suo siellä - vetelää täällä

minä, vähän heikoilla

koettelemusten kestosarjalainen

täällä morjensta pöytään

elämä on taklannut

suonut mielipahaa

viime viikolla

keuhkojen tietokonetomografiakuvaus

pohjoisesta tuulee eilen ensimmäinen pakkasyö

kuulumisia siis

syöpä ja sydän ja - mikä hitto lie

eilen kontrollikäynti HUSin syöpäpolilla
ensimmäinen isompi tsekkaus
sitten
 täsmälääkkeen
aloituksen

sain sovitettua
keuhkosyöpäni TT‑kuvauksen
perään
tahdistinpolikäynnin

vaivattiin
tahdistinvalmistajaa

pieni säätömuutos
usko apuun ei ole kova
mutta kokeillaaan

jos edes
millin avun
saisin

sen

riemurinnoin vastaanottaisin

vointini

on laskenut

parin viime viikon aikana

ripeästi

puristaa rinnasta

ahdistaa


kovin on tukalaa olla

saati hengittää


laihtunut olen

ihoni kukkii – minä en

jalkani ovat turvoksissa

tovi sitten kardiologi kertoi

sydän kutakuinkin ennallaan

no tosi kiva vaikkei totisesti siltä tunnukaan

keuhkosyöpäni tilanteesta

metastaattiset paikat olivat pienentyneet

imusolmukkeita ja noduluksia toki

no sitä sarkoidoosia

kerroin miten kovin vaikeaa on ja on ollut

liikkumiseni aivan avutonta

esittelin ihottumia verenvuotoineen

kuulin neuvon - kokeile perusvoidetta

labrat mollimallilla - niinkuin aiemmin

munuaisarvot nousseet

lihaskatoa on

täsmälääkkeen annosta laskettin

nyt - vain puolikas suositellusta

mutta

oikeassa keuhkossani on pari senttiä

vapaasti laskeutuvaa nestettä

olisivat tyhjentäneet

mutta hyytymislääkkeeni

piti funtsia

ei voitu rynnätä pleuranesteen poistoon

kotimatkalla viestiä kardiologialle josta pian “hälytysvalmiudessa

olen kertonut hoitotahoilleni 
hengitykseni ajoittain vinkuvan rohisevan

koin että katsottiin

vähän huvittuneesti


tällä kertaa ei ketään naurattanut

vaikka kas asia sysättiin syöpikseltä

kardiologian ongelmaksi


pois silmistä - pois mielestä niin ne potilaat hoituu
Lähde Pinterest @million feelings

vammaispalvelun asiantuntija ja

toimintaterapeutti tulivat kotiimme 

tekivät meille perusteellisen

sovitun kotikäynnin

selitimme tilannettani

kiersimme kotiamme

mietittiin auttavia asioita

selviämistäni

saan paremmin sopivan pyörätuolin

minusta otettiin jo mittojakin!

jumppia fysioterapioita ei suositella

Oi - olen niin hauras - hentoinen 

jumppaan

yritän liikkua

päivän ja hetken mukaan

aikatauluni muuttuvat koko ajan

ne terveyteeni liittyvät

ei minulla tätä nykyä muita olekaan

henkilökohtainen avustaja ei istu pirtaan

työntekijän pitää tietää vuoronsa

hyvissä ajoin ja etukäteen


ihan mahdotonta

hyvä jos tiedän edes - seuraavasta päivästäni

turvarannekkeen hankkiminen haudutteluun

käynti oli kaikkiaan voimaannuttava välittävä

tulimme huolinemme aidosti kohdatuiksi

- juuri tällaista tässä kohtaan tarvitsin ja tarvitsimme

käynnin katkaisi

kardiopolin soitto 
tiukkoine ohjeineen

kukon laulaessa labraan

syöpälääkkeen mukaantulo lääkearsenaaliini

– sen hinta on ollut


kohtuuttoman kova

on kokeiltava vielä pienemmällä annoksella

melkein naurattais jollei ottaisi niin kovasti kupoliin

itkettäisi 
ja yrittäisi jokseenkin jo vähän masentaakin

siitähän se runosen tapainen sitten  kehkeytyi

 

suo siellä 💗 vetelää täällä

on tehtävä

vaikeita valintoja💗

ihan liian monimutkaisia 
💗

on vastaanotettava💗

eteemme annettavat 💗

kitkerätkin kannettavat💗

valonpilkahduksia hetkittäin 💗

rämmittävää ihan riittämiin 
💗

suo siellä 💗 vetelää on täällä 💗


Kamala Luonto 22-3289
sarkasmilla - nämä pelastaa päiväni


ihan vaan elämänilosta

Kuva: Raija Seppänen – Syysaamun kudelmia  
kirjoitan tätä elämän rajallisuuden äärellä

siinä missä
luopuminen ja elämänilo

kulkevat rinnakkain

syksy on luonnossa

luopumisen aikaa

blogini vertaistukijana olemisen myötä 

yhä useampi lähtölaskentaa odottava

on kirjoittanut minulle yksityisesti

olen kuunnellut monen loppusuoralla olevan tarinoita ajatuksia

luulen hiljalleen ymmärtäväni

vähän jostain suuremmasta

elämän tarkoituksesta

sen jatkumosta

palasen jostain syvemmästä

kirjoitin ns viimeisen kirjoituksen elokuun alussa 2023

sen lähtölaukauksena oli mietteeni rakkaan ystäväni Susan kanssa keväällä 2023

mietimme mikä jäisi Facebookiin

ja elämämme loppukaneetiksi

syntyi kirjoitus ja mietteitä – elämä on pitkä päivä

rakkaan ystäväni sairauksien syöksykierre

pyöri ajan myötä yhä nopeammin

hänellä oli kova ahdistus ja kipuilu

oli mietteitä kysymyksiä

mitä tämän tuntemamme elämän jälkeen

kysymyksiä – miksi ja miksi nyt

mietimme miksi toiset ymmärtävät ovat myötätuntoisia

miksi toiset ohittavat sairaan kaukaa- tai vaihtavat keskustelun aihetta lennosta

uskon sen olevan pelkoa myöntää avuttomuutensa

toisen vaikeassa tilanteessa

moni siirtää lopullisuuden mietteitään ajattelemalla - sitten joskus

 
vaikka

kukaan ei voi tietää

ehtiikö kun pitäisi

moni pitkäaikaissairas ehtii kertoa sopia ja usein ainakin yrittää kertoa mietteitään

ajatellaan viimeisen tahdon tekemisen olevan jotain hyvin erityistä

että
se olisi kuin antaisi toiselle luvan kuolla


sitä ei rakkailleen haluaisi antaa

olen “nähnyt” tilanteita, joissa sairastunut on valmis lähtemään

olen ollut huomaavinani heissä

tyyneyttä seesteisyyttä juuri lähellä siirtymistä 

ajasta ikuisuuteen

💗

olen kuullut rakkaudellisista

tärkeistä pitkistä jäähyväisistä

niitä lähtöjä toivoisi ihan jokaisen kohdalle

onko lopulta tärkeämpää kuin ihan pienet asiat

käsistä pitäminen halaukset katseet

läsnäolo isolla sydämellä

uskaltaisimmepa elää ilman maskeja täydemmin, aidommin ja ...


ihan vaan elämänilosta

💗 

mitä jos aina valitsisimme hyvän

emme helpointa tutuinta

jos pienin askelin toisimme lohdun

auttaen toisemme -  yli vaikean ajan

💗 

mitä jos kiittäisimme

elämästä epätäydellisestä

jollei muusta

niin

ihan vaan elämänilosta

💗



Kamala Luonto 24-32821