KUN SAIRASTUU VAKAVASTI

Vakavasti sairastuessa ollaan isojen kysymysten edessä. Pelko ja epäusko valtaavat ajatukset. Muuttunut elämä voi tuntua maailmanlopulta tai kuolemantuomiolta. Sairastumisprosessi on jokaisella erilainen. Jokaisella on erilaiset elämäntilanteet ja valmiudet toimia. Prosessi ei etene kuten tehtaan liukuhihna, vaan välillä mennään eteenpäin ja sitten hieman pakitetaan.

Klassisesti se käsittää neljä vaihetta, jotka ovat: 1. Sokkivaihe 2. Reaktiovaihe 3. Käsittelyvaihe ja 4. Elämä kriisin jälkeen. Ajan oloon huomaa, että eteenpäin on menty. Asiasta on kirjoitettu paljon ja lisäfaktaa löytyy.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

SAIRASTUMISENI

Liitän oman sairastumiseni merkkipaaluksi kasvohermohalvauksen, sillä sen jälkeen keuhkot romahtivat parissa kuukaudessa. Päivämääräkin on porautunut muistiini, se kun oli myös eräs merkkipäivä. Halvaus parantui siihen mennessä, kun kortisonihoidot keuhkoihin ja silmiin vuoden 2003 alussa alkoivat. Äkilliset sairastumiset iskostuvat lähtemättömästi mieleen, mutta hitaasti tuleviin oireisiin ehtii tottua tai sopeutua (syyttää laiskuuttaan, ikääntymistä jne.). Myöhemmin voi huomata, että oireita oli jo aiemmin kuin.

SAIRASTAMISEN VAIKUTUS MIELEEN

Jokainen käy oman kipuilunsa itsensä kanssa omalla tavallaan. Usein sairastuneen ajatus lähtee laukalle ja hän kuuntelee herkällä korvalla kehonsa tuntemuksia. Usein on hankala olla miettimättä omia tuntemuksiaan - ovatko merkki sairaudesta tai jotain vakavaa. Ajatusten harhailu voi lisätä ahdistusta, liika tieto voi rassata hermoja ja lisätä pelkoja. Jos asiat pyörivät kehää sairauden ja oman kehon tuntemusten ympärillä, niin sen äärelle kannattaisi pysähtyä. Moni kokee ainakin ajoittain ahdistusta, pelkoa, lamaantumista, paniikkihäiriöitä tai masennusta. Hae apua, jos omat hartiat ei kanna, unettomuus vaivaa tai valoa ei näy tunnelinpäässä.

 SAIRASTUMISESTA TULEE UUSI NORMAALI

Sairastuminen ei ole taistelu eikä se määrittele sairastuneen koko elämää. Kiltti potilas ”nauttii” säännöllisesti määrätyt troppinsa, lepää kun kykenee, käy kontrolleissa ja raportoi valkotakkisille, jos joku voinnissa mättää. Sairastuneen ja usein hänen läheistensä suunnitelmat heittävät häränpyllyä. Tavalla tai toisella jollain aikajanalla asiat alkavat hiljalleen jäsentyä ja sairaus löytää paikkansa muun elämän seassa. Arki palaa ja elämä rullaa, ehkä muuttuneena, mutta kuitenkin. Jossain vaiheessa sairastamisesta tulee uusi normaali, jossa lääkkeet, tutkimukset ja kontrollit kulkevat muun elämän rinnalla. En tarkoita sitä, etteikö sairaus voisi tuoda kamaliakin asioita eteen. Toivottavasti myös valonpilkahduksia ja seesteisempiä aikoja.

 ILO JA TAVALLINEN ELÄMÄ VOI LÖYTYÄ UUDELLEEN

Lääkitys ja hoidot aiheuttavat sivuvaikutuksia (vaikkapa kortisoni = painon nousu, adhd-oireet, kuunaama, unettomuus jne.). Ne saattavat olla myös väliaikaisia ja annosmäärätkin voivat pienetä. Ajan kuluessa huomaa, ettei sairaus pyöri aina mielessä. Iloa ja onnenhetkiä voi olla sairastuneenkin edessä runsain mitoin. Kukaan ei ole pelkästään Terve tai Sairas, vaan persoona kaikkine ominaisuuksineen ja omanlaisine elämänkuvioineen. Jos muistelee tarkemmin aikoja, jolloin oli ns. "terve", huomaa että lähes kaikilla on elämässään joku asia rempallaan tai vaiheessa. Kenen elämä on 24/7 pelkkää onnenhuumaa?

MIELENRAUHAA JA IHAN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

Mielenrauhan saavuttaminen on oma lukunsa, eikä siihen ole yhtä polkua. Hyvään elämään riittää mielestäni se Ihan Hyvä. Sairastuneen elämä voi olla erilaista, toisenlaista, mutta yhtä kaikki Onnellistakin. Elämän lyödessä polvilleen voi asioiden tärkeysjärjestys muuttua tai kirkastua. Voi antaa sellaisten asioiden olla, jotka ovat ihan hyvin tai joille ei vaan voi mitään. Epätyydyttävien asioiden kanssa voi edetä hiljalleen. Niitä voi karsia tai muuttaa, jos niin kokee ja jaksaa muutoksiin ryhtyä. Muuttuneen elämän edessä voi pysähtyä välillä pohtimaan sitä mistä kaikesta voi elämässään olla kiitollinen. Kun oikein katsoo, niin pieniä ja isojakin asioita on varmasti löydettävissä. Elämä voi asettua uomiinsa, elossa olemisen riemun ja naurunkin voi löytää uudelleen ja ilokin voi vielä pulputa rinnassa.

Sairauksiani olen sanonut kahdeksi käänteiseksi lottovoitoksi, niiden harvinaisuuden takia. Napakymppejä ne eivät kyllä ole.

JOS JOTAIN VOISIN NEUVOA

Jokaisen tilanne on niin erilainen, että mitään valmista reseptiä ei minullakaan ole vastasairastuneille antaa. Itseäni on auttanut se, kun mietin miksi minulle? Katselen ympärilleni ja yhä uudelleen totean, että jos osua piti niin ehdottomasti minulle. Lasten sairastaminen on mielestäni kamalinta. Joskus auttaa, kun katsoo ympärilleen. Miettii mitä kaikkea läheisillä ja ystävillä on elämässään menossa tai mitä heille on tapahtunut. Veikkaan, että niitä ei niin mukaviakin on monelle sattunut. Joskus sairastunut on se, jonka varassa arki on rullannut. Sairastuminen voi auttaa vaikkapa puolisoa ja perhettä näkemään kaiken sen mitä toinen on pyyteettä tehnyt saadakseen yhteisen arjen rullaamaan.

Pysähtymiset antavat tietyllä tapaa uutta näkemystä ja avaavat silmiä. Toisinaan sortuu suorittamaan arkea vähän kuin autopilotilla. Toivon, että jaksat nousta ja sanoa itsellesi: tähänkin aamuun sain herätä. Toivon, että jaksat edes pienesti pitää kiinni päivän rutiineista- tai ainakin opastaa muita. Toivon, että sinulla on läheinen tai useampi, jolle voit aidosti avautua ja joka toimisi sinulle tukena sairaspolullasi. Jos koet olevasi reunalla ja sinua pelottaa, jos tarvitset tukea, niin sitä on saatavilla. Etsi, kysy ja pyydä apua. Kannatellaan toisiamme.

HAKEKAA JA OSALLISTUKAA

... potilasjärjestöjen toimintaan, vertaistuen piiriin ajatuksia vaihtamaan, kursseille ja kuntoutuksiin. Kuullessaan muiden kokemuksia ja vaihtaessaan ajatuksia samaa kokeneiden kanssa, maailma avartuu ja ahdistus helpottaa.


#armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki


Linkkilista: 

Sairastumisen kriisin vaiheet

Suomen Sydänliitto Hae vertaistukihenkilö


Kirjoituksiani:

Vakavasti sairaan läheisille

Sairastuneet ja läheiset

Kokemukseni - Töissä sairaana 

RUNO - Jos tietäisi 

RUNO - Jos voisin 

Myötätunto

Sietää, sietää - Sietokyvystä

RUNO - Kestä vielä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Ei kommentteja: