Näytetään tekstit, joissa on tunniste karpatiat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste karpatiat. Näytä kaikki tekstit

vertaistuesta voimaa ja helpotusta pelkoihin

oli ilo ja kunnia kirjoittaa Sydänliiton Sydänlehden 1/2026 Miltä tuntuu ‑palstalle. kirjoitus pohjautuu omiin kokemuksiini ja niihin ajatuksiin, jotka usein askarruttavat sydänsairaita ja heidän läheisiään. sairaus herättää pelkoa – joskus enemmän, joskus vähemmän. vertaistuen äärelle löytäminen voi helpottaa.

lämmin kiitos Suomen Sydänliitolle sekä  sydänlihassairaiden potilasjärjestölle Karpatiat ry:lle tärkeästä työstä ja tuesta.


harvinaissairaus ja hankalia paikkoja

(Sydänlehti 1/2026 / Sydänmedia)

olen sydänsairaan polullani kokenut monenlaista ja kuullut lukuisia tarinoita muilta sairastavilta. vakava tai pitkäaikainen sairaus koettelee monin tavoin. siksi on tärkeää, että meillä on yhdistyksiä, jotka kokoavat sairaita ja heidän läheisiään yhteen. Suomen Sydänliitto ry:n kaltaisessa yhteydessä olemme yhdessä vahvempia kuin yksin.

minulla on ollut aikaa pohtia elämän rajallisuutta – vaikeita ja kevyempiä aiheita. vertaistukihenkilönä toimiminen ja toisten auttaminen ovat minulle merkityksellisiä.

monella sairaalla on hätä. on arjen huolia, pelkoja ja monenlaisia vaikeuksia. terveydenhuollon niukat resurssit ovat lisänneet monen sydänsairaan ja hänen läheisensä ahdinkoa. pitkäaikaissairaana olen tottunut elämään epävarmuuden kanssa – vaikka joskus minuakin, aivan reunalla, pelottaa. 

onneksi elämässä on paljon muutakin kuin sairastamista.
on hyvä tarttua tähän hetkeen ja tulevan toivoon.


kirjoituksen pääset lukemaan Sydänlehdestä tai klikkaamalla 

Sydänmedian sivulle 💗  

 tästä



ihmisten ilmoilla

kuva anne karine

ihmeiden aika ei ole ohi

olen ollut jo 💗

ihan ihmisten ilmoilla


olen bongaillut kevään merkkejä ja valoa 💗

olen kaivannut vaihtelua

osallistuin
rakkaan sydänyhteisöni

Karpatiat ry:n vuositapaamiseen 💗

yhdistys juhli 25-vuotistaivaltaan

eikä siinä vielä kaikki


olin mössön musaklubilla juha tapion keikalla

hurjaa menoa siis - omalla mittapuullani ;)

ihmisten ilmoilla pitkän hiljaiselon jälkeen 

juha tapion keikan bongasin ennen vuodenvaihdetta

paikka melko lähellä tyttäreni seuraneitinä roudasi autteli

pyörätuolipaikalla - olisi ollut sula mahdottomuus seistä moinen aika

oli
viihdyttävä ilta - vaikka jatkossa bongaan  konserttisaleista tms 

💗

karpatiat ry:n vuositapaaminen oli Jyväskylässä

pontimena motiivina lähtemiseen vuosien varrella kohtaamani ihmiset

tapaamisissa aina uusia ja vanhoja kasvoja

pyörätuoli mukana - ystävä auttoi ihan kaikessa - tarvittaessa moni muukin

kävelen omin jaloin lyhyitä matkoja

käteni aika reporankana joten edes lautasen kantaminen ei onnistu

ohjelman lisäksi tapasin muutamia seudulla asuvia ystäviäni

vertaistukimielessä ja muutenkin

tehokasta ajankäyttöä

junailu oli tosi rankkaa eikä VR pettänyt - ei mennyt kuin strömsössä matkanteko, ei ...


Kuva Anne Karine
vuositapaamisen luentojen ja puheenvuorojen lisäksi ohjelmassa oli

pienryhmäkeskustelua ja vapaamuotoisempi illanvietto


💗

tulin ihan täysin yllätetyksi 

sain iltajuhlassa kunniakirjan

ruusun ja sydänliiton pronssisen ansiomerkin


toiminnastani sydänterveyden hyväksi 💗


12 vuotta vertaistukihenkilönä -  ilolla jatkan

edelleen - 8 yksinäistä vuotta sairaana ei ole unohtunut

yksin ei ole hyvä sairastaa

oli ihanaa vaihtelua monia kohtaamisia

ja ihan liian vähän aikaa

💗

kiitos,-  ihan jokaiselle

on hyvä välillä olla ihan

💗

ihmisten ilmoilla

ihan liikaa omissa oloissaan

ahtaaksi käyneessä

pienen pienessä elämässään

oli pakko jo uskaltautua

ja muiden seuraan antautua

💗
oli pelkoja  ettei jaksa

eikä osaa edes olla

oikein – niillä

ihan oikeiden

ihmisten ilmoilla

💗
juuri silloin ja juuri siksi

oli parempi pistää ranttaliksi

tekosyyt ja pelot kun voi

hetkeksi

puhaltaa pienemmiksi

💗

kas

kun vasta

ihmisten ilmoilla

seurassa voimaannutaan

💗

kiitos


💗


toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - kirjoitukseni karpatiat-lehteen


kirjoitukseni karpatiat‑lehteen

kirjoitin sydänlihassairaiden potilasjärjestö karpatiat ry:n jäsenlehteen pitkähkön kirjoituksen.

sen kantavana ajatuksena on
säilyttää toivo
kaikissa tilanteissa

samaa ajatusta ja asennetta
yritän pitää pohjavireenä
blogissa ja elämässäni

pyrin tuuppimaan muita sairastuneita
oikean tiedon ja vertaistuen äärelle

sydänlihassairaudet ovat pääsääntöisesti
pitkäaikaissairauksia 
niiden kanssa eletään
elämämme loppuun asti

enin osa jäsenkunnasta sairastaa
eri muotoisia kardiomyopatioita

meitä tulehduksellisia sydänsairauksia 
sydänsarkoidoosia ja jättisolumyokardiittia
sairastavia on vähemmän

sairauksien vaikeusaste vaihtelee

yhdistyksen sivuilta löytyy linkkejä
sairauksista kertoviin
yksityiskohtaisempiin kirjoituksiin

Myös blogissani kirjoitan
kardiomyopatioista sekä
omasta sydän‑ ja muusta sairasmatkastani

itse sairastan harvinaista
sydänsarkoidoosia.
Sen sisarussairaus,
jättisolumyokardiitti,
on ultraharvinainen


kärsimys – miksi

karpatiat ry 1/2023 ‑lehden
kirjoitukseni ensimmäinen sivu
käsittelee kärsimyksen teemaa

kerron sairashistoriastani
ja pähkäilen kärsimyksen ajatusta
ja olemusta

vertaistuen äärelle

tämä on kirjoitukseni toinen
keskeinen ajatus –
ja myös blogini kantava teema.

vertaistuki,
samaa sairastavien löytäminen
ja osallistuminen toimintaan
vähentävät mielen alakuloja.

huolien kertominen keventää.
muiden kuunteleminen lisää ymmärrystä


samoin kuin sairauden perusasioihin
perehtyminen

osallistukaa toimintaan
ja etsikää tukea

älkää jääkö yksin
Kannatellaan toisiamme

kohtelethan itseäsi kuin parasta ystävääsi

tämä on kirjoitukseni kolmas otsikko

kannattaa olla kiltti potilas
ja kohdella kroppaansa
itseään ja mieltään
niin hyvin kuin osaa

kiitollisuuden ilon ja toivon löytäminen

tämä on kirjoitukseni viimeinen otsake

klikkaa lukemaan koko kirjoitus
karpatiat ry:n jäsenlehdestä

pysytään yhdessä pinnalla!

ps. kuvien taustaa

avioiduin vuonna 2020.
hääpäivää seuraavana aamuna sain soiton
keuhkosyöpäleikkaustani oli nopeutettu

aloitin osin omana terapianani
tämän blogin kirjoittamisen
vuoden 2021 lopulla.
reunalla pelottaa oli silloin totta 
siitä tuli blogin nimi ja pitkään myös tunnuskuva

karpatiat ry:ssä blogista kerrotaan sloganilla
“elämässä on muutakin kuin sairastaminen.”
Se on jokaisen hyvä muistaa.

eletään, ettei jää elämättä.


faktalinkit sairauksiin liittyen 


blogini linkki löytyy myös Suomen Sydänliiton sivuilta
Karpatiat ry:n vertaistukiosiosta


vertaistukea - sydänyhteisön löytäminen

Kuva: Instagram Olkatoiminta

tänään vietetään maailman sydänpäivää

sydänyhteisön löytäminen kahdeksan yksinäisen sairasvuoden jälkeen oli minulle todella iso asia

harvinaisesta sydänsarkoidoosista löytyi tuolloin
kovin vähän tietoa
läheiset eivät ymmärtäneet,enkä
tuntenut muita samaa sairautta sairastavia

elämä oli tavattoman raskasta
löydettyäni vertaistuen  vertaiset –maailmani avautui tuhannesti valoisampana paikkana


vertaistukea kasvokkain💗

vuonna 2010, sydänsarkoidoosin diagnoosin saatuani
pääsin suomen sydänliiton järjestämään syystapaamiseen

kyseessä oli sydänsarkoidoosia
ja jättisolumyokardiittia sairastavien
sekä heidän läheistensä tapaaminen

muita sairastuneita näin ensimmäistä kertaa liven
jutustelua odotellessa, ruokatauolla
auditoriossa ja pienryhmäkeskusteluissa

tapaamisessa saatiin myös faktatietoa 
kardiologin luento
sekä ravitsemus‑ ja liikuntatietoa

huikeinta oli kuitenkin keskustella kanssasairaiden kanssa
kerroimme ja kuulimme toistemme kokemuksia ja tuntemuksia

unsimme yhteenkuuluvuutta
ja huomasimme, että toiset todella ymmärsivät
melkein kaikilla oli kyynel silmänurkassa

toisaalta, huomatessamme kortisonin aikaansaannokset
oli hyvä pistää myös nauruksi 
kamelinkyhmyt niskassa
ja hamsterinposket

ne olivat vuonna 2010 sairastuneiden
suuria kortisoniannoksia syövien
yhteisiä ominaispiirteitä

tavallisesti ja muiden suusta kuultuna
moinen olisi harmittanut
mutta meitä ulkonäöltämme muuttuneita
leikinlasku ja vertailu itkunauratti

koin jonkinlaisen valaistumisen
enää en ollut yksin


ihanan ihmeellisiä sattumia – sydänystäviä💗

oli ihmeellinen sattuma, että auditoriossa viereeni istahti
lähiseudultani kaksi naista
joista tuli tapaamisen myötä sydänystäviäni

ehdimme vaihtaa jonoissa ja odotellessa
kuulumiset ja yhteystietomme

pian tämän jälkeen olin yhteydessä
sydänliiton asioitamme hoitavaan henkilöön
ajauduin pienen joukkomme yhteyshenkilöksi
ja aloin pohtia ja laatia asioita
joista tiedottaa muita

samaan aikaan sairauden diagnosointi alkoi nopeutua
potilasmäärämme kasvaessa
liityimme vuonna 2013
sydänlihassairauksia edustavan potilasjärjestön
karpatiat ry:n siipien suojaan.

muutamassa vuodessa vertaistuen saralla
saatiin aikaan isoja harppauksia eteenpäin

vuonna 2013 järjestettiin ensimmäinen sopeutumiskurssi 
sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Huikeaa


sairas – älä jää yksin

liity potilasjärjestöihin 💗
ja hakeudu vertaistuen äärelle

oit ottaa yhteyttä myös vertaistukihenkilöihin

len ikuisesti kiitollinen
suomen Sydänliitolle,
karpatiat ry:lle
ja kaikille minulle tukea antaneille


vertaistukea

muita sairastuneita

jo sanasta ymmärrystä

kovin tuttuja ja ihan samoja

tuntemuksia ja pelkoja

ei enää vähättelyä

vaan myötätuntoa

haleja ja ymmärrystä

rönsyilevää keskustelua

yhteydenpitoa ja tapaamisia

ymmärtävää

myötätuntoista

vertaistukea

linkki:
Sydänliiton vertaistukihenkilöhaku –
valitse Aihepiiri‑kohdasta sairaus
(ja halutessasi muut tarkentavat),
ja löydät tukea

Sydänliiton vertaistukihenkilöhaku 

Kevennyksenä: Kamala luonto 1836


Sydänsairaudestani Rosie.fi:ssä

Pari kuukautta sitten sain pyynnön rakkaalta sydänlihassairaiden yhdistykseltä Karpatiat, että minua toivottiin haastatteluun. Ajattelin, että on hyvä jakaa tietoa – ja ehkä saada mahdollisuus kertoa harvinaissairauden kanssa elämisestä. Myös siitä, ettei sairaus aina näy voimakkaasti ulospäin.

Tässä osa tekstistä – lopussa linkki koko juttuun

“Sydänsarkoidoosia sairastava Kirsi:
‘Vain vertainen voi ymmärtää, miltä sydänsairaus tuntuu’”

Hengenahdistus tai rintakipu voivat vaivata jokaista joskus, mutta aina kipu ei ole ohimenevää. Harvinaista sydänsarkoidoosia sairastava Kirsi Juntunen joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 46‑vuotiaana. Hän muistuttaa, että krooninen sydänsairaus on aina yksilöllinen kokemus.

Haastattelun teki Anne Ventelä,
ja kuvat otti Teemu Heikkilä / Heikkiläphotography.

Kirjoituksen asiantuntijana tieteellinen johtaja Sami Väisänen, Roche Diagnostics.


Poiminta kirjoituksesta

“Tällä viikolla Kirsi Juntusella ei ole kiireitä. Hän nauttii auringonpaisteesta, odottaa ensimmäisiä leskenlehtiä, kirjoittaa blogiaan ja viettää aikaa miehensä kanssa. Pyykkivuoria tai vanhempainiltoja ei enää ole, sillä lapset asuvat jo omillaan. Illan tullen hän saattaa katsoa jakson lempisarjaansa.

Kun viikko päättyy, alkaa uusi, eikä kiireitä ole tiedossa silloinkaan. Kirsi jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 46‑vuotiaana.

Kirsi sairastaa harvinaista sydänsarkoidoosia. Se on tulehdustauti, jossa kudoksiin muodostuu tulehdussoluista ja sidekudoskertymistä koostuvia pesäkkeitä. Tulehdussolut ja sidekudos vaurioittavat tervettä sydänkudosta ja heikentävät sen toimintaa.

Lisäksi Kirsillä on sarkoidoosia ainakin keuhkoissa, silmissä, imusolmukkeissa ja iholla.

Harvinaisen sairauden lisäksi Kirsillä on toinenkin harvinainen diagnoosi: tupakoimattoman keuhkosyöpä. Päällepäin nämä diagnoosit eivät näy.

‘Jos ihminen sanoo, että rintaan sattuu tai henkeä ahdistaa, moni sanoo, että niin minullakin lenkillä käydessäni. Aina kipu ei kuitenkaan ole ohimenevää’, Kirsi sanoo.”


Kirjoitus on pitkä.

      👉   Klikkaa TÄSTÄ lukeaksesi koko haastattelun ROSIE.fi‑sivustolta:

Sydänsarkoidoosia sairastava Kirsi – vain vertainen voi ymmärtää, miltä sydänsairaus tuntuu


Sydänlihassairaus Hypertrofinen kardiomyopatia

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Hypertrofinen kardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen liiallista paksuuntumista, joka heikentää sydämen pumppaustoimintaa. Kyseessä on useimmiten perinnöllinen sydänlihassairaus. Sairaus alkaa usein jo nuorena, mutta voi aiheuttaa oireita vasta keski‑iässä. Useimmat geenivirheen kantajat ovat pitkään oireettomia tai vain vähäoireisia. Oireiden ilmaantuessa tyypillisiä ovat rasitushengenahdistus, rasitusrintakipu sekä rytmihäiriötuntemukset.

Diagnoosin jäljille

Sairaus voi paljastua esimerkiksi sydänfilmin perusteella. Yleisin oire on rasituksessa tuntuva hengenahdistus, mutta mahdollisia ovat myös tajunnan menetykseen johtavat rytmihäiriökohtaukset ja äkkikuolema. Hypertrofinen kardiomyopatia on nuorilla ja urheilijoilla yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy.

Kun sydämen ultraäänitutkimuksessa todetaan paksuntunut sydänlihas, selvitetään ensin, onko paksuntumiselle jokin muu selittävä tekijä. Tavallisimpia syitä ovat pitkään koholla ollut verenpaine tai läppävika, kuten aorttaläpän ahtauma. Myös anabolisten steroidien käyttö voi aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumista.

Rytmihäiriöriskiä arvioidaan sydämen pitkäaikaisnauhoituksella (Holter‑tutkimus) ja rasituskokeella. Jos sydämen kaikututkimuksessa näkyvyys ei ole riittävä, lisäselvityksenä voidaan tarvita sydämen magneettitutkimus.

Periytyvyys

Ilman kohonnutta verenpainetta, läppävikaa tai muuta sydäntä kuormittavaa tekijää kehittynyt paksuntava sydänlihassairaus on yleensä periytyvä. Usein sairauden aiheuttava geenivirhe voidaan todeta verikokeen avulla. Tällöin myös potilaan lähiomaisten sairastumisriski on syytä selvittää.

Jos geenivirhe todetaan, tehdään oireettomillekin sydämen ultraäänitutkimus. FinHCM‑tutkimuksessa on todettu, että geenitestauksella pystytään tunnistamaan geenivirhe noin 40 prosentilla suomalaisista potilaista. Tämä tarkoittaa, että kaikkia geenivirheen kantajia testaus ei tavoita. Suomessa neljä yleisintä geenivirhettä selittää noin 28 prosenttia tapauksista.

Kun potilaalla todetaan hypertrofinen kardiomyopatia ja geenitesti on positiivinen, sairastuneen lapset, sisarukset ja vanhemmat suositellaan tutkittaviksi kardiologisella poliklinikalla. Vaikka sisaruksilla olisi sama geenivirhe, sairaus ei välttämättä ilmene samalla tavalla: toinen voi olla oireinen ja toinen täysin oireeton. Siksi oireettomia geenivirheen kantajia seurataan EKG‑ ja sydämen ultraäänitutkimuksin.

Jos geenivirhettä ei löydy, ensimmäisen asteen sukulaisille tehdään silti perustutkimukset sairauden seulontaa varten.

Hoito ja ennuste

Sairaalloisesti paksuuntunutta sydänlihasta ei voida saada normaaliksi hoidon avulla. Sydänlihaksen paksuuntumista ei voida estää tai pysäyttää lääkehoidolla. Sydänlääkkeillä voidaan kuitenkin lievittää oireita ja hillitä rytmihäiriöitä. Beetasalpaajia käytetään usein tähän tarkoitukseen.

Suuren rytmihäiriövaaran vuoksi raskasta ruumiillista rasitusta vaativa liikunta ja kilpaurheilu ovat kiellettyjä. Suurella osalla potilaista rytmihäiriöriski on kuitenkin pieni, ja ennuste vastaa normaaliväestön ennustetta. Osalla potilaista äkkikuoleman riski on huomattavan suuri, ja he tarvitsevat rytmihäiriötahdistimen.

Eteisvärinän välttäminen on tärkeää. Toistuvat rytminsiirrot ja rytmihäiriölääkitys, kuten amiodaroni, voivat olla tarpeen. Jos sydänlihaksen paksuuntuminen rajoittaa merkittävästi veren virtausta vasemman kammion ulosvirtauskanavassa, tilannetta voidaan joutua hoitamaan sydänleikkauksella tai katetritoimenpiteellä.

Kaikille kuuluu elintapahoito: terveelliset elintavat, nikotiinituotteiden ja alkoholin välttäminen sekä sopiva liikunta. Ennuste vaihtelee normaalista eliniästä aina hyvin harvinaiseen sydänsiirtoon asti.

Potilasjärjestö – Karpatiat ry

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys sekä yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa, tukea ja vertaistukimahdollisuuksia.

Sairastuneet ja heidän läheisensä voivat osallistua paikallistapaamisiin, vuositapaamisiin ja sopeutumisvalmennuskursseille. Korona‑aikana on ollut myös etätapaamisia. Facebookissa toimii vilkas ryhmä sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Sekä Karpatiat‑ että Sydänsarkoidoosiin sairastuneet ‑ryhmät ovat vertaistukihenkilöiden vetämiä, ja heihin voi olla yhteydessä myös yksityisesti.

Tekstin koostamisessa on hyödynnetty linkkiluettelon lähteitä lyhennellen, muokaten ja yhdistellen.

Linkkiluettelo:
– Sydän.fi – ylilääkäri Anna‑Mari Hekkala: Hypertrofinen kardiomyopatia
– Duodecim – Raimo Kettunen: Sydänlihasta paksuntava kardiomyopatia
– Terveyskylä – Hypertrofinen kardiomyopatia
– Sydän.fi – apua ja tukea, vertaistuki
– Karpatiat ry – tukea sydänlihassairaille


Sydänlihassairaus Dilatoiva kardiomyopatia

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Sydänlihassairaus eli kardiomyopatia voi oireilla monin eri tavoin. Yleisin kardiomyopatian muoto on sydänlihasta laajentava eli dilatoiva kardiomyopatia. Oireeton sairaus voi tulla esiin esimerkiksi suurena sydänvarjona keuhkokuvassa (thorax‑röntgen) tai poikkeavana EKG‑löydöksenä. Oireiden ilmaantuessa ne ovat tyypillisiä sydämen vajaatoiminnan oireita: lisääntynyt väsyvyys, uupumus, hengenahdistus ja turvotukset. Myös eteisvärinä on tavallinen.

Diagnoosin jäljille

Sairastumisen alkuvaiheessa tavallisia oireita ovat rasitushengenahdistus, rytmihäiriöt ja rasitukseen liittymättömät rintakivut. Pidemmälle edenneessä vaiheessa ilmaantuvat sydämen vajaatoiminnan oireet, kuten turvotukset.

Lääkärin kliinisen tutkimuksen ohella sydänfilmi (EKG) ja sydämen ultraäänitutkimus ovat perustutkimuksia. Dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavan potilaan EKG on lähes aina poikkeava. Diagnoosi varmistuu sydämen ultraäänitutkimuksessa, jossa todetaan laajentunut ja tavallista huonommin supistuva vasen kammio. Sydämen pumppaustoimintaa kuvaava EF‑luku (ejektiofraktio) on alentunut.

Sydämen laajentumisen seurauksena jotkin sydämen läpät voivat alkaa vuotaa. Thorax‑röntgenkuvassa voidaan nähdä suurentunut sydän. Usein sairauden löytyessä vasen kammio on jo merkittävästi laajentunut ja sen supistumiskyky heikentynyt. Tavallisesti todetaan myös kammion seinämän ohenemista.

Koska monet erilaiset sydänsairaudet voivat kuormittaa vasenta kammiota ja johtaa sen laajenemiseen, jatkoselvittelyt tehdään aina yksilöllisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä sydämen magneettikuvaus. Sepelvaltimoiden varjoainekuvausta tai sydänlihaksen koepalaa (biopsiaa) käytetään, jos halutaan sulkea pois muita sydänlihasta vaurioittavia sairauksia.

Taustasyyt ja perinnöllisyys

Dilatoivan kardiomyopatian taustalla voi olla monia syitä – eikä syy aina selviä. Tällöin puhutaan idiopaattisesta dilatoivasta kardiomyopatiasta. Sepelvaltimotauti ja vaikeat läppäviat tulee sulkea pois.

Pitkäkestoinen nopea rytmihäiriö voi aiheuttaa sydämen laajenemista ja supistumiskyvyn heikkenemistä. Tavallisesti kyseessä on pitkään jatkunut, hoitamaton ja joskus vähäoireinen eteisvärinä tai eteislepatus.

Sairaus voi olla myös perinnöllinen. Nykyisin tiedetään, että jopa 30–50 % dilatoivasta kardiomyopatiasta esiintyy suvuttaisesti. Tunnettuja geenivirheitä on useita, mutta geenitestauksella voidaan varmistaa vain noin 15–25 % tapauksista.

Muita mahdollisia altistavia tekijöitä ovat alkoholi, muut päihteet sekä esimerkiksi syövän hoidossa käytetyt lääkkeet. Virusperäinen sydänlihastulehdus voi käynnistää prosessin, joka johtaa dilatoivaan kardiomyopatiaan vuosien kuluessa. Harvinaisempia syitä ovat raskauteen liittyvä peripartaalinen kardiomyopatia sekä kilpirauhasen toimintahäiriöt, diabetes, ylipaino, sydänsarkoidoosi ja reumasairaudet.

Hoito ja ennuste

Hoidon perusta on sydämen vajaatoiminnan lääkehoito. Lääkitys on usein pysyvää, vaikka sydämen toiminta parantuisi. Hoito kohdistuu myös mahdolliseen taustasairauteen.

Elintapahoito on tärkeää: liikunta omien rajojen mukaan, sydänterveellinen ravinto, nikotiinittomuus, alkoholin käytön rajoittaminen ja normaalipainon tavoittelu. Sydämen vajaatoimintatahdistin voi auttaa monia potilaita. Rytmihäiriötaipumuksen vuoksi osa tarvitsee rytmihäiriötahdistimen.

Äärimmäisessä tilanteessa hoitona voi olla sydämensiirto. Dilatoiva kardiomyopatia on yleisin syy sydämensiirtoon Suomessa.

Ennuste riippuu suuresti sairauden aiheuttajasta. Jos taustalla on ollut pitkäkestoinen eteisvärinä, sydämen toiminta voi palautua lähes normaaliksi rytmihäiriön hoidon jälkeen. Ennuste vaihtelee siis lähes normaalista eliniästä aina sydämensiirtoon asti – ja kaikkea siltä väliltä.

Potilasjärjestö – Karpatiat ry

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys sekä yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa, tukea ja vertaistukea.

Sairastuneet ja heidän läheisensä voivat osallistua paikallistapaamisiin, vuositapaamisiin, sopeutumisvalmennuskursseille sekä etätapaamisiin. Facebookissa toimii vilkas vertaistukiryhmä sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Vertaistukihenkilöihin voi olla yhteydessä myös yksityisesti.

Tekstin koostamisessa on hyödynnetty linkkiluettelon lähteitä lyhennellen, muokaten ja yhdistellen.

Linkkiluettelo:
– Duodecim – Tiina Heliö: Dilatoiva kardiomyopatia
– Sydän.fi – ylilääkäri Anna‑Mari Hekkala: Laajentava kardiomyopatia
– Terveyskylä – Dilatoiva kardiomyopatia
– Sydän.fi – Peripartaalinen kardiomyopatia
– Sydänlihassairaiden potilasjärjestö Karpatiat ry


Sydänlihassairaus Kardiomyopatia

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Kardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen sairastumista. Sydänlihassairauksia on useita erilaisia, ja ne aiheuttavat sydänlihaksen kroonisen eli pitkäaikaisen sairastumisen. Sairaus voi olla pitkään oireeton ja paljastua sattumalta esimerkiksi keuhkoröntgenkuvassa tai sydänfilmissä (EKG).

Usein ensioireena on fyysisen suorituskyvyn lasku, leposykkeen nousu, tykytys tai muu rytmihäiriö. Myöhemmin voi ilmaantua hengenahdistusta ja sydämen vajaatoimintaan liittyviä turvotuksia.


Muista sydänlihassairauksista

Kaikkien sydänlihassairauksien toteamisessa sydämen kaikututkimus eli ultraäänitutkimus on keskeinen ensitutkimus. Kohonneen verenpaineen aiheuttamaa sydänlihaksen paksuuntumaa tai sydämen laajentumaa ei pidetä varsinaisena kardiomyopatiana.

Myöskään sairastetun sydäninfarktin tai sepelvaltimotaudin aiheuttamaa sydämen laajentumaa ei luokitella kardiomyopatiaksi, vaikka joskus puhutaankin ”iskeemisestä kardiomyopatiasta”.

Oireet ja taustasyyt

Kardiomyopatioita on erityyppisiä, mutta tavallisimmin ne aiheuttavat sydämen vajaatoiminnan oireita. Oireet voivat olla moninaisia: hengenahdistusta, väsymystä, voimattomuutta ja sairauden edetessä turvotuksia alaraajoissa ja vatsan alueella.

Useisiin kardiomyopatioihin liittyy myös rytmihäiriöitä ja leposykkeen nousua. Jo oireettomillakin sydänfilmi (EKG) on usein poikkeava, mutta sydämen ultraäänitutkimus varmistaa diagnoosin.

Sairauden taustasyy voi olla periytyvä tai hankinnainen eli jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama. Aina kardiomyopatian syytä ei löydy, vaikka tutkimuksia tehtäisiin laajasti. Sairaus voi alkaa jo nuorella iällä. Koska kardiomyopatiat ovat usein periytyviä, myös oireettomat lähiomaiset on suositeltavaa tutkia.

Kardiomyopatian eri muodot

Yleisimmät kardiomyopatian muodot ovat:

  • Dilatoiva kardiomyopatia, jossa sydän laajenee ja pumppausteho heikkenee
  • Hypertrofinen kardiomyopatia, jossa sydänlihas paksuuntuu
  • Restriktiivinen kardiomyopatia, jossa sydänlihas jäykistyy

Harvinaisempia muotoja ovat:

  • oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia
  • trabekuloiva kardiomyopatia, joka liittyy sydämen sisäosiin poikkeavaan rakenteeseen
  • erittäin harvinainen Takotsubo‑oireyhtymä, jota kutsutaan myös särkyneen sydämen oireyhtymäksi

Hoito, sairauden kulku ja ennuste

Kardiomyopatiaa sairastava tarvitsee vähintään lääkehoitoa ja säännöllistä kardiologista seurantaa. Hoito kohdistuu sydämen vajaatoimintaan sekä rytmihäiriöihin tai niiden vaaraan.

Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan lääkityksellä ja tarvittaessa vajaatoimintatahdistimella. Rytmihäiriöitä hoidetaan lääkkeillä ja joissakin tapauksissa rytmihäiriötahdistimella eli sisäisellä defibrillaattorilla.

Itsehoidossa sydänterveelliset elintavat ovat keskeisiä: liikunta omien rajojen mukaan, terveellinen ruokavalio, nikotiinittomuus ja alkoholin käytön minimointi.

Sairauden kulku ja ennuste vaihtelevat suuresti taustasyystä riippuen. Monissa kardiomyopatioissa oikeanlaisen lääkityksen ja elintapojen avulla sairaus voi pysyä vuosia tasapainossa, ja potilas voi elää aktiivista ja normaalia elämää.

Toisaalta joihinkin harvinaisiin kardiomyopatioihin liittyy äkkikuoleman vaara, ja joissakin tilanteissa hoitona voi olla sydämensiirto. Esimerkiksi nopean rytmihäiriön aiheuttamassa dilatoivassa kardiomyopatiassa sydämen toiminta voi palautua täysin, kun aiheuttava rytmihäiriö hoidetaan.

Potilasjärjestö – Karpatiat ry

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys sekä yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa, tukea ja vertaistukimahdollisuuksia.

Sairastuneet ja heidän läheisensä voivat osallistua paikallistapaamisiin, vuositapaamisiin, sopeutumisvalmennuskursseille ja etätapaamisiin. Facebookissa toimii vilkas vertaistukiryhmä sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Vertaistukihenkilöihin voi olla yhteydessä myös yksityisesti.

 Tekstin koostamisessa on hyödynnetty ja yhdistelty seuraavia lähteitä:

Linkkiluettelo:
– Sydän.fi – ylilääkäri Anna‑Mari Hekkala: Kardiomyopatiat
– Lääkärikirja Duodecim – Raimo Kettunen: Kardiomyopatiat
– Terveyskylä – tietoa kardiomyopatiasta
– Sydänlihassairaiden potilasjärjestö Karpatiat ry
– Sydän.fi – apua ja vertaistukea


ultraharvinainen sydänsairaus Jättisolumyokardiitti

Jättisolumyokardiitti on vakava sydänlihaksen tulehduksellinen sairaus. Sen alku ja eteneminen voivat olla erityisen äkillisiä ja nopeita. Kyseessä on ultraharvinainen sydänsairaus, jota esiintyy enintään yhdellä ihmisellä 50 000:sta. Suomessa diagnosoituja potilaita on arviolta vain joitakin kymmeniä – alle sata.

Sairastuneet voivat hakeutua sydänlihassairaiden potilasyhdistys Karpatiat ry:n tuen piiriin.


Ultraharvinaisuus

Ultraharvinaisuus tarkoittaa sitä, että tutkittua tietoa, kliinistä kokemusta ja vakiintuneita hoitoprotokollia on vaikea luoda. Myös vertaistuen löytäminen voi olla haastavaa, sillä sairastuneita on hyvin vähän.

Jättisolumyokardiittia sairastavien tilanne vertaistuen osalta on kuitenkin parempi kuin monilla muilla ultraharvinaisilla sairauksilla. Karpatiat ry tarjoaa vertaistukea, tietoa ja yhteisön, jonka kautta sairastuneet voivat löytää kohtalotovereita. Tutkittua ja suomenkielistä materiaalia sairaudesta on silti erittäin niukasti.

Suomessa Ultraharvinaiset ry toimii ultraharvinaissairauksia sairastavien tukena keskittyen verkostoitumiseen, vaikuttamiseen ja vertaistukeen sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Jättisolumyokardiitti – mistä on kyse?

Jättisolumyokardiitti on autoimmuunimekanismilla syntyvä sydänlihastulehdus. Se aiheuttaa nopeasti etenevän sydämen vajaatoiminnan ja henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä. Oireita voivat olla rasituksen siedon heikkeneminen, väsymys, hengenahdistus ja turvotukset.

Sydämen sähköisen johtoradan vauriot voivat aiheuttaa pulssin hidastumista ja huimausta. Nopeat kammioperäiset rytmihäiriöt, kuten kammiotakykardia, voivat tuntua voimakkaana sydämentykytyksenä ja johtaa tajunnan menetykseen. Keskimääräinen sairastumisikä on noin 50 vuoden tienoilla.

Noin viidenneksellä potilaista todetaan myös jokin muu autoimmuunisairaus, kuten tulehduksellinen suolistosairaus. Tulehdusprosessin tarkkaa laukaisevaa syytä ei tunneta.

Diagnostiikka ja hoito

Sairauden varhainen tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää. Perustutkimuksia ovat sydämen kaikututkimus (ultraääni) ja sydänsähkökäyrä (EKG). Jos näiden perusteella herää epäily jättisolumyokardiitista, tehdään kiireellisesti sydämen magneettikuvaus (MRI).

Diagnoosin varmistamiseksi otetaan sydänlihaksen koepaloja. Näytteenotto tehdään paikallispuudutuksessa kaulalaskimon kautta sydämen oikeasta kammiosta. Koepaloja otetaan useita, sillä tulehdusmuutokset voivat olla paikallisia. Koepalat ovat välttämättömiä varman diagnoosin saamiseksi.

Hoidossa käytetään voimakasta immunosuppressiivista lääkitystä, tyypillisesti usean lääkkeen yhdistelmää. Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan tavanomaisilla vajaatoimintalääkkeillä. Rytmihäiriöiden ehkäisyyn käytetään beetasalpaajia ja tarvittaessa rytmihäiriölääkitystä.

Hengenvaarallisten rytmihäiriöiden vuoksi osalle potilaista asennetaan rytmihäiriötahdistin (ICD). Ajoissa aloitettu hoito on parantanut ennustetta merkittävästi: nykyisin noin 60 %:lla potilaista taudin eteneminen saadaan pysäytettyä. Osalla sairaus kuitenkin etenee, ja ainoaksi hoitovaihtoehdoksi jää sydämensiirto. Pienellä osalla tauti voi uusiutua siirretyssä sydämessä.

Jättisolumyokardiitin hoito on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin.

Tutkimustietoa

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että sekä sydänsarkoidoosin että jättisolumyokardiitin diagnoosien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu todennäköisesti parantuneesta diagnostiikasta. Molemmille sairauksille tyypillisiä oireita ovat eteis‑kammiokatkos, kammiotakykardia ja sydämen vajaatoiminta.

Sydämen magneettikuvaus ja PET‑kuvantaminen ovat keskeisiä tulehduksellisten sydänsairauksien arvioinnissa, mutta lopullinen diagnoosi perustuu sydänlihaskudosnäytteeseen.

Vertaistukea

Jättisolumyokardiittia sairastavat ja heidän läheisensä voivat saada monenlaista vertaistukea Karpatiat ry:stä. Yhdistyksen kautta voi liittyä jäseneksi, osallistua kursseille, paikallisryhmiin ja etätapaamisiin sekä hakea henkilökohtaista vertaistukihenkilöä.

Facebookissa toimii sekä Karpatiat‑ryhmä että sydänsarkoidoosi‑ ja jättisolumyokardiittipotilaiden yhteinen vertaistukiryhmä. Tukea voi hakea myös yksityisesti vertaistukihenkilöiltä.

Tekstin koostamisessa on hyödynnetty ja muokattu useita luotettavia lähteitä.

Linkkiluettelo:
– Ultraharvinaiset ry
– Sydän.fi – tietoa jättisolumyokardiitista
– Duodecim – tulehdukselliset sydänsairaudet
– Karpatiat ry
– Facebook: Karpatiat‑ryhmä
– Facebook: Sydänsarkoidoosiin sairastuneet

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

kokemukseni - syöpä vs. harvinaissairaus

Syöpä voi olla kiltti ja parannettavissa oleva tai julma.
Sana syöpä herättää yleensä myötätuntoisen reaktion.

Sydänsarkoidoosi on harvinaissairaus,
joka ei usein näy päälle päin.
Se herättää kummastusta.
Sairaus ei selity elintavoilla,
eikä siihen sairastuneita voida tällä hetkellä julistaa terveiksi.

Pohdin omia sairauksiani –
keuhkosyöpää ja sydänsarkoidoosia.


MEDIAHUOMIO JA HARVINAISUUS 

Syöpää ja sen mekanismeja on tutkittu paljon.
Syöpä on tavalla tai toisella kaikille tuttu,
vähintään nimenä.

Syöpien osalta mediassa nähdään vuosittain
näyttäviä kampanjoita.
Sydänsairauksien medianäkyvyys
ei ole samalla viivalla syöpien kanssa.

Uskomukset ja luulot elävät sitkeässä.
Epäterveelliset elintavat liitetään yhä
sydänsairauksiin sairastuviin,
vaikka kaikki sydänsairaudet eivät liity niihin lainkaan.

Millaiseksi arvioisit harvinaissairauden palstatilan –
esimerkiksi sairastamani sydänsarkoidoosin?


HOITOKÄYTÄNNÖT JA TIEDON PUUTE 

Hoitokäytännöt muotoutuvat kerätyn tiedon ja tutkimusten avulla.
Harvinaissairauksissa tietoa on kuitenkin vain pienistä tapausmääristä.

Käypä hoito ‑suosituksia tai virallisia hoitolinjauksia
ei useimmissa harvinaissairauksissa ole.
Sairauden kanssa joudutaan elämään
oletusten ja kokeilujen varassa,
toivoen, että olemassa olevaa tietoa
osattaisiin soveltaa jokaisen potilaan parhaaksi.

Syöpiä – esimerkiksi keuhkosyöpiä –
on monen asteisia ja tyyppisiä.
Niihin on olemassa Käypä hoito ‑suositukset,
vaikka saman diagnoosin sisällä
potilaiden välillä voi olla suuria eroja.

Syövän osalta on tunnistettu geenimuutoksia,
joihin on kehitetty täsmälääkkeitä.
Ne toimivat osalla potilaista, mutta eivät kaikilla.

Kaikissa sairauksissa olennaisinta olisi,
että ne löydettäisiin mahdollisimman varhain.
Silloin ne voivat olla hoidettavissa
elinaikaa merkittävästi lyhentämättä.


ARVAAMATTOMUUS, ERIARVOISUUS JA VÄSYMYS

Sekä sarkoidoosi että syöpä voivat leikkiä kehossa piilosta.
Aukotonta menetelmää,
jolla varmistetaan tulehduksen tai leviämisen tila,
ei kummallakaan sairaudella ole.

Oireet ja vointi eivät aina kulje käsi kädessä.
Sydänsarkoidoosissa tutkimustulokset voivat vaihdella,
mutta kaikilla näin ei tapahdu.
Sisäelinten laboratorioarvot
voivat olla reilusti yli viitearvojen.

Tutkimus- ja hoitokäytännöissä on eroja
sekä hyvinvointialueiden että lääkärien välillä.
Joissakin tapauksissa selvästi poikkeavat arvot
saatetaan ohittaa,
kun toisaalla samoilla löydöksillä
päädytään jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Syöpäpotilailla kokonaisvointi ja ikä vaikuttavat hoitopäätöksiin,
mutta eriarvoisuutta esiintyy myös
hoitojen saatavuudessa eri puolilla maata.

Väsymys on sydänsarkoidoosipotilaiden
yleinen seuralainen.
Sen mittaaminen on vaikeaa,
ja elämänlaatuun vaikuttavat
monet tekijät: elämäntilanne, ikä ja tukiverkot.

Moni sinnittelee työelämässä,
mutta työpäivien jälkeen voimat
eivät usein riitä muuhun.
Myös lääkityksillä on haittavaikutuksensa.

Syöpäpotilailla väsymys voi johtua
itse sairaudesta, hoidoista ja niiden seurauksista.
Väsymyksen taso vaihtelee voimakkaasti
sairauden ja syövän tyypin mukaan.


VERTAISTUESTA VOIMAA 💗

Sairastin kahdeksan vuotta
ilman tietoa kanssasairaista.
Olin neljä vuotta monielin- ja mitraaliläppävuotopotilas,
kunnes pääsin lopulta yliopistosairaalan hoitoon.

Merkityksellisintä oli potilas- ja läheistapaaminen.
Oli huikeaa huomata,
miten toiset ymmärsivät minua
ja minä heidän kokemuksiaan.

Löydettyäni sydänyhteisön
tunsin pitkästä aikaa kuuluvani joukkoon.
Muistan yhä elämäni pimeimmän ja yksinäisimmän ajan.
Siksi toimin vertaistukihenkilönä –
jotta muilla olisi hieman helpompi tie.


ÄLKÄÄ JÄÄKÖ YKSIN 

Vertaistukea ja muuta apua löytyy,
kun jaksaa etsiä.
Paikallisia tapaamisia ja vertaisryhmiä on,
samoin keskusteluryhmiä verkossa.

Osallistumiseen riittää,
että on oma itsensä.
Voi kertoa omalla tavallaan
tai vain kuunnella.

Ottakaa tuki vastaan.
Osallistukaa tapaamisiin,
sopeutumiskursseille ja kuntoutuksiin.
Tiedon ja kokemusten jakaminen
tuo ymmärrystä ja rauhaa.

Älkää jääkö sairautenne kanssa yksin. 


Kirjoituksen kuva on Microsoft 365 ‑kuvapankista.

kirjoittajan sairauksista

Kirjoittajan sairauksista
Minä yhdessä käännekohdassani

Sairauteni eivät ole itseaiheutettuja, eikä niiden syytä tiedetä. Sattumaa kai.

 Oirehdinta ja sairauksieni kirjo on muodostunut moninaiseksi. Sarkoidoosi on todennetusti oireillut monessa elimessäni, kuten keuhkoissa, sydämessä ja silmissä, ja oireilee yhä. Sain keuhkosyövän osuman, vaikka en ole tupakoinut.
On hyvä muistaa, että kenellä tahansa voi olla päälle näkymättömiä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja vaivoja. Toivon, että oppisimme olemaan armollisempia toisiamme ja itseämme kohtaan.

Olen
… keski‑ikäinen, monin tavoin sairas ihminen. Eletty elämä ja kirjoittamishetkellä lähes 20 vuoden sairastaminen ovat jättäneet jälkensä – hyvässä ja pahassa. Kehoni rajoitteista huolimatta koen eläväni ihan hyvää elämää. Jokainen meistä vanhenee ja askeleet hidastuvat.
Sairauksien vastapainoksi tarvitaan mielestäni musiikkia, sarkasmia ja rankkojakin mietteitä oivaltavaa seuraa. Aarteitani ovat läheiseni ja ystäväni. Tärkeänä koen sydänsarkoidoosia ja muita sydänlihassairauksia sairastavien Karpatiat ry:n toiminnan ja yhteisön löytymisen.
Kirjoittaminen on minulle luontevaa, siksi kirjoitan. Haluan jakaa tietoutta ja ymmärrystä sairastamisen vaikutuksista. Toimin Karpatiat ry:ssä ja Suomen Sydänliitossa vertaistukihenkilönä. Ilokseni jotkut ovat maininneet minut hyväsydämiseksi.

Kroppani pahikset
Sairastan vuosien 2002–2003 vaihteessa diagnosoitua sarkoidoosia, joka on alusta asti oireillut keuhkoissani – ja hyvin se siellä yhä voi. Sarkoidoosia on todennettu näyttein ainakin keuhkoista, sydämestä, ihosta ja imusolmukkeista sekä moninaisin tutkimuksin ja kriteerein.
Vuonna 2020 todettiin keuhkosyöpä tupakoimattomalla keski‑ikäisellä naisella. Muita sairauksia ovat muun muassa fibromyalgia ja epätyypillinen migreeni – kaikkea en halua muistaakaan. Juilii ja tuntuu siellä täällä, joten tiedän olevani vahvasti elossa.

Käyn hoidossa erikoissairaanhoidossa. Minua on tutkittu monin tavoin. Olen ollut ambulansseissa, toimenpiteissä, leikkauksissa ja osastohoidossa. Sairaskäynteihin kuluneet ajat ovat matkoineen vastanneet täyspäivätyötä. Sairaalla riittää apteekkireissuja sekä selvittelyjä Kelalle ja muille tahoille.
Sairaan ei pidä luottaa sokeasti siihen, että kaikki menee aina kuin Strömsössä – myös ammattilaiset mokaavat. Joskus asioita pitää korjata ja selventää, kuten lähetteitä ja ohjeita. Välillä muita hoitotahoja on informoitava muutoksista, joita on tullut muiden poliklinikoiden kautta.
Maailma ei ole monisairaalle yhtään helpompi tietojärjestelmäkaudella. Tieto ei aina kulje eikä asiat mene suunnitellusti. Isompia terveysasioita asiantuntijat pohtivat toki yhdessä tietoja vaihtaen – ja toisinaan kiireessä.

Tuntuuhan se
… sairastaisena. Kuntoiluni on puuhastelua. Pyrin tulemaan toimeen mahdollisimman vähäisellä satunnaislääkityksellä. Sydän tuottaa omia tuntemuksiaan ja rajoittaa. Henkeä ahdistaa, limaa kertyy, välillä rintaan sattuu, huimaa ja nivelet kolottavat. Joskus tulee kipupiikkejä ja valitettavan usein migreenejä.
Sairastaminen koettelee lompakkoa, parisuhdetta ja suhteita läheisiin. Se muuttaa usein ystävyyssuhteita ja arkea. Kroonistuessaan se määrää menemiset ja aikatauluttaa elämää. Toisinaan se määrittelee elämistä ja olemista. Sairastuessani olin 35‑vuotias. Työkyvyttömyyseläke myönnettiin vuonna 2014.

Vielä voin, välillä pelottaa 

Joskus kuiskaan itselleni: hyvin sä vedät. Jalka nousee ja ajatus juoksee. Haluan suunnata katseeni eteenpäin. Vielä olen ja voin. Olen elämän syrjässä, mutta tilanteeni voi muuttua nopeasti.
Ajattelen, että meistä jokainen on elämässään välillä reunalla eri tilanteissa. On ok, jos meitä pelottaa. Omat pelkoni liittyvät lähinnä loppusuoran mahdollisiin kipuihin. Miksi minä ‑vaiheen olen pääsääntöisesti märehtinyt. Vastaus lienee: miksi en.
Voimia sairastuneille, sairastuneiden läheisille ja kaikille kanssakulkijoille elon polulle. Toivon armollisuutta ja sitä, että kannattelemme toisiamme. Jos olet terve, ihanaa – muista arvostaa sitä.


Reunalla pelottaa ‑kirjoitusten takana on Kirsi Juntunen.




rakas Ystävä - reunalla saa pelottaa

Kerron Rakkaasta Ystävästäni, jonka minulla on ollut ilo tuntea jo 13 vuoden ajan.
Tapasimme syksyllä 2010 sydänsarkoidoosiin sairastuneiden ja heidän läheistensä syystapaamisessa. Istuimme sattumalta auditoriossa vierekkäin. 

Sairautemme, sydänsarkoidoosi, yhdisti meidät.
Tunnuit ensi hetkestä alkaen sielunsiskolta. 

Olimme heti samalla sivulla.
Ajatukset soljuivat ja huumorimme oli samanlaista.
Olimme molemmat sydän‑, keuhko‑ ja syöpäsairaita.

Olit – ja olet – ihan timantti 


Takanamme on jo kilometreittäin elettyä elämää.
Koetut vaikeudet puristavat hiilestäkin timantin – ja sellaiseksi koen sinut. 

Seurassasi on rauha olla oma itsensä. 
Omaat läsnäolon ja toisten huomioimisen taidon.
Löydät oikeat sanat ja vaikeuksissakin katsot pääsääntöisesti rauhallisesti eteenpäin. 

Sairauksistasi huolimatta luot ympärillesi paljon kaunista.
Luova puolesi näkyy työssäsi ja harrastuksissasi ja antaa sinulle varmasti voimaa. 

Olet sinnikäs ja päättäväinen.
Sinusta huokuu Hyvän Ihmisen aura. 

Meillä tuntuu olevan suojelusenkeli vierellämme, erityisesti silloin kun on kaikkein vaikeinta.
Tiedämme elävämme eräänlaista jatkoaikaa, joka ei ole itsestäänselvyys.

Olemme vuorotellen tuettavia –
ja vuoroin toisillemme hartioina lohtua tuomassa. 


Muistan lukemattomia hetkiä ja sanojasi, joiden avulla maailmani kirkastuu ja ajatukseni selkiytyvät. 
En tiedä, ymmärrätkö aina, miten korvaamaton olet minulle.

Yritämme molemmat elää sitä Ihan Tavallista elämää, joka sairaana ei ole helppoa, vaan vaatii tietynlaista
“aivot narikkaan” ‑mentaliteettia.

Kirjoitamme keskenämme tuhansia viestejä.
Marmattelemme sairauksistamme ja muista haasteistamme. 

Ymmärrät huumoriani ja sarkasmiani.
Meillä on aidosti hauskaa.

Vaikeimpinakin hetkinä näemme pilkahduksia valosta pilvien takaa.

Tosiasia on, että elämästä ei selviä hengissä –
mutta me olemme sitkeitä mimmejä, joita eivät pienet tuulet ja vastoinkäymiset kaada. 


Terveyteen liittyvät alamäet ja uutiset tuntuvat usein epäreiluilta ja vaikeilta hyväksyä.
Emme tiedä alamäkiemme jyrkkyyttä emmekä tiimalasissamme olevan ajan määrää –
ja ehkä hyvä niin.

Kirjoitit eräässä viestissäsi yhden sanan: Reunalla. 💗
Se tuntui heti oikealta.

Päätin käyttää sitä blogini nimenä ja lisäsin vielä sanan, joka usein kulkee sairastumisen rinnalla:
pelottaa.💗

Muistamme molemmat myös Samuli Edelmannin Reunalla‑kappaleen sanat
Reunalla kuuluukin pelottaa.


Olemme vakavasti sairaita, mutta mieli on yhä elävä ja utelias.
Horjumme vuoroin tavallisen arjen ja isompien romahdusten välillä –
mutta jatkamme eteenpäin.

Elämme, hengitämme ja olemme kiitollisia 

Suojelusenkeli tuntuu kulkevan vierellä. 
Vielä on aikaa tehdä uusia muistoja.

Tosiasia on, että elämästä ei selviä hengissä – ei edes näin hyvässä jengissä.
Olemme molemmat jo ylittäneet pelkästään sydänsairautemme eloonjäämisennusteet.

Olemme eläviä esimerkkejä siitä, että ennusteet eivät ole lopullisia totuuksia.💗









Ystävyys.
Olet Rakas 💞

kokemukseni - sydänsarkoidoosi

(kirjoitettu v. 2021, täydennetty 2025)

sarkoidoosi ja sydän – harvinainen yhdistelmä

Sarkoidoosi on sairaus, jossa eri elimiin muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä eli granuloomia. Niitä voi esiintyä lähes missä elimessä tahansa, yleisimmin keuhkoissa, imusolmukkeissa ja ihossa. Sairauden syytä ei tunneta.

Sydänsarkoidoosi on sydänlihaksen harvinaissairaus. Tulehdus voi oireilla monin tavoin, ja sekä oireet että ennuste vaihtelevat paljon. Sydänsarkoidoosi on edelleen monille terveydenhuollon ammattilaisillekin vieras sairaus.  


ensimmäiset diagnoosit ja sydämen oireet

Ensimmäiset diagnoosit ja sydämen oireetSarkoidoosi on sairaus, jossa eri elimiin muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä eli granuloomia. Niitä voi esiintyä lähes missä elimessä tahansa, yleisimmin keuhkoissa, imusolmukkeissa ja ihossa. Sairauden syytä ei tunneta. Sydänsarkoidoosi on sydänlihaksen harvinaissairaus. Tulehdus voi oireilla monin tavoin, ja sekä oireet että ennuste vaihtelevat paljon. Sydänsarkoidoosi on edelleen monille terveydenhuollon ammattilaisillekin vieras sairaus.

Tammi–helmikuussa 2003 minulla todettiin keuhko- ja silmäsarkoidoosi. Vuonna 2006 sydämestäni löytyi keskivaikea hiippaläpän eli mitraaliläpän vuoto. Satunnaisella lääkärikäynnillä heräsi vahva epäily läppäviasta, ja kardiologikäynnit alkoivat. Hiippaläppään oli syntynyt prolapsi: vasemman kammion supistuessa läppä ei sulkeutunut kunnolla, vaan syntyi vuoto. Vuonna 2006 tietoa sydänsarkoidoosista oli saatavilla hyvin niukasti – lähinnä muutama maininta.

Sairastamiseni on ollut monivaiheista. Portaiden ja mäkien nouseminen on ollut aina tuskallista. Hengästyin, huimasi ja rinnassa tykytti. Vuosien myötä vauhtini hiipui. Sinnittelin työelämässä, söin kortisonia ja muita lääkkeitä. Olen kokonainen ihminen, ja jaksamiseeni sekä tuntemuksiini vaikutti myös keuhkojen ja muun kehoni jatkuvana pysynyt sarkoidoottinen tulehdustila.


vuosi 2010 – sydänsarkoidoosi varmistuu

Vasta keväällä 2010 pääsin sydämen magneettitutkimukseen ja sydänlihaksen koepalojen ottoon. Sydänsarkoidoosi varmistui. Vuosien kortisonihoidosta huolimatta sydämessäni oli jo arpeumia. Läppävuotoni on todennäköisesti seurausta sarkoidoosin sydämen rakenteisiin aiheuttamista muutoksista. Kortisonin rinnalle aloitettiin tablettimuotoinen solunsalpaajalääkitys, ja tunsin oloni ensimmäistä kertaa pitkään aikaan turvallisemmaksi.

Vuonna 2010 Suomessa oli tiedossa noin sata sydänsarkoidoosia sairastavaa. Osalla sairaus oli löytynyt vasta heidän menehdyttyään. Terveydenhuollossa sairauden nimeäkään ei aina tunnettu – siitä ei tiedetty eikä osattu epäillä. Kaikki oli uutta sekä sairastuneille että meitä hoitaville.


vertaistuen merkitys – sydänliitto ja karpatiat ry

Suomen Sydänliitto järjesti syksyllä 2010 valtakunnallisen tapaamisen sydänsarkoidoosia sairastaville ja heidän läheisilleen. Olin sairastanut jo kahdeksan vuotta ilman yhteyttä kehenkään toiseen sarkoidoosia sairastavaan. Kokemusten jakaminen ja muiden tarinoiden kuuleminen avarsi ymmärrystäni sydänsarkoidoosin monimuotoisuudesta. Sydänyhteisön löytyminen oli minulle valtava helpotus. Kouluttauduin kevättalvella 2013 vertaistukihenkilöksi, ja siinä tehtävässä olen yhä. Sydänsarkoidoosia sairastavat liittyivät vuonna 2013 sydänlihassairaiden yhdistykseen Karpatiat ry. Toimin alkuvuosina yhdistyksen jäsenlehden toimituskunnassa ja hallituksessa, ja kirjoitan ajoittain lehteen edelleen. On hyvä katsoa omaa napaa kauemmas ja tehdä jotakin pyyteetöntä.


operaatioita, lääkityksiä ja työkyvyttömyyseläke

Sydämen vajaatoiminta yhdessä sydän–keuhko-oireiden ja lähes koko kehoni lisääntyvän tulehdustilan kanssa paheni vuosi vuodelta, kortisoni-, solunsalpaaja- ja muista lääkityksistä huolimatta. Olin hetken osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuotta ennen varsinaista työkyvyttömyyseläkettä kävin 13 eri poliklinikalla tutkimuksissa oireilevien elimieni ja vaivojeni vuoksi. 46-vuotiaana jäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei naurattanut.

Vuonna 2014 minulle tehtiin avosydänleikkaus. Sain aiemman läppäresurkkani tilalle biologisen läpän, joka vaatii pysyvän hyytymisenestolääkityksen. Leikkaus yhdessä työkyvyttömyyseläkkeen kanssa rauhoitti elämääni ja sarkoidoosin tulehdustilaa. Olin jonkin aikaa paremmassa kunnossa, ja lääkityksiä purettiin hitaasti seuraavien vuosien aikana. Lääkelistani oli vuosina 2003–2018 pitkä. Kortisonia ja luustolääkityksiä käytin 13 vuotta, solunsalpaajatabletteja 6,5 vuotta. Lisäksi olen käyttänyt runsaasti sydäntä ja kehoa tukevia lääkkeitä. Lääkeaineallergioita ja sivuvaikutuksia on väistämättä kertynyt matkan varrella.


rytmihäiriöt, tahdistin ja hyytymät

Sydänlihakseen syntyvä arpikudos voi aiheuttaa monimuotoisia rytmihäiriöitä, kuten kammiolisälyöntejä tai kammiotakykardiaa. Vuonna 2018 sain ensimmäisen todennetun takykardiani, joka johti kiireelliseen sairaalahoitoon ja rytmihäiriölääkitykseen tiputuksena. Minulle asennettiin ICD eli iskevä rytmihäiriötahdistin. Asennuksen yhteydessä tuli harvinainen komplikaatio, ilmarinta. Tahdistin kuitenkin turvaa, jarruttaa ja korjaa hengenvaarallisia rytmejä. Sänkyni alla on tahdistimen etäseurantalaite. Sydämen sähköratoja on hoidettu lääkkeillä ja katetriablaatiolla maaliskuussa 2020. Leikattuun läppään on kertynyt kahdesti merkittäviä hyytymiä. Hyytymistä ja lääkityksen annostusta seurataan tiiviisti laboratoriokokein ja tarvittaessa esimerkiksi ruokatorven ultraäänitutkimuksella.


elämäni - nyt

Elämisen tahtini on nykyisin rauhallinen. Yritän luoda ja tuoda muille valoa ja rauhaa kirjoittamalla ja toimimalla vertaistukijana.