traumamuistojen käsittelyvaiheessa


olin heikossa hapessa
juuri ennen sydänleikkausta
28.1.2025

reilu kuukausi
monen viikon mittaisesta
sairaalareissusta

keho oli ja on väsynyt 💗
mieli otti kovemmin osumaa. 💗

monisairas on ongelma terveydenhuollossa
se olin minä.💗

apu löytyi kuin ihmeen kautta
aivan viime hetkellä

yhä olen tässä
elän 💗
kirjoitan

se tuntuu yhä ihmeeltä 💗

olen mielessäni alkanut palata
noihin viikkoihin.
muisti tekee sen
ihan omalla tahdillaan
lupaa kysymättä

se nostaa esiin hetkiä
hajuja  ääniä
pelkoa ja odotusta

näitä vaiheita ei voi kiertää
ne on kuljettava läpi

hiljalleen
yksi muisto kerrallaan


diagnoosi · potilaan asema · sairaalan todellisuus 💗

heinäkuussa 2024
tuli tieto
joka muutti kaiken

kilpirauhasen imusolmukkeista
löytyi keuhkosyövän etäpesäkkeitä

se sana, levinnyt
- osui ja upposi

syöpä ei ollut enää
vain paikallinen
se oli tullut jäädäkseen

pitkän sairastamisen myötä
olin jo tottunut tutkimuksiin
odottamiseen
uusiin vaiheisii

silti tämä pysäytti

minusta oli tullut
terveydenhuollolle hankala potilas
se monisairas.
se sitkeä.
se joka kysyy
ja tietää liikaa

syksyn 2024 aikana tiesin

- jokin oli vialla.

olin laihtunut syksyn aikana
sairaalassaoloaikana suorastaan
kuihduin

sairaalajakso oli sekava ja raskas
kaksi sairaalaa
useampi osasto
valvontaa ja päivystyksiä

keuhkoihin kertyi nestettä
hengitys kävi työlääksi
jouduin keuhko‑osastolle

huonekavereinani oli
tarttuvia keuhkosairauksia
ihmettelen yhä
miksi minut sinne sijoitettiin

oloni oli turvaton
keho teki töitä koko ajan
vaikka makasin vain paikallani

hengitin
mutta se ei totisesti tuntunut helpolta


hengitys · odotus · päätös 💗

keuhkoni täyttyivät nesteestä
hengittäminen kävi raskaaksi
yhä raskaammaksi

nestettä ei voitu vielä poistaa
piti odottaa

odotin istuen
selkä suorana
maski kasvoilla
huohotin

aika veny
minuutit eivät kulkeneet eteenpäin
ne seisoivat paikallaan

päiviä ehti kulua
söin vain vähän
ehkä saman kuin yksivuotias lapsi
makuaisti katosi

keho väsyi
mieli yritti pysyä mukana

sitten tehtiin päätös
jos keho ei enää jaksaisi
minua ei elvytettäisi

kuulin sen
ymmärsin sen
ja silti olin siinä
hengittämässä
yrittämässä

nestettä saatiin lopulta tyhjennettyä
hetkeksi helpotti
aitä kertyi nopeasti lisää

yöt olivat vaikeita, päivätkin
pelko istui vieressä
hiljaa

aamu tuli silti
ja minä olin yhä tässä


siirrot · sydän · päätös yrittää vielä 💗

kun hengitys ei helpottanut
katse kääntyi sydämeen

keuhkoissa oli yhä nestettä
sydämestä kuului ääni
joka ei kuulunut sinne

olin väsynyt
niin väsynyt
etten enää jaksanut pelätä
samalla tavalla kuin aiemmin

minua siirreltiin paikasta toiseen
tutkittiin
kuvattiin
odottettiin vastauksia

sydämeen aiemmin asennettu bioläppä
oli pettänyt
se hauraampi varaosa

sydän teki töitä
kuin myrskyssä
sisällä oli pyörre
jota en nähnyt
- mutta tunsin

avosydänleikkausta
ei voitu edes ajatella

silti asiantuntijat miettivät vielä 
mahdollisuuksia
joku sanoi ääneen sanan jos

minut vietiin kiireesti
sydänvalvontaan
yö oli raskas
kehoni taisteli

päätös tehtiin uudelleen
jos keho ei enää jaksaisi
minua ei elvytettäisi

läheisilleni kerrottiin
minä kuulin sanat
mutta olin jo puoliksi
jossain muualla

silti aamu tuli
olin yhä tässä
elämässä

uusi viikko alkoi
tutkimuksia tehtiin nopeasti
keskusteluja käytiin
suljettujen ovien takana

lopulta sain kuulla
he halusivat vielä yrittää
pelastaa minut
toisella tavalla


toimenpide · herääminen · ensimmäinen askel kotiin 💗

minut nukutettiin

vielä heräsin
olin yhä täällä

sydämeeni oli tehty jotakin
mitä ei ollut aiemmin voitu tehdä
uusi läppärakenne oli saatu paikalleen
verisuonten kautta

nuo maan taitavimmat
olivat asialla

sanottiin, että toimenpide onnistui
minä en vielä osannut iloita
olin vain väsynyt
ja hengitin.

siirrettiin osastolle
toipumaan
takaisin tutumpaan rytmiin

muutaman päivän kuluttua
pääsin oman alueeni kardiologian osastolle
neljä päivää Sydänsairaalassa

sain taas oman pönttövessan
hoitotuolin
rollaattorin

pieniä asioita
mutta silloin ne merkitsivät
tosi paljon

aloitin parin metrin matkat
rollaattorin kanssa
alat tärisivät
mutta kantoivat

hengenahdistuksen
pakokauhunomainen tunne
oli ehtinyt painua syvälle
nukuin vain istuma‑asennossa
keho ei vielä luottanut

myöhään jouluaaton aattona
oli lopputarkastus
halusin pois
pois sairaaloista
pois laitteista
pois odottamisesta

vaikka olin hauras
kuin haavanlehti

pääsin kotiin
lähes yön koitteessa
olin aivan puhki

kotona huomasi,
ettei nukahtamisesta
tai kivusta ollut puhuttu
keho oli tottunut lääkkeisiin
vieroitusaika kotona oli kärvistelyä
ja katkonaisia öitä

mies rakensi minulle
oman nukkumispesän
nukuin hetkiä kerrallaan
kuten olin nukkunut jo niin kauan

lesti päiviä
ennen kuin uni alkoi palata
olimme hetken aikaa
zombie‑hahmoja molemmat








5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voimaa & Valoa Sinulle 🌺🪷🍀

Anonyymi kirjoitti...

Voi Kirsi, mikä kokemus sinulla ollut. Ihanaa, että olet tuostakin selvinnyt ja saanut jatkoaikaa. Toivottavasti saat vielä paljon hyviä päiviä. <3 Välillä sitä ihmettelee, miten paljon toisten pitää kärsiä ja toiset kulkee kevein askelein läpi elämän. Olet ajatuksissani ja rukouksissani. - Paula

Reunalla pelottaa kirjoitti...

Kiitos, samoin sinulle!

Seija.eu kirjoitti...

Kirsi-kulta, todellakin Luojalle kiitos, että olet joukossamme runoilemassa ja kirjoittelemassa. Ymmärrän, miksi sinun on ollut kirjoitettava tuosta viime syksyn ja vuodenvaihteen kokemuksestasi, jota kuitenkin oli suuren osan aikaa raastavaa lukea. Niin karmeat ovat kokemuksesi olleet kaikin puolin, että kuntoutumisesi kotiin on suorastaan suuri ihme. Toivon sinulle monia armorikkaita hetkiä läheistesi kanssa ja ilahduttamassa meitä muita kirjoituksillasi...

Reunalla pelottaa kirjoitti...

Kaunis kiitos kauniista sanoistasi ja toivotuksistasi. Toivotaan, että apu oli pitkä ja saan vielä olla kirjoittamassa ja kokemassa monenlaisia.