mieheni, artistinimellä Hank C julkaistua ja yhteistuotoksena kyhätty musiikkivideota.
Jos tykkäsit musasta tai joistain biiseistä, olisi kiva että kuuntelisit ja ottaisis soittolistallesi. Kuunnella voi monissa eri musiikin kuunteluformaateissa.
Nykyaika on näistä tykkäyksistä ja huomioista riippuvainen. Toisinaan musiikin suhteen elon käänteet ovat sattumista kiinni. Täytynee osua onnenkantamoinen, että joku huomaisi.
Hank C:n saa käydä tykkäämässä (linkit ovat aiemmissa kirjoituksissa).

Yritän ryhdistäytyä ja koota voimanrippeitäni alkavan syksyn tullen. Toivon, että saisin vähän valmista aikaan, jotta voisin mennä kolkuttelemaan jonkun kustantamon "ovea"

Toivon osaltani parantavani sairauksieni (mm. sydänsarkoidoosi ja keuhkosyöpä) eloonjäämisaikaa. Toivon bioläppävanhukselleni jaksamista ja sitkeyttä.


#ahdistus #armo #hankc #mielenrauha #rakkaus #reunallapelottaa #toivo #ystävä


Kirjoituksia:







Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Suolaiset kyyneleet

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Pettymys, ikävä, liika kuormitus taia huonot uutiset. Ihmiselossa riittää vaikeuksia, hankaluuksia ja lokaa. Elo ei aina tarjoa parastaan. On inhimillistä ja suotavaa antautua elämän edessä. Välillä on hyvä myöntää itselleen, että on ollut liian kauan soturi ja tsemppaaja. Ihan aina meidän ei tarvitse jaksaa.

 Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!


SUOLAISET KYYNELEET

 

RIKOTTUJA LUPAUKSIA,

SÄRKYNEITÄ UNELMIA.

SURUA, EPÄTOIVOA.

KUORMITTAVIA AIKOJA,

MIELIALAA PAINAVIA.

 

ANNA ITSESI TUNTEA.

ITKE, HUUDA, NYYHKYTÄ,

SUOLAISET KYYNELEET VALUTA.

VASTAANOTA TOISILTA,

MYÖTÄTUNTOA, EMPATIAA.

 

LUOTA

UUTEEN ALKUUN NOUSEVAAN.

KYYNELIIN MIELTÄ PUHDISTAVIIN.

ELÄMÄÄN RADALLEEN LAITTAVIIN.

 

PAHAN PURKAUTUA ANNA.

SUOLAISET KYYNELEET VALUTA.

 

#ahdistus #alakulo #armo #mielenrauha #myotatunto#reunallapelottaa #runo #toivo


Kirjoituksia:

Ahdistuksen alla

Liikaa kasattu

Jos voisin

Heikkous

Itke vaan

Lempeydellä

Elämä koulii

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS. 

Juoksuhiekkaa – ja kuulumisia

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Stressikäyräni on aika korkealla. Viime vuosi oli jokseenkin haasteellinen. Terveysrintamallani on ollut ja on yhä edessä ja odottamassa sitä, tätä, tota ja vaikka ties mitä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

JOKSEENKIN

Terveyteni nykymeno tarjoaa haasteita. Mutta-sanoja on enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Sairausrumbaa. Ikuisesti kehooni ja keuhkoihini jumittunut sarkoidoosi näkyi kuvissa hyvin - nodulaarisuutta, juosteisuutta, mutta sekin tiivistyneempänä. Viime vuoden lopulla sädehoitoa saaneissa välikarsinan imusolmukkeissa oli kasvua ja enemmän tiivistymää. Muissakin imusolmukeryhmissä kasvua ja yksittäisissä myös. Huono juttu, pahikset ovat risteys- eli hilusalueella: ” Hilus eli keuhkoportti on keuhkojen alue, jossa tärkeät rakenteet tulevat sisään ja lähtevät ulos keuhkoista. Ne ovat keuhkovaltimot- ja laskimot, keuhkoputket, hermot ja imusuonet.”

Kaulan alaosan tietyissä imusolmukkeissa näkyi hyvin selkeää kasvua molemmilla puolilla kilpirauhasta. Kilpirauhasissa piilevä asia pitää selvittää pian. MUTTA …

MARSSITAAN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ

Patit olivat eri kokoisia ja näköisiä

MUTTA – Kevään korvalla kroppani alkoi ”kukkimaan”. Ensin kämmenselkiin tuli erikoisia, eri kokoisia- ja muotoisia kovia patteja, jotka kasvoivat, levisivät käsivartta ylös ja vähän verisuonia mukaillen. Otettiin laajat labrat ja kaiken maailman bakteeriviljelyt. Käsien imusolmukkeisiin ja jalkoihinkin levisivät. Kävin: Terveyskeskuslääkärillä, jolta kiirelähete Sisätautilääkärille. Sisätautien kokeneen ylilääkärin eikä omasta mielestäni sopineet sarkoidoosiksi, Ei ollut ylilääkäri ennen moisia nähnyt. Oli kovin hämmentynyt ultraamisen jälkeen. Valokuvia. Kiirelähete tuli ultrauksen ja paikallistutkimuksen jälkeen.
Minulla on aiemmin koepaloista todennettu sekä imusolmuke- että ihosarkoidoosit. Myös vyö- ja kyhmyruusu on ollut. Nämä olivat erilaisia kuin aiemmin keholleni ilmaantuneet. Ovat tässä 2 kk:n aikana muuttuneet.
 Epäilyinä heitettiin mm.ganglio, lymfoooma, sarkooma. 

PELKO HIIPII

Edessä siintää kilpirauhasen imusolmukkeen tutkiminen, josta yritetään ottaa ohutneulanäytteitä. Ajan saanen pian, Hyytymislääke on taas vähän ongelmallinen. 
Kilpirauhasongelma näkyi ensi kerran jo 3/2020, jolloin sen syyksi ajateltiin käyttämäni rytmihäiriölääkkeen haittavaikutuksia. Keväällä 2021 kilpirauhasalueen kuvissa oli "jotain”. Tämä oli nyt kolmas kerta, jossa kilpirauhasen imusolmukkeissa näkyi - ei tavanomaista. Pian pitäisi alkaa tietämään. Onko tämä se sananlaskun mukainen - Kolmas kerta Keskussairaalan kirurgi leikkasi käden ihosta 5-6 cm ihoa auki ja otti koepalan. Tikattiin. Koepalavastaus - vain sarkoidoosia. Eivät pyynnöstäni huolimatta ottaneet enempää kuin yhden näytteen, joka ei ollut niitä oudonnäköisiä. Mieli on skeptinen, että kaikkiko sarkoidoosia.

Keuhkolääkäri jutteli jo mahdollisen täsmälääkkeen käyttöönotosta. Jotta ei sössitä näitä outouksia ja kokonaispottia, niin ensin on saatava selvyys kilpirauhasesta. 

Joskus tuntuu, että sairaan elämä on kuin tarpoisi juoksuhiekassa.

 

JUOKSUHIEKKAA

UPOTTAVAA,

REUNOILTA PETTÄVÄÄ,

POHJAAN VETÄVÄÄ.

 

SUONSILMÄKE, JUOKSUHIEKKAA.

JOHON PUTOAA, VAJOAA, UPPOAA.

 

TIIVISTÄ, AHDISTAVAA,

KROPASSA JA MIELESSÄ.

 

MONTTU JOHON PAINUN.

JA NÄEN TAIVASTA VAIN PALAN.

 

#ahdistus #arvaamaton #keuhkosyopa #reunallapelottaa #runo #sairas #toivo

Kirjoituksia:

Puhallan huolituuleen

Sopiva aika

Näkökulmia

Aina jotain

Ajatusten tuuletusta

Kirjoitukseni - Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän puolesta - Karpatiat-lehteen

Usko huomiseen

Jokainen selviytyy tavallaan

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Sairastamisen opetuksia 6 – Ahdistus ja kuolemanpelko

Vakavasti sairaan on käsiteltävä ja kohdattava elämän rajallisuuden hyväksymisen ajatus. Se, että maanpäällisen aikamme pituus voi lyhentyä ja lähdön hetki voi olla, kenellä tahansa, hyvin lähellä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AINA EI KYETÄ PARANTAMAAN

Sairautemme yritetään parantaa, jos se on mahdollista. Muiden sairastuneiden ja samassa "veneessä" olevien vertaistukea en voi suositella liikaa. Lukemalla, pohtimalla ja vaihtamalla ajatuksia muiden kanssa saa laajempaa ymmärrystä tästäkin vaikeasta aiheesta. Voimme joutua pohtimaan mitä kroppa kestää? Voimme joutua kohtaamaan tilanteen, jossa kaikki voitava on tehty. Yrityksistä huolimatta sairaus voi olla ottanut niskalenkin. Lopulta eteen voi tulla hetki, jolloin meidän täytyy hyväksyä se, että hoidot ja lääkkeet tuovat ainoastaan lisäkärsimystä.

VAKAVAN SAIRAUDEN EDETESSÄ

Kulttuurissamme kuolema on siivottu ja ulkoistettu erilleen tavallisesta elämän kulusta. Elämästä luopumisen kertomiseen käytetään kiertoilmauksia. Jokainen on lopulta viimeisellä "portilla". Vakavasti sairas joutuu läheisineen elämästä luopumisen ajatuksen eteen. Sairas voi joutua monen vaiheen aikana useaan kertaan "porttien" lähelle ja takaisin. Joskus sinne joutuu äkkirysäyksellä.

Edunvalvontatestamentti, hoitotahto ja testamentti olisi hyvä olla tehtynä jo nuorena. Ne helpottavat läheistemme taakkaa. Kun nuo viimeiset maalliset asiat ovat tehtynä, voi keskittyä huolettomammin elämäänsä. Olisi hyvä, ettei siirtäisi vaikeita eikä kauniita asioita eteenpäin ajatellen - sitten joskus, Toisinaan lähdön hetki tulee niin pian, ettei ole voimia tai mahdollisuuksia niitä kertoa.
Mitä, jos kertoisimme isot ja tärkeät asiamme painamasta kun olemme vielä hyvissä voimissa? Saisimme olla rauhallisina, tietäen että jäljelle jääneet pärjäävät ja välimme ovat selvät.

Lääketiede, eikä mikään mahti maailmassa kykene aina pysäyttämään sairauden etenemistä. Loppusuoralla ja lähdön hetkellä olemme yksin ajatustemme ja tuntemustemme kanssa. Jäljellä olevan aikajanan lyhenemistä ei kukaan meistä pääse pakoon. Oman mielenrauhamme takia on tärkeää, että on pyrkinyt elämässään, tai edes ajatuksissaan, antamaan anteeksi heillekin, jotka ovat meitä satuttaneet. Samoin, jos on katunut ja pyytänyt anteeksi heiltä, joita on satuttanut ja joita kohtaan kokee tehneensä väärin. 

Viimeisinä aikoina voidaan luopua ns. "turhista" lääkkeistä. Silloin voi elää oman mielensä ja käsityksensä mukaista hyvää elämää. Viime hetkilläkin voi kohottaa lasin ja skoolata kiittäen elämälle. Voi pyrkiä tekemään viime hetkistään omanlaisiaan ja hyviä. Tietenkin, voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan.

AHDISTUS JA KUOLEMAN PELKO

Uskon, että ahdistus kuolemaan liittyen helpottaa ajan myötä. Lukeminen, perehtyminen ja keskusteleminen auttavat. Uskomustensa ja omatuntonsa mukaisesti olisi hyvä saada ajatuksensa, mielensä ja omatuntonsa tasapainoon ja rauhaa sielulleen.
Kuolema voi ahdistaa, sillä kaikki mitä tiedämme siitä, on lopulta arvoitusta. Tietomme pohjautuu olettamuksiin ja siihen mihin uskomme. Emme tiedä miltä kuoleminen tuntuu emmekä sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Moni pohtii asiaa uskonnon kautta. 

Ehkä ihminen muovautuu kovassa paineessa ja ahdistuksessa siten, että hän voi rauhassa aloittaa loppumatkansa kohti maallisen elämänsä helpottavaa päätepistettä.

KRISTINUSKON JÄLLEENNÄKEMISEN TOIVO  

Jokainen ajattelee omalla tavallaan elämästä ja siitä luopumisesta. Itse uskon ja nojaan Luojaan. Raamatun mukaan Taivas on ikuinen. Se antaa minulle rauhaa rauhattomuuteeni ja toivoa, sillä uskon jälleennäkemiseen.

USKON, ETTÄ AIVAN VIIMEISINÄ AIKOINA JA HETKINÄ TÄRKEINTÄ KUOLEVALLE JA HÄNEN LÄHEISILLEEN ON OLLA YHDESSÄ. SAADA OLLA JA NÄYTTÄÄ VÄLITTÄMISENSÄ.


Poimin alle linkkejä aiempiin kirjoituksiani, joissa on syvempää pohdintaa tähän kirjoitukseen liittyvistä aiheista  – mm. pelosta, ahdistuksesta, kuoleman läheisyyttä ja kuolevaisuuden ajatusta.


#ahdistus #alakulo #armo #rakkaus #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

 

Kirjoituksia:

Jos tietäisi

Oma kuolevaisuus

Kuoleman läheisyydessä

Elämä voittaa kuoleman

Jos lähtöjärjestys on väärä

Ahdistuksen alla

Tänään peilistä katsoo pelko

Kirje - Sinä perhanan syöpä

Ihan jotain muuta

Vertaistukea - Sydänyhteisön löytäminen

Lopulta olemme yksin

Sietää, sietää

Myötätunto

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Sairastamisen opetuksia 5 – Töissä sairaana

vas. kuva 7/2002, oikea 11/2021

Moni sairastuu vakavasti ennen varsinaista eläkeikäänsä. Sairastuminen mullistaa työssä puurtaneen elämän. Vaikutukset tuntuvat sairaan elämän lisäksi monella tapaa hänen lähipiirissään ja työyhteisössään.

  Luettehan kirjoituksen lopussa olevan linkin kirjoitukseen, jossa on paljon lisämietteitä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ERI IKÄKAUSINA JA ELÄMÄNVAIHEISSA SAIRASTUVILLA ON OMAT ONGELMANSA

Kun sairastuu vakavaan sairauteen, se on kamalaa kaiken ikäiselle. Lapsen sairaus on täyttä horroria. Nuoren aikuisen sairastuminen tuntuu julmalta vääryydeltä. Työelämässä puurtavilla on omanlaiset ongelmansa sairastuessaan. Sairauden myötä tarvitaan usein monenlaista sovittelua työssä jaksamisen takia. Usein sairaslomia ja erilaisia vaiheita riittää. Sairaan mielen myllerrystä eivät ulkopuoliset näe, mutta tilanne mullistaa hänen elämänsä monin tavoin. Olo junnaa ja vaihtelee. 

Jos sairaalla on alaikäisiä lapsia, on sairastaminen erityisen haasteellista. Itse sairaalle se merkitsee lisähuolta ja monenlaista venymistä. Perheen keskinäiset roolit, lähipiirin ja laajemmin työyhteisön ja sairaan elämässä olleiden ihmisten suhteet saattavat muuttua. Yhtä kaikki – työikäinen sairas joutuu monenlaiseen mankeliin. 

Töissä pitäisi jaksaa - ja jaksaa. Meille on iskostettu, että ahkeuus palkitaa ja töitä pitää tehdä. Kun sairaus on astunut peruuntumattomasti kuvaan, nämä itsestäänselvyydet heittävät nopeasti ”häränpyllyä”. Töistä ja arkiaskareista voi tulla vuoren korkuisia esteitä. Niiden ylittäminen voi tuntua mahdottomalta. Välillä kaikkeen sairastamiseen liittyvään tuntuu tottuvan, mutta ajoittain katkeruus yrittää vallata mielen. Välillä voi tuntua hassulta kuunnella terveiden pikkumaisista flunssista tai arkipäivän pulmista. Voi mietityttää se, jos vointi aina vaan huononee ja lääkemäärät kasvavat? Epävarmuus voi syödä sisältä. Uupumus voi tuntua olevan aina läsnä ja keskittymiskyky voi totisesti olla hukassa tai nollissa.

On stressaaavaa huomata, että keho ei kertakaikkiaan kestä. Ei tottele, vaikka hampaat irvessä yrittäisi. Sitten sitä miettii, että kannattaako tehdä töitä, jos se vie kaikki voimat? Kolikon kääntöpuolena on mielekäs tekeminen, rahallinen korvaus ja muutama kiva työkaveri. Työ voi antaa paljon, mutta entä jos se imee ihan kaikki voimat. Ne voimat, jota pitäisi olla arkisiin puuhiinkin.
Töissä aika voi kulua eikä ehdi miettiä muuta - sitä ainaista omaa kehoaan tai väsyneitä ja pelokkaita ajatuksiaan. Rahaa jokainen tarvitsee ihan arjen ja asumisen menoihin. Vaa, mitä jos tuntuu kuin kaivaisi poteroa omalle arkulleen yrittäessään sinnitellä?? 
Entä, jos on vaikea keskittyä, entä jos alituiseen tarkkailee itseään ja pelottaa? Sitten taas muistaa lääkärin sanat: parempi. Lenkille ja salille, vaikka ei millään jaksaisi. Lisää lääkkeitä, oireita ja niiden sivuvaikutuksia. Mieli on taas herkillä. Masennus ja pelko voi vaania. Pelkoja, mitä sairauden edetessä vielä pitää kestää? Elämä on muuttunut selviytymistaisteluksi ja vauhti on hidastunut. Sellaista voi olla työssä sairaana sinnittelevän elämä. Vai, tuntuuko pitkä-aikaissairaat tutulta?

Löysin EVA:n tutkimuksen ansiotyön merkityksestä. EVA = Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n (voittoa tavoittelematon yhdistys), joka on vuonna 1974 perustettu ajatushautomo, joka edistää markkinataloutta ja jonka tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestys. Se tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun ja esittää reformeja poliittisille päättäjille). Tutkimuksen palkeista juuri nyt allekirjoitan itse seuraavat: keino rahoittaa aktiviteetteja, velvollisuus, ihmissuhteita, arjen rutiinia, statusta = olen ihminen, jatkuvaa rääkkiä, PAKOPAIKKAA ELÄMÄN MUILTA VAATIMUKSILTA. Viimeinen kolahti.Tässä linkki tutkimukseen EVA-ansiotyön merkitys itselle

Kadehdin terveyttä, sitä kaipaan. Vaivattomia ja kivuttomia päiviä. Ollaan kai sitten samalla viivalla kadehtimassa - vain eri kropissa ja elämäntilanteissa. Näillä eväillä jatketaan ja eletään hyvän huomisen toivossa.

Jokainen joutuu käymään omat karhunpaininsa työssä jaksamisen ja elämänvaiheidensa kanssa 

Muistan ne tuhannet venymiset, joita olen työvuosinani sairaana työssä, työmatkoilla ja muuten elämässäni sadatellut. 

Armollisuuden ja myötätunnon ajatuksia kaikille työikäisille vakavasti sairaalle.


#ahdistus #armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

 

Kirjoituksia::

Kun ei riitä - itselleen

Hoitoväsymys - Fatiikki

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia, ajatuksia sairastamisesta

Vähemmän on enemmän

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Jos tietäisi

Itsetutkiskelua

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS. 

Sairastamisen opetuksia 4 – Hyväksyminen, kaikkeen tottuu

Pitkäaikaissairaan on lopulta hyväksyttävä, että sairaus jää osaksi hänen elämäänsä. Kaikkine karvoineen ja tosiasioineen. Hänen on elettävä muuttuneiden suunnitelmien ja haaveiden kanssa. Ennnen muuta hänen täytyy sovittaa elämänsä haaveineen kuhunkin aikaan sopivaksi.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AIKA JA ITSEMYÖTÄTUNTO

Aika on lääkettä traumoille ja mielelle. Parempina päivinä voi unohtua aiemman kaihoilu ja muuttuneen huonon mustaama ajatusmaailma. Elämän jatkuessa ihminen tottuu. Tapaa ja tottumusta kannattaakin pitää yllä, nimittäin niitä rutiineja. Päivärytmiä – syömiset, lääkkeiden napsimiset, hoitokäynnit, ulkoilut ja virkistäytyminen. Voimien mukaan arkisia asioita, läheisiä, ystäviä ja elämyksiä. Aikajanaa tarkastellessa huomaa selvinneensä. Tässä sitä ollaan, vaikka luuli jo viikatemiehen mukaansa korjaavaan. JEE!!

Uusi arki ja oleminen löytyy jokaiselle sairastuneelle aina jollain tavalla. Matkaan kuuluu itkupotkuraivareita (ainakin mielessä), itsesääliä, miksi minulle ja usein - miksi nyt? Sairas kampeaa jossain vaiheessa mielen pimeältä puolelta elävien joukkoon, osa mielialalääkkeidenkin auttamina. Lopulta havahtuu huomaamaan - Aurinko paistaa, voin istahtaa tässä, linnut laulavat ja jäätelö maistuu. Onni on saada elää ja yhä kokea päivien vaihtumisia.

HAAVEET OMANNÄKÖISIKSI JA SOPIVIKSI

Sairastuminen voi opettaa kirkastamaan mielessään .arvojaan. Se voi auttaa huomaamaan, etteivät ulkokultaiset asiat ole enää kovin korkealla omassa arvoasteikossa. Ystävät ja ylipäätään ihmiset ovat näyttäneet oikean sisimmän itsensä sairaan sairastuessa. Osa on poistunut tai jäänyt takavasempaan. Lähellä ja tukemassa on ydinjoukko. He, joista sairastunut saa voimaa ja iloa. Usein nuo samat ihmiset osoittavat tekemisellään ja kohdattaessa, että sairas on heille tärkeä.
Elämä voi muuttua ja olla rajoitetumpaa kuin aiemmin. Usein sairastunut muuttuu sisäisesti. Ajattelen tätä prosessia mielen korkeakouluna. Sairas saa olla itsekäs ja päättää asioista, joihin hän voi vaikuttaa. Hän tekee elämästään omannäköistä. Hän tavoittelee erilaisia asioita ja harrastaa. Tekee ja valitsee asioita, joista saa hyvän mielen. Ajattelen, että sairastumiskriisin myötä ihmisen sisin tulee  aidommin esiin.

PELKISTETYMPI ELÄMÄ ON RIITTÄVÄÄ

Toimeliaalle tiputus sairasuralle voi olla ankara paikka. Kyyneleillä ja kiroilulla on tehtävänsä. Aika kuluu vääjäämättä ja parantaa. Päivät, viikot, kuukaudet  ja vuodet vaihtuvat. Aina jollain tavalla jokainen löytää omanlaisen olemisen tapansa ja rutiininsa. On hyvä myös muistaa, että elämä on sarja toistoja. Se on prosessi, joka tuo mukanaan erilaisia tilanteita ja elämyksiä.
Sairastamisen myötä ihmisistä, niistä ihan läheisistäkin voi ilmaantua ikäviä puolia. Kaikki eivät jaksa tai halua kulkea sairaan rinnalla. Haluan ajatella tätäkin asiana. Kiviriippoja ja itsensä vuoksi (ystävyyden luonteen muuttuessa) kiviriipaksi heittäytyviä ei tarvitse sairaan kannatella. Sairas voi antaa anteeksi toisten heikkouden ja keskeneräisyyden. Jotka eivät kestä, saavat mennä. Ihmisiä ja asioita tulee ja menee elämässämme.
Kipua ja sairastumiskokemusta voi pitää yhtenä asiana muiden elämänsä tapahtumien joukossa. Siten voi elää rauhallisemmin ja jättää tilaa muille kuin vaikeille pahan mielen ajatuksille. Jotkut päivät ovat ns. terveilläkin todella vaikeita. Voimme silti muistaa, että talven jälkeen tulee lopulta aina uusi kevät ja huominen voi olla parempi. Toisinaan pidemmälle ei meidän tarvitse tai kannata miettiä. On ihan hyvä  olla vaan ja huomata elävänsä.

MIELENRAUHAA – AITOUTTA

Voimavarakseen voi ottaa sen kaiken, josta on aikanaan aidosti pitänyt ja jota on rakastanut. Sairas – ja jokainen, saa olla kiitollinen siitä kaikesta hyvästä, jota hän on saanut kokea. Vielä voi tapahtua kivoja asioita. Olet yhä tärkeä ja arvokas. Usko läheisiä ja rakkaitasi, sinusta välitetään.
Ole aito itsesi. Tarkkaile ja huomioi elämää rauhassa. Katso myötätunnolla elämäsi ihmisiä ja muitakin. Hidastetumpi elämä voi johtaa miettimään arvojaan ja elämäänsä syvemmin. Se on voinut kirkastaa asioita, joita terveenä touhutessaan oli tullut yhä uudelleen siirtäneeksi. Elämä voi selkeytyä ja sairaallakin voi olla aidosti ihan hyvää elämää. Aloita hyväksymällä sairas elämäsi ja rakasta aitoa itseäsi. 


#ahdistus #alakulo #armo #haave #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki


Kirjoituksia:

Sairastamisen opetuksia 1 - Elämä muuttuu

Sairastamisen opetuksia 2 - Huolehdi ja ilmoita

Sairastamisen opetuksia 3 - Mieli ei aina kestä

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Sairastuneet ja läheiset

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia ja ajatuksia sairastamisesta

Sairastaminen käy työstä

Kestä vielä

Elämänjano

Sairaan itsetunto

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit

 seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA

 MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana

 kuvalla tai ilman!!)


Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on

 pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Sairastamisen opetuksia 3 – Mieli ei aina kestä

Sairastumiskokemuksia on monenlaisia. Terveytensä  menettänyt voi fyysisisen toipumisen ja alkushokin jälkeen sairastua myös mieleltään. 

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MIELEN PAINEET TULEVAT VIIVEELLÄ

Sairastunut on voinut olla tutkimus- ja epäilyputkessa tai hän voi sairastua äkkiarvaamatta. Sairas joutuu usein hämmentävien tilanteiden, termien, koneiden, letkujen, testien, arveluiden – ja ennen muuta kokemusten viemäksi. Kysymättä, pyytämättä, varautumatta. Hän kohtaa terveydenhuollossa eri tehtävissä olevia, niin monia. Hänelle puhutaan terminologiaa, joka tuntuu heprealta. Toisinaan häntä tuskin huomataan ja hänen ohitseen puhutaan. Asioita kerrotaan palasina. Sairas voi tuntea olevansa putkessa, jonka suunta ja päämäärä ovat hämärän peitossa. Arveluista ja oireista muodostuu lopulta sairauden nimi. Diagnoosin – tai arvelujen jälkeen sairastunut yrittää ymmärtää mitä sairastuminen Hänelle merkitsee. Mielessä vilisee loppuelämä, ennusteet ja mitähän tästä oikein seuraa. Tämä on sairastumisen alkumatkaa.

KOHTAAMISET JA KOETUT TILANTEET

Tilanteissa, joissa tapahtuu mullistavia, pienistä seikoista tulee isoja. Muiden suhtautuminen sairastuneeseen jää syvämuistiimme. Tympeän henkilön sanat voivat jäädä mieleen ilmettä myöten. Sairastunut voi muistaa ripeän rauhallisesti toimivat, jotka liittivät häneen monenlaista letkua. Eräs puhui kovin rauhoittavasti, varoittikin etukäteen että nyt pistää. Muistat hänet, joka kertoi, ettei hätää, teemme parhaamme. Sairas muistaa käden olkapäällään ja ruokatarjottimen tuojan lisätarjouksen. Hän muistaa miten kyynelehti ja panikoi. Hän muistaa lääkärin, joka katsoi silmiin ja selitti hitaasti. Kysyikin sairaan voimista, vaikka niin vähän itse mistään mitään ymmärsi.
Hän muista kohtaamansa ammattilaisen, joka mumisi täyttä munkkilatinaa katsomatta kertaakaan häneen. Sairaasta ei tuntunut ihmiseltä lainkaan. Onneksi, hän muistaa myös erään ihanan, joka iltavuorossa selvensi ja vastaili sairaan arveluihin rauhallisen hyväntahtoisesti. Toi tueksi lääkärin kertomuksen nähtäväksi. Jotain jo sairaskin alkoi ymmärtää. Sairaan mieleen jäävät painavina ne kiireiset, ilmana hänen ohitseen lipuvat. He, joille sairas on vain raskas työ.
Sairas ehtii tarkkailla ja huomata yllättävän paljon. Kohtaamisista jää hänen mielensä pohjalle paljon pureskeltavaa. On suuria tunteita ja suodatettavaa. Tutkimuksia, hoitoja, lääkityksiä kaikkien ajatuksien ja tuntemusten lisäksi.

HOITOPUTKI JA SAIRAAN ELOON SOPEUTUMINEN

Sairauden nimi saadaan selville nopeasti tai pitkien piinallisten selvittelyjen jälkeen. Yleisimmistä sairauksista tietoa voi löytyä nopeasti rekkalastillinen ja harvinaisemmista hippusen pitkän etsinnän jälkeen. Oireet johtavat hoitopolkuun tai kokeiluihin ja/tai toimenpiteisiin. Osa selviää takaisin terveen kirjoihin. Toiset jäävät tietyksi aikaa seurattaviksi, Osa saa tietää sairautensa lyhentävän hänen elinikäänsä. Heidän "terveytensä" seuranta jatkuu, kunnes ei enää jatku.

Voi käydä kivasti – hoidetaan toimenpiteillä ja lääkkeillä kuntoon tai lähes ennalleen.

Voi käydä huonommin – sairaus jättää oireita, kipuja ja toimintakyvyn heikkenemistä.

Voi olla niin, että toimenpide onnistuu, mutta keho on saanut tehdyistä toimenpiteistä ja lääkityksistä siipeensä. 

Yhtä kaikki, sairastumiskokemukset jättävät aina jälkiä sairaan mieleen.
Kipuja, kauhua, muistikuvia, tuntemuksia, tunnelmia äänineen ja sanoineen. Hidastettuja tuokiokuvia ja vaiheita voi tulla mieleen jopa vuosien päästä. Sairastumisen merkkipäivät, joku uutinen tai tilanne voi palauttaa hankalia muistoja uudelleen mielen pureskeltavaksi. 

TRAUMAN JÄLKEEN MIELI EI AINA EHEYDY

Sairastunut on voinut selvitä fyysisesti kokonaan tai jollain tavalla, mutta hän on sisäisesti muuttunut. Vaikeat ajatukset, ahdistus ja masennus ovat saattaneet kiristää otetta.
Sairaalle muistutetaan, miten onnekas hän on, kun on yhä hengissä. Fyysisistä koettelemuksista hengissä – kyllä.
Usein ei ymmärretä sitä, mitä traumaattisten isojen terveydenhoitotilanteiden- ja aikojen läpikäyminen tekee mielelle. Trauman kokenut ei pysty sanoittamaan matkaansa ja kaikkia tilanteitaan.

Sairastunut voi kokea, ettei hänen kokonaistilannettaan ole täysin ymmärretty. Ei ainakaan usein sitä, miten kuormittavaa vakava sairastuminen on. Sairaan läheisetkään eivät usein ymmärrä miten sairas on välillä hukassa -itseltäänkin. Sairas ei jaksa aina edes yrittää selittää, sillä hän"hajoaa" aika ajoin. Kanssasairaiden joukossa on helpompaa, kun ei tarvitse esittää ja voi sanoa niin kuin asiat ovat. Mieleltään horjahtelevalla tuntemukset ja voimavarat vaihtelevat. Pimeydestä valoon ja kaikkea siltä väliltä. Tämä hänelle suotakoon.

NYT ON NÄIN

Mikään terapiasessio ei saa vangittua sitä eri tilanteiden, vaiheiden ja kokemusten sekamelskaa, joita rankkoja terveystilanteita läpikäyneen mieleen on jäänyt. Terveydenhuollon tarjoama apu on pieni kädenojennus trauman kokeneelle.
Pitäisi ymmärtää, että sairaus jättää usein mieleen vaikeita ja syviä, ikuisia arpia. Sellaiset eivät parane koskaan täysin.
Ison sairaustrauman läpikäyneiden täytyy saada purkaa tuntojaan. Heidän tulee antaa välillä hajota ja olla ahdistuneita kaiken sen seurauksena, mitä he ovat joutuneet kokemaan. Sen seurauksena miten heidän elämänsä on muuttunut eikä mikään entinen voi enää olla samoin kuin ennnen sairastumista. Sairaat ovat toki kiitollisia siitä, että elävät.
Kovia kokenut on silti yhä haavoittuneen hauras, usein myös mieleltään. Traumakokemus on osa hänen tarinaansa. Joskus toiset joutuvat kokemaan henkisesti ihan liikaa, vain koska pelastuivat elämälle. Heitä tulee kohdella myötätunnolla ja kaikella mahdollisella tavalla tukien.

Toivon terveydenhuollossa työskenteleville aiheesta lisäkoulutusta ja voimia sairaiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen.
Läheisille ja tuntemattomille toivon armon ja myötätunnon siemeniä, jotta jaksatte tukea sairastumisen traumatisoimia - ja saatte halutessanne itsekin tukea. 
Trauman kanssa eläville toivotan voimia.

Kenties traumatisoitunutta auttaa ajatus - tämä on minun ainutlaatuinen polkuni - nyt on näin.

 

Linkki:

Innoituksen kirjoitukseen antoi lukuisat keskusteluni vertaistukihenkilönä sairastuneiden kanssa. Sysäyksen antoi myös silmini osunut artikkeli: Potilaan lääkärilehti, Timo Teräsahjon kirjoitus: Sairaus paranee, mutta kestääkö mieli hoidon? Lukemaan pääset Klikkaamalla TÄSTÄ

 

#ahdistus #alakulo #armo #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

 

Kirjoituksia:

Sairastamisen opetuksia 1 - Elämä muuttuu

Sairastamisen opetuksia 2 - Huolehdi ja ilmoita

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Sairastuneet ja läheiset

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia ja ajatuksia sairastamisesta

Sairastaminen käy työstä

Kestä vielä

Elämänjano

Sairaan itsetunto

Nyt on näin

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit
 seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA
 MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana
 kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on
 pikkuriikkiset jakopalikat
KIITOS JA KUMARRUS.