 |
| Kuva: Raija Seppänen – Syysaamun kudelmia |
siinä missä
luopuminen ja elämänilo
kulkevat rinnakkain
luopumisen aikaa
blogini vertaistukijana olemisen myötä
yhä useampi lähtölaskentaa odottava
on kirjoittanut minulle yksityisesti
olen kuunnellut monen loppusuoralla olevan tarinoita ajatuksia
luulen hiljalleen ymmärtäväni
vähän jostain suuremmasta
elämän tarkoituksesta
sen jatkumosta
palasen jostain syvemmästä
kirjoitin ns viimeisen kirjoituksen elokuun alussa 2023
sen lähtölaukauksena oli mietteeni rakkaan ystäväni Susan kanssa keväällä 2023
mietimme mikä jäisi Facebookiin
ja elämämme loppukaneetiksi
syntyi kirjoitus ja mietteitä – elämä on pitkä päivä
rakkaan ystäväni sairauksien syöksykierre
pyöri ajan myötä yhä nopeammin
hänellä oli kova ahdistus ja kipuilu
oli mietteitä kysymyksiä
mitä tämän tuntemamme elämän jälkeen
kysymyksiä – miksi ja miksi nyt
mietimme miksi toiset ymmärtävät ovat myötätuntoisia
miksi toiset ohittavat sairaan kaukaa- tai vaihtavat keskustelun aihetta lennosta
uskon sen olevan pelkoa myöntää avuttomuutensa
toisen vaikeassa tilanteessa
moni siirtää lopullisuuden mietteitään ajattelemalla - sitten joskus
vaikka
kukaan ei voi tietää
ehtiikö kun pitäisi
moni pitkäaikaissairas ehtii kertoa sopia ja usein ainakin yrittää kertoa mietteitään
ajatellaan viimeisen tahdon tekemisen olevan jotain hyvin erityistä
että se olisi kuin antaisi toiselle luvan kuolla
sitä ei rakkailleen haluaisi antaa
olen “nähnyt” tilanteita, joissa sairastunut on valmis lähtemään
olen ollut huomaavinani heissä
tyyneyttä seesteisyyttä juuri lähellä siirtymistä
ajasta ikuisuuteen
💗
olen kuullut rakkaudellisista
tärkeistä pitkistä jäähyväisistä
niitä lähtöjä toivoisi ihan jokaisen kohdalle
onko lopulta tärkeämpää kuin ihan pienet asiat
käsistä pitäminen halaukset katseet
läsnäolo isolla sydämellä
uskaltaisimmepa elää ilman maskeja täydemmin, aidommin ja ...
ihan vaan elämänilosta
💗
mitä jos aina valitsisimme hyvän
emme helpointa tutuinta
jos pienin askelin toisimme lohdun
auttaen toisemme - yli vaikean ajan
💗
mitä jos kiittäisimme
elämästä epätäydellisestä
jollei muusta
niin
ihan vaan elämänilosta
 |
| Kamala Luonto 24-32821 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti