kirjoitan
tätä
lempeydellä
itselleni – ja sinulle
joka pysähdyit tähän hetkeen💗
en kiirehdi
sanat saavat tulla
siinä tahdissa
kuin ne jaksavat
kaikki vähän
hyrskyn myrskyn
tahtoisin olla
heikun keikun
näyttää kieltä
kulkea oikaisten
sanoa universumille
oikun – eikun
💗
kurkotan
varjoista
valoon
luulot ja pelot
häädän
hiiteen
💗
nautin
rytmistä
musiikin
💗
laulan
vierestä
nuotin
💗
kurkotan
varjoista
valoon
💗
muistan maallisia harmeja joita manasin
ja lapsuuteni sankarin
joka niistä viis välitti
ja keksi aina keinot
eikä piitannut
vaikka kaikki olis ollu
ihan rempallaan
ja silti mentiin aina lujaa eteenpäin
kurkotetaan
varjoista
valoon
💗
ikäiseni
muistavat
ketä sankaria
tarkoitan
muistot
💗
 |
| Kamala Luonto 22-3422 |
💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti