kirjallisen "urani" pitkäaikaisin projekti - käänteisiä lottovoittoja julkaistiin huhtikuun lopussa kirja on omakustanne siis "artisti maksoi" edit myin ostamani kirjaerän
kirja on vielä pitkään myynnissä kustantaja mediapinta oy:n verkkokaupassa miksi päädyin kasvokuvaani ja mistä kirjan nimi kerron hieman prosessista ja muusta
kirjan voi vielä ostaa 💗
kirja on btj finland oy;n ja kirjavälitys oy:n kautta saatavilla myös kirjakauppoihin.
luultavasti silloin pitää
ilmoittaa nämä asiat
💗kirjoittaja - kirsi juntunen -
💗kirjan nimi käänteisiä lottovoittoja
💗kirjan yksilöintitunnus ISBN: 978-952-81-1750-6
💗kustantaja mediapinta oy sekä
tai
ota yhteys kirjastoosi kirjastoa voi pyytää tilaamaan kirjan - kertokaa nuo yllä olevat kirjan tiedot.
kiitos jokaiselle kirjan hankkineellle, lukeneelle ja palautetta antaneille
.kekerron vähän kirjoitusprosessista 💗
- ja siitä mitä kirjassa on
Kuvaan kirjassa vuosiani, jossa sairaus on kulkenut muun elämän rinnalla. Siis 35-vuotiaasta 57-vuotiaaksi. Se on aika, joilloin oli opittava elämään sairauksien kanssa. Sairaudet kun kulkivat mukana lupaa kysymättä.
En ole pitänyt päiväkirjoja, Ne olisivat helpottaneet. Terveyden suhteen sain tekstejä kirjaamoista. Niistä näkee mitä kukin lääkäri on nopeasti kulloinkin tilanteesta lausunut. Mutta sairasvuosia ja kirjauksia on tuhansia. Kirjauksia oli valtavasti ja osin ne olivat nopeasti saneltuja ja vähän puuteellisia. Niistä ei suoraan tarinaa saanut.
Ei sairastaminen ole koko elämääni täyttänyt. Elämässäni tärkeintä oli kuitenkin lapseni ja heidän hyvinvointinsa. Heidän vaiheensa muistan ilman päiväkirjoja oikein mainiosti.
Toki etenkin isommat terveysasiat muistan kirkkaasti. Elämää oli tulemista, menemistä ja olemista - ihan tavallista elämää. Elämän kiertokulun mukaan muuttumista ja hah- kasvamista ihmisenä ja äitinä. Lapset kasvoivat taaperoista aikuisiksi - kuin huomaamatta. Muisteluprosessi vei paljon aikaa, sillä aina tovin jälkeen muistin jotain lisää.
Vuodatin kirjan aikaansaattamiseen aikaa, vaivaa ja myös kyyneleitä. Olen jo blogissa kertonut palasia joistain vaiheistani. Ajattelin prosessin aloitettuani,
että minun itseni olisi hyvä ymmärtää miksi olen nyt tällainen kuin olen. Elämän muovaama, niinkuin meistä jokainen.
Ajattelin, että ajan mukaisesti eteenpäin siirtyen tapahtumat avautuvat uudessa valossa läheisilleni ja itselleni. En avannut lääketieteellisten asioiden kulkua kovin tarkasti. Kirjan kuva tuli sen absurdin ajan takia, jolloin elämässäni oli onni ja pelko rinnakkain. Sairauteni ovat harvinaisuudessaan, moninaisuudessaan ja tilastollisesti mielestäni kuin Käänteisiä lottovoittoja. Nimi tuli jostain ja tuntui osuvalta.
Tuntemuksia, ajatuksia ja ihan tavallista elämää 💗
Lääketieteelliset tutkimukset ja toimenpiteet tuntuvat. Toisinaan niitä pelkää etukäteen. Sairastuessani ei ollut olemassa nykyisen kaltaisia vertaistukikontakteja. Päästyäni lopulta vuosien jälkeen vertaistuen piiriin huomasin vuosien jo koulineen mieltäni. Kouluttauduin vertaistukihenkilöksi heti kun se oli mahdollista. Ajatukset ja tuntemukset ovat sairaudesta riippumatta pitkälti samankaltaisia. Vuodet muuttivat minua ulkoisesti ja sisäisesti.
Toivon kirjani päätyvän myös terveiden luettavaksi. Toivon, että siiitä jäisi evääksi joitain näkökulmia ja ajatuksia. Mielestäni se sopii jokaisen aikuisen luettavaksi. En koe, että se olisi valitusvirsi, jossa tilitän sairastamisen kamaluutta. Ajattelen, että sairaus, niin kuin muutkin vaikeudet kuuluvat ihmiseloon. Elän, olen ja hengitän. Ihanaa.
Selviydyin monen ihmeen kautta loppuvuonna 2024 hyvin tiukasta paikasta. Tuolloin kirjaprosessi oli jo pitkällä. Viimeistelin sen vimmoissani. En alkuun muuhun kyennyt kuin istumaan ja köpöttämään sisätiloissa.
Yksi kustantaja antoi 3,5 kuukauden jälkeen EI-vastauksen.
Ratkaisuni oli omakustannekirja. Ostin itselleni kirjoja ja myin ne omakustannehinnalla.
En tavoittele kirjalla rikastumista enkä kuvittele olevani oikea kirjailija.
Puristin kirjan tekstin hyvin tiukkaan muotoon.
Ajattelen, että jokainen osaa hoksata asioita, joita ei ole aina suoraan sanoitettu. 💗
En tiedä paljonko tätä jatkoajan jatkoaikaa minulle on suotu. En uskaltanut tuhlata aikaa.
Siksi kirjasta tuli niin rosoisen puutteellinen.
Siksi tämä julkaisuratkaisu.