Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarkoidoosi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarkoidoosi. Näytä kaikki tekstit

nykymenolle sanon pah ja kuulumisia

pohdin toisinaan nykymenon järjettömyyttä

miten on jakauduttu pärjääviin
ei‑pärjääviin

monen talous on kovin ahtaalla

ei ole voimia ei rahaa

pysyäkseen nykymaailman vaateissa


nykymenolle sanonkin  pah

vanhempaa sukupolvea on tosi paljon

ennen asiat hoituivat puhelimella tai poikkeamalla

paikan päällä 
joskus kirjoitettiin kirje

kukin kertoi asiansa - omalla tavallaan
ja asiat hoituivat siitä vaan ja ihan aina

perään soitettiiin jos ei hoitunut  ei toisinpäin

kaikille ihan tärkeintä oli että homma hoitui

asiakkaan sen ihmisen parhaaksi

nyt ladataan sovelluksia akkuja ja sitä sun tätä

päivitetään kaikkea jatkuvasti 
kuunnellaan nauhoitteita

seikkaillaan valikkoviidakossa surffataan ihan joka asian takia

nykymenon kehitys

ei tunnu kohtuulliselta

kohtaamisia on vähemmän

ajan varaaminen vaatii usein 
ennakkovalmisteluja

ja varatun ajan, sen ihme soiton monen tunnin kyttäilyn


sama kehitys vie aikaa myös terveydenhuollosta

aikaa tulla kuulluksi kasvokkaain

sitä, mitä me sairaat

ihan eniten tarvitsisimme


kaikki uusi ei aina olevain  hyvää

nykyaika sanon sinulle

 hyi häpeä


 ja lopuksi voinnistani lyhyesti

keuhkosyövän täsmälääke
menee nyt 3/4 annoksella suosituksesta

hengenahdistus on lisääntynyt
vaikka perusröntgen ei täysin sitä selitä

laboratorioarvot osin parempia
osin ihan - vinossa

lääke jatkuu tällä annoksella
kun - ei niitä vaihtoehtoja ole

edessä uusia kokeita
myöhemmin TT‑kuvat

pyörätuoli on tulossa avuksi liikkumiseen

käteni ovat heikentyneet
itse en pysty rullaamaan



silti ajattelen
– ehkä hieman toiveikkaasti 💗
tämäkin on vain vaihe


ehkä vointini vielä tasoittuu paranee

elämään on viime aikoina
tupsahtanut muitakin huolia

mutta näkyvissä
myös kaunista ja erilaista

niiden varassa jaksan jatkaa
ja ottaa lääkkeeni

päivä kerrallaan

 💗


sarkoidoosin monet kasvot

sarkoidoosi on sairaus
jossa muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä
granuloomia

näitä tulehdussolukertymiä voi esiintyä
lähes missä elimessä tahansa
yleisimmin niitä on keuhkoissa
imusolmukkeissa ja ihossa

sarkoidoosin voi sairastaa huomaamatta –
mutta siihen myös kuollaan

sama sairaus voi olla oireeton
tai se voi johtaa menehtymiseen
sairaus ei aina näy ulospäin

sarkoidoosista yleisesti

pääsääntöisesti sarkoidoosin ennuste on hyvä
akuutista muodosta paranee valtaosa, noin 80–90 %

noin 15 %:lle kehittyy krooninen muoto
joka voi vaatia pitkäaikaista lääkehoitoa
sairaus voi myös uusiutua pitkän ajan kuluttua

on harmillista, että sarkoidoosin helppouden mielikuva
on iskostunut monen terveydenhuollon ammattilaisen mieleen
jo opiskeluvaiheessa

sarkoidoosi – helppo tai hengenvaarallinen

sarkoidoosin voi sairastaa lievänä
huomaamattomana ja itsestään paranevana

se voi myös olla kroppaa runteleva
julma ja hengenvaarallinen

sairaus on kaikkea siltä väliltä

se voi iskeä elintärkeisiin elimiin
sydämeen, aivoihin, hermostoon
maksaan ja munuaisiin

se voi oireilla samanaikaisesti
monessa paikassa elimistöä
se voi löytyä vasta kuolinsyytä selvitettäessä

vakavat sarkoidoosin muodot ovat harvinaissairauksia
harvinaisuus aiheuttaa haasteita
sekä hoitotahoille että sairastuneille

rakas ystäväni sairasti sydän‑ ja keuhkosarkoidoosia.
hän sairastui myös melanoomaan.
hänen virallinen kuolinsyynsä oli sydänsarkoidoosi
blogissani on hänestä useampi kirjoitus

sarkoidoosimatkani esimerkkinä

sarkoidoosini todettiin vuonna 2002
aiemmat oireet – kyhmyruusu ja
heikentynyt rasituksensieto – jäivät tunnistamatta

sairauteni on ollut keuhkoissa
silmissä, ihossa, imusolmukkeissa ja sydämessä

se on aiheuttanut moninaisia oireita
ja vaatinut useita lääkityksiä
kortisoni turvasi elämänlankaani 13 vuotta
yhtä kauan tarvitsin myös luustolääkitystä

solunsalpaajia käytin tabletteina 6,5 vuotta
lääkitykset toivat mukanaan sivuvaikutuksia
allergioita ja yhteensopivuusongelmia

keuhkokudoksen muutokset ja fibroosi
ovat heikentäneet hengityskapasiteettia

sydämeni on vajaatoimintainen
mitraaliläppäni on vaihdettu
sekä avosydänleikkauksessa
että myöhemmin ns. TAVI‑toimenpiteessä

minulla on iskevä tahdistin
ja sydämen johtoratoja on korjattu
nukutuksessa tehdyllä ablaatiolla

monenlaista sivusälää ja osumaa
on tullut matkan varrella
onneksi kaikkea en muista –
enkä kaikkea halua muistella

vertaistuki 

vertaistuki on tärkeää
sen äärelle kannattaa hakeutua.

toimin vertaistukena
sydänsarkoidoosia sairastaville

työkyvyttömyyseläkkeen sain 45‑vuotiaana
samana vuonna tehtiin avosydänleikkaus

toivon että tämä kuvaus
avaa hieman sarkoidoosin monia kasvoja

sairaudella on äärimuotonsa –
helpohkosta kuolemaan asti,
ja kaikkea siltä väliltä

elän monielinsarkoidoosin
ja keuhkosyövän kanssa

en voi valittaa
hengitän elän

Tarraudutaan aina toivoon.

 💗

Liitteet


20 vuotta äkkisairastumisesta


kuva: 1,5 kk ennen äkkisairastumista

sairastuin äkillisesti syksyllä 2002.
terveyteni romahti
siitä alkoi aikakausi - ennen ja jälkeen

entiseen ei ole ollut palaamista
terveestä tuli pysyvästi sairas


alkusyksy 2002

kasvohermohalvauksesta kaikki alkoi tai ehkä jo aiemmin

seeon virstanpylväs jonka jälkeen olen sairaaloiden ovia aukonut

ei mennyt ihan hoitovapaalta palaamiseni putkeen
lapseni sairastivat vuoron perään ja sitten alkoi oma sairasteluni

poliklinikkakäynnit tulivat tutuksi heti ensimmäisen puolen vuoden aikana

silmäpoliklinikka kasvohermohalvauksen seurantaan sitten oli vikaa keuhkoissa ja silmissä

on niitä riittänyt poliklinikoita riittänyt - ainakin 13 erilaista

töiden sovittelu aiheutti stressiä sillä käynnit veivät paljon aikaa

harmitti sillä lapsille jäi aiempaa vähemmän aikaa

sairastamisen kierre jäi päälle

kortisonilääkitys alkoi ja elämäni muuttui lopullisesti

en - onneksi arvannut että olin sairastunut pysyvästi

käyntejä poliklinikoita sairaaloita ja kohtaamisia on ollut paljon

kaikki tämä kasautui hiljalleen – ja vei mukanaan entisen tavallisen elämän

on ihanaa olla ja elää

onneksi emme tiedä ennalta

emme aina edes matkan varrella

elämä voi muuttua sairastamisen vuoksi

se voi kasvattaa ja muuttaa meitä

elämä on elämisen arvoista yhä

Ttnään taidan nauttia elämästä

leivoksen ja kahvin kera






Sairastaminen käy työstä

Maalaus: Susanna Huovinen

Joskus terveytensä ainaiseen kuulosteluun turtuu ja väsyy.
Huoleton, kepeä ja lempeä elämä – täältä löytyisi yksi fani.

Tuskin kukaan pääsee kahlaamaan elämäntaivaltaan ilman heikkoja hetkiä.
Uskotko: toisinaan sairastaminen käy työstä.


Ensin saa marista ja märistä – sitten pitää elää

Tiedän mainiosti, että tiiviin seurannan ansiosta porskutan tässä yhä. Sairasvuosiini on mahtunut monenlaisia käänteitä: äkillisiä tilanteita ja niitä, jotka tulevat hitaasti menoa hyydyttäen.

Päivän kunto ja olotila vaihtelevat.
Ikuisiin terveyskäynteihin turtuu.

Sairastaminen voi huomaamatta nousta sairaan elämässä jalustalle. Siksi muistutan itseäni – ja muita – siitä, että tulevien pelkojen sijaan voisimme tehdä ihan arkisia asioita. Voimme tehdä jotakin tavoitteellista ja jotakin, mitä kohti ponnistella. Niiden ei tarvitse olla suuria.

Aloittaa voi pienestä:
tyhjennän tiskikoneen ennen kuin menen sohvalle.
Lähden lenkille musiikin voimalla.

Unelmointi ei maksa mitään. Omaa kipinää ja itselle mielekkäitä asioita kannattaa seurata ja tehdä. Mukava tekeminen antaa meille iloa ja onnellisuutta.

Epävarmuus ja pelko

… kuuluvat elämään.
Joskus marisen luottoystävilleni. Toisinaan uppoudun miettimään kaikkea hyvää elämässäni. Uskon seesteisen mielen voimaan ja itsesuggestioon.

Yritän elää niin, ettei sairaus valtaisi kokonaan pääkoppaani – ei minun eikä läheisteni elämää. Elän tavallista elämää ja ajattelen sairastamista vähän kuin työnäni. Ei sairaan elämä ole aina auvoista, niin kuin ei perusduunikaan.

Voimme hetkeksi hukkua murheen aaltoon ja olla vähän hukassa. Kun tunnistaa ja myöntää asioita itselleen, tympeitäkin sairaan kokemuksia voi yrittää ajatella tylsänä peruspuuhana, josta on selvittävä – ja joka ei estä elämästä.

Sairas voi olla iloinen ja onnellinen. Välillä positiivisten tunteiden eteen täytyy tehdä ajatustyötä. On hyvä muistaa, ettei kenenkään elämä ole ikuista ihanuutta.

Musiikkia – enemmän ja lujempaa

En osaa kuvitella elämää ilman musiikkia. Se auttaa rauhoittumaan, ilahtumaan, herkistymään ja löytämään tsemppivaihteen. Musakirjastoni tykätyissä on kaikenlaista – kuuntelen kulloiseenkin mielialaani sopivaa.

Äsken sattumalöytö, jossa on ytyä ja ajatusta. Soi hetken LUJAA.
Lill Lindforsin kappale Åh, vilken morgon. KOLAHTI.

Katson elämää sarkasmin ja mustaan huumoriin taipuvaisella mielellä…

Tässä pätkä kappaleen sanoitusta – molemmilla kotimaisilla:

Åh, vilken morgon, åh, vilken härlig dag
– Oi, mikä aamu, oi, mikä loistava päivä

Jag känner mig så frisk och stark och så fantastiskt glad
– Tunnen olevani niin terve ja vahva ja niin ihanan onnellinen

Att vakna mitt i vardan full av vilja och av krut
– Herätä keskellä arkea, täynnä tahtoa ja ruutia

Och vet att jag kan och jag vill
– Ja tiedän, että voin ja haluan

Och jag ska och jag törs
– Ja aion ja uskallan

On ihana saada kohdata yhä uusia huomisia 💗

Kevennyksenä: Kamala Luonto 21–3099
Linkkiluettelo

Spotify – Åh, vilken morgon – Lill Lindfors
YouTube – Åh, vilken morgon – Lill Lindfors


olen yhä tässä

on etuoikeus ja voimavara
jos elämässämme on heitä

joille voimme kertoa  mitä vaan
suodattamatta

heitä - lähes enkeleitä
jotka auttavat aina kun voivat

lohduttavat, myötäelävät
kannattelevat karikoiden
vaikeiden hetkien yli

luovat uskoa huomiseen
lupaavat pysyä rinnalla


ajattelen, että pienikin sana
tai myötätunnon osoitus toiselle
on tärkeää

jätämme aina kohtaamisissa
itsestämme
jotain toisillemme

läsnä

on hyvä välittää lohtua
kannattelua
elämänuskon ja myötätunnon kultaista mantraa

läsnäolo ja kuuntelemaan pysähtyminen
ovat taitoja
joiden äärelle
pitäisi pysähtyä

aina ei tarvitse vatvoa asioita
löytää ratkaisuja

uskotaan toivotaan
välitetään rakastetaan
nyt
kun ollaan yhä tässä

EKG-seurannan
kuvasta
käyräni onoikean rivin ylin

runonen kiitollisuudesta, että


olen yhä tässä

muistoa vilkaisemassa
ei itsestään selvää
hengittää  olla elää
💗

saan olla kevään tuloa ihailemassa
pikkulenkillä köpöttämässä
eläinten jälkiä tutkimassa
aruinkoa ihailemassa
💗

täysin palkein elän
toivon
sieluja kosketan
💗

olen yhä tässä
nauttimassa
kokemassa
💗









en odota seuraavaa elämää
en säästä hehkua
en lämpöä

💗

Kotiläksyksi:

Ulkoiluta itseäsi.
Nauttikaa kevätauringosta!

Kuunnelkaa Aki Sirkesalon Parempaa elämää.


kokemukseni - harvinaissairaus


Kuva: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Harvinaisten sairauksien päivää vietetään vuosittain 28. tai 29. helmikuuta. Elän itse harvinaissairauksieni kanssa. Harvinaissairaudessa paras asiantuntija on usein potilas itse. Maailmassa on tunnistettu arviolta 6 000–8 000 harvinaista sairautta ja vammaa. Suomessa sairaus luokitellaan harvinaiseksi, kun sitä sairastaa enintään viisi henkilöä 10 000 asukasta kohden – alle 2 750 ihmistä koko maassa.

Harvinaissairauksien päivän tarkoituksena on vahvistaa harvinaissairaiden yhdenvertaisuutta ja oikeutta hyvään elämään.


Harvinaisuuden ongelmia

Harvinaisen sairauden kohdalla diagnoosin saaminen ja hoitoon pääsy viivästyvät usein. Hoitotahoilla ei välttämättä ole riittävää tietoa sairauksista, eikä valmista hoitoprotokollaa ole olemassa. Oireet voivat olla moninaisia, eikä sairauden kulkua aina ymmärretä. Tehokkaita hoitoja voi puuttua kokonaan.

Hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneita yksiköitä on liian vähän. Laadukasta, riittävää ja omalla äidinkielellä tuotettua tietoa harvinaissairauksista on saatavilla niukasti. Tieteellistä tutkimustietoa on usein vähän. Yksittäinen harvinainen sairaus tai vamma saattaa tulla ammattilaiselle vastaan vain kerran koko uran aikana, jolloin kokemusta ei ehdi kertyä.

Mitä harvinaisemmasta sairaudesta tai pienemmästä potilasryhmästä on kyse, sitä vaikeampaa on sekä asiantuntijuuden että kokemusperäisen tiedon karttuminen.

Diagnosointi, tutkimus ja palvelukokonaisuus

Harvinaissairauden tunnistaminen ja määrittäminen on vaativaa ja aikaa vievää. Oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Oireet voivat vaihdella lievistä hyvin vakaviin, ja sama sairaus voi ilmetä eri ihmisillä eri tavoin. Joissakin sairauksissa oireet ovat aluksi tavanomaisia ja sopivat monen tavallisen sairauden kuvaan. Joskus jo saatu diagnoosi voi myöhemmin tarkentua tai osoittautua virheelliseksi.

Tutkimus lisää ymmärrystä harvinaissairauksista, mutta sitä vaikeuttaa pieni esiintyvyys. Riittävää tutkimusotantaa ei välttämättä ole, jolloin tutkimusta joudutaan laajentamaan kansainvälisesti. Yhteistyön haasteina voivat olla rahoituksen löytäminen, sopivien tutkimustahojen puute ja yhteisymmärryksen saavuttaminen tutkimuksen laajuudesta.

Harvinaissairaat tarvitsevat mahdollisimman varhaisen diagnoosin ja oikea‑aikaisen hoidon. Tämä edellyttää usein palveluiden keskittämistä. Toimivan arjen tueksi tarvitaan koko elämänkaaren huomioiva palvelukokonaisuus, tietoa, valveutuneisuutta ja matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksia.

Minulla on – sydänsarkoidoosi ja keuhkosyöpä

Vuonna 2010 minulla vahvistettiin sydänsarkoidoosin diagnoosi. Sitä ennen sydänvikani tunnettiin nimellä mitraaliläppävuoto. Tuolloin Suomessa oli diagnosoitu noin sata tapausta, ja tutkittua sekä kirjoitettua aineistoa oli hyvin vähän.

Kiireellisissä tilanteissa – ja usein muulloinkin – harvinaissairas voi joutua vaikeaan asemaan, kun lääkärit tai hoitohenkilökunta eivät ole kuulleetkaan sairauden nimeä. Mysteeripotilas kiireisellä päivystyspoliklinikalla on haastava tilanne sekä sairaalle että henkilökunnalle. Sairastuneen onkin hyvä kuljettaa mukanaan ajantasainen lääkelista sekä lyhyt yhteenveto sairaudesta, hoitotahoista ja senhetkisestä tilanteesta.

Minulla on sarkoidoosia lähes koko kehossani. Keuhkosarkoidoosi todettiin vuosien 2002–2003 vaihteessa, ja sairaus on siitä lähtien oireillut useissa elimissä. Jokaista elintä hoidetaan eri erikoissairaanhoidon yksiköissä. Aikoinaan työterveyslääkärini pyysi luvallani muita lääkäreitä kuuntelemaan ja tutustumaan sydänsarkoidoosiin sairastuneeseen – koin tämän hyvänä ja tärkeänä.

Vuonna 2020 sairastuin tupakoimattomana, keski‑ikäisenä naisena keuhkosyöpään. Leikkauksessa oikean keuhkon keskilohko sekä osa välikarsinan imusolmukkeista poistettiin. Molemmissa todettiin sekä syöpää että sarkoidoosia. Keuhkosyöpäni oli ei‑pienisoluinen adenokarsinooma. Syöpäsoluistani löytyi ALK‑geenin uudelleenjärjestymä, jota esiintyy vain pienellä osalla potilaista. Näin päädytään hyvin harvinaiseen sattumien ketjuun. Pidän itseäni tuplaharvinaisena.

Harmittaa – sairastamisen moninaisuus

Harvinaissairas ei pääse toimenpiteisiin ja leikkauksiin tuosta vain. Päätöksenteko vaatii usein monen tahon kannan. Varsinkin alkuvuosina toimin itse viestinviejänä ja tarkistajana varmistaen, että kaikki huomioidaan.

Edelleen käy niin, että sähköisistä järjestelmistä huolimatta joudun varmistamaan yhteistyön eri poliklinikoiden välillä. En usko, että olisin elossa, jos en olisi ollut tarkka. Lääkityksissä tapahtui alkuvuosina virheitä. Terveyteen liittyvissä asioissa on hyvä olla tarkka ja osallistua omaan hoitoonsa. Ajantasainen lääkelista on halpa henkivakuutus.

Harvinaissairas on sairautensa asiantuntija

Onneni oli, että sydänsarkoidoosini todettiin vuonna 2010 – samana vuonna, kun HUS Meilahden kardiologialle perustettiin tulehduksellisten sydänsairauksien yksikkö. Harvinaisiin sydänsairauksiin alettiin panostaa, ja sydänsarkoidoosin diagnosointi nopeutui merkittävästi.

Sairautta alettiin tutkia systemaattisesti, ja meistä sairastuneista kerättiin – ja kerätään yhä – tietoa. Harvinaisuudestaan huolimatta sydänsarkoidoosi on kiinnostanut tutkijoita. Tutkimus on lisännyt sairauden tunnettavuutta ja parantanut hoitoa merkittävästi.

Lisätietoa

Harvinaissairauksista löytyy lisätietoa Terveyskylän Harvinaiset‑talosta sekä Harvinaiset‑verkoston kautta. Tekstin taustalla on hyödynnetty Harvinaiset‑sivuston materiaaleja lyhennellen ja soveltaen.

Linkit:
Harvinaiset – elämää harvinaissairauden kanssa
Terveyskylä – Harvinaissairaudet


kokemukseni - syöpä vs. harvinaissairaus

Syöpä voi olla kiltti ja parannettavissa oleva tai julma.
Sana syöpä herättää yleensä myötätuntoisen reaktion.

Sydänsarkoidoosi on harvinaissairaus,
joka ei usein näy päälle päin.
Se herättää kummastusta.
Sairaus ei selity elintavoilla,
eikä siihen sairastuneita voida tällä hetkellä julistaa terveiksi.

Pohdin omia sairauksiani –
keuhkosyöpää ja sydänsarkoidoosia.


MEDIAHUOMIO JA HARVINAISUUS 

Syöpää ja sen mekanismeja on tutkittu paljon.
Syöpä on tavalla tai toisella kaikille tuttu,
vähintään nimenä.

Syöpien osalta mediassa nähdään vuosittain
näyttäviä kampanjoita.
Sydänsairauksien medianäkyvyys
ei ole samalla viivalla syöpien kanssa.

Uskomukset ja luulot elävät sitkeässä.
Epäterveelliset elintavat liitetään yhä
sydänsairauksiin sairastuviin,
vaikka kaikki sydänsairaudet eivät liity niihin lainkaan.

Millaiseksi arvioisit harvinaissairauden palstatilan –
esimerkiksi sairastamani sydänsarkoidoosin?


HOITOKÄYTÄNNÖT JA TIEDON PUUTE 

Hoitokäytännöt muotoutuvat kerätyn tiedon ja tutkimusten avulla.
Harvinaissairauksissa tietoa on kuitenkin vain pienistä tapausmääristä.

Käypä hoito ‑suosituksia tai virallisia hoitolinjauksia
ei useimmissa harvinaissairauksissa ole.
Sairauden kanssa joudutaan elämään
oletusten ja kokeilujen varassa,
toivoen, että olemassa olevaa tietoa
osattaisiin soveltaa jokaisen potilaan parhaaksi.

Syöpiä – esimerkiksi keuhkosyöpiä –
on monen asteisia ja tyyppisiä.
Niihin on olemassa Käypä hoito ‑suositukset,
vaikka saman diagnoosin sisällä
potilaiden välillä voi olla suuria eroja.

Syövän osalta on tunnistettu geenimuutoksia,
joihin on kehitetty täsmälääkkeitä.
Ne toimivat osalla potilaista, mutta eivät kaikilla.

Kaikissa sairauksissa olennaisinta olisi,
että ne löydettäisiin mahdollisimman varhain.
Silloin ne voivat olla hoidettavissa
elinaikaa merkittävästi lyhentämättä.


ARVAAMATTOMUUS, ERIARVOISUUS JA VÄSYMYS

Sekä sarkoidoosi että syöpä voivat leikkiä kehossa piilosta.
Aukotonta menetelmää,
jolla varmistetaan tulehduksen tai leviämisen tila,
ei kummallakaan sairaudella ole.

Oireet ja vointi eivät aina kulje käsi kädessä.
Sydänsarkoidoosissa tutkimustulokset voivat vaihdella,
mutta kaikilla näin ei tapahdu.
Sisäelinten laboratorioarvot
voivat olla reilusti yli viitearvojen.

Tutkimus- ja hoitokäytännöissä on eroja
sekä hyvinvointialueiden että lääkärien välillä.
Joissakin tapauksissa selvästi poikkeavat arvot
saatetaan ohittaa,
kun toisaalla samoilla löydöksillä
päädytään jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Syöpäpotilailla kokonaisvointi ja ikä vaikuttavat hoitopäätöksiin,
mutta eriarvoisuutta esiintyy myös
hoitojen saatavuudessa eri puolilla maata.

Väsymys on sydänsarkoidoosipotilaiden
yleinen seuralainen.
Sen mittaaminen on vaikeaa,
ja elämänlaatuun vaikuttavat
monet tekijät: elämäntilanne, ikä ja tukiverkot.

Moni sinnittelee työelämässä,
mutta työpäivien jälkeen voimat
eivät usein riitä muuhun.
Myös lääkityksillä on haittavaikutuksensa.

Syöpäpotilailla väsymys voi johtua
itse sairaudesta, hoidoista ja niiden seurauksista.
Väsymyksen taso vaihtelee voimakkaasti
sairauden ja syövän tyypin mukaan.


VERTAISTUESTA VOIMAA 💗

Sairastin kahdeksan vuotta
ilman tietoa kanssasairaista.
Olin neljä vuotta monielin- ja mitraaliläppävuotopotilas,
kunnes pääsin lopulta yliopistosairaalan hoitoon.

Merkityksellisintä oli potilas- ja läheistapaaminen.
Oli huikeaa huomata,
miten toiset ymmärsivät minua
ja minä heidän kokemuksiaan.

Löydettyäni sydänyhteisön
tunsin pitkästä aikaa kuuluvani joukkoon.
Muistan yhä elämäni pimeimmän ja yksinäisimmän ajan.
Siksi toimin vertaistukihenkilönä –
jotta muilla olisi hieman helpompi tie.


ÄLKÄÄ JÄÄKÖ YKSIN 

Vertaistukea ja muuta apua löytyy,
kun jaksaa etsiä.
Paikallisia tapaamisia ja vertaisryhmiä on,
samoin keskusteluryhmiä verkossa.

Osallistumiseen riittää,
että on oma itsensä.
Voi kertoa omalla tavallaan
tai vain kuunnella.

Ottakaa tuki vastaan.
Osallistukaa tapaamisiin,
sopeutumiskursseille ja kuntoutuksiin.
Tiedon ja kokemusten jakaminen
tuo ymmärrystä ja rauhaa.

Älkää jääkö sairautenne kanssa yksin. 


Kirjoituksen kuva on Microsoft 365 ‑kuvapankista.

kirjoittajan sairauksista

Kirjoittajan sairauksista
Minä yhdessä käännekohdassani

Sairauteni eivät ole itseaiheutettuja, eikä niiden syytä tiedetä. Sattumaa kai.

 Oirehdinta ja sairauksieni kirjo on muodostunut moninaiseksi. Sarkoidoosi on todennetusti oireillut monessa elimessäni, kuten keuhkoissa, sydämessä ja silmissä, ja oireilee yhä. Sain keuhkosyövän osuman, vaikka en ole tupakoinut.
On hyvä muistaa, että kenellä tahansa voi olla päälle näkymättömiä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja vaivoja. Toivon, että oppisimme olemaan armollisempia toisiamme ja itseämme kohtaan.

Olen
… keski‑ikäinen, monin tavoin sairas ihminen. Eletty elämä ja kirjoittamishetkellä lähes 20 vuoden sairastaminen ovat jättäneet jälkensä – hyvässä ja pahassa. Kehoni rajoitteista huolimatta koen eläväni ihan hyvää elämää. Jokainen meistä vanhenee ja askeleet hidastuvat.
Sairauksien vastapainoksi tarvitaan mielestäni musiikkia, sarkasmia ja rankkojakin mietteitä oivaltavaa seuraa. Aarteitani ovat läheiseni ja ystäväni. Tärkeänä koen sydänsarkoidoosia ja muita sydänlihassairauksia sairastavien Karpatiat ry:n toiminnan ja yhteisön löytymisen.
Kirjoittaminen on minulle luontevaa, siksi kirjoitan. Haluan jakaa tietoutta ja ymmärrystä sairastamisen vaikutuksista. Toimin Karpatiat ry:ssä ja Suomen Sydänliitossa vertaistukihenkilönä. Ilokseni jotkut ovat maininneet minut hyväsydämiseksi.

Kroppani pahikset
Sairastan vuosien 2002–2003 vaihteessa diagnosoitua sarkoidoosia, joka on alusta asti oireillut keuhkoissani – ja hyvin se siellä yhä voi. Sarkoidoosia on todennettu näyttein ainakin keuhkoista, sydämestä, ihosta ja imusolmukkeista sekä moninaisin tutkimuksin ja kriteerein.
Vuonna 2020 todettiin keuhkosyöpä tupakoimattomalla keski‑ikäisellä naisella. Muita sairauksia ovat muun muassa fibromyalgia ja epätyypillinen migreeni – kaikkea en halua muistaakaan. Juilii ja tuntuu siellä täällä, joten tiedän olevani vahvasti elossa.

Käyn hoidossa erikoissairaanhoidossa. Minua on tutkittu monin tavoin. Olen ollut ambulansseissa, toimenpiteissä, leikkauksissa ja osastohoidossa. Sairaskäynteihin kuluneet ajat ovat matkoineen vastanneet täyspäivätyötä. Sairaalla riittää apteekkireissuja sekä selvittelyjä Kelalle ja muille tahoille.
Sairaan ei pidä luottaa sokeasti siihen, että kaikki menee aina kuin Strömsössä – myös ammattilaiset mokaavat. Joskus asioita pitää korjata ja selventää, kuten lähetteitä ja ohjeita. Välillä muita hoitotahoja on informoitava muutoksista, joita on tullut muiden poliklinikoiden kautta.
Maailma ei ole monisairaalle yhtään helpompi tietojärjestelmäkaudella. Tieto ei aina kulje eikä asiat mene suunnitellusti. Isompia terveysasioita asiantuntijat pohtivat toki yhdessä tietoja vaihtaen – ja toisinaan kiireessä.

Tuntuuhan se
… sairastaisena. Kuntoiluni on puuhastelua. Pyrin tulemaan toimeen mahdollisimman vähäisellä satunnaislääkityksellä. Sydän tuottaa omia tuntemuksiaan ja rajoittaa. Henkeä ahdistaa, limaa kertyy, välillä rintaan sattuu, huimaa ja nivelet kolottavat. Joskus tulee kipupiikkejä ja valitettavan usein migreenejä.
Sairastaminen koettelee lompakkoa, parisuhdetta ja suhteita läheisiin. Se muuttaa usein ystävyyssuhteita ja arkea. Kroonistuessaan se määrää menemiset ja aikatauluttaa elämää. Toisinaan se määrittelee elämistä ja olemista. Sairastuessani olin 35‑vuotias. Työkyvyttömyyseläke myönnettiin vuonna 2014.

Vielä voin, välillä pelottaa 

Joskus kuiskaan itselleni: hyvin sä vedät. Jalka nousee ja ajatus juoksee. Haluan suunnata katseeni eteenpäin. Vielä olen ja voin. Olen elämän syrjässä, mutta tilanteeni voi muuttua nopeasti.
Ajattelen, että meistä jokainen on elämässään välillä reunalla eri tilanteissa. On ok, jos meitä pelottaa. Omat pelkoni liittyvät lähinnä loppusuoran mahdollisiin kipuihin. Miksi minä ‑vaiheen olen pääsääntöisesti märehtinyt. Vastaus lienee: miksi en.
Voimia sairastuneille, sairastuneiden läheisille ja kaikille kanssakulkijoille elon polulle. Toivon armollisuutta ja sitä, että kannattelemme toisiamme. Jos olet terve, ihanaa – muista arvostaa sitä.


Reunalla pelottaa ‑kirjoitusten takana on Kirsi Juntunen.




kokemukseni - keuhko- ja monielinsarkoidoosi

Keuhkosarkoidoosi varmistui – kortisonin aloittaminen

Vuosina 2002–2003 nettisivut olivat vielä onnettomia tiedonlähteitä. Kirjaston harvat kirjatkaan eivät juuri tuoneet apua. Pääsin kuitenkin nopeasti keuhkopoliklinikan tutkimuksiin. Minulle tehtiin keuhkoputkien tähystys huuhtelunäytteellä (BAL), ja puhalluskokeilla mitattiin keuhkojen toimintakykyä.

Keuhkosarkoidoosin diagnoosi varmistui. Vaikea silmäoireiluni vei minut silmäpoliklinikalle, ja kuukauden sisällä sain sekä keuhko- että silmäsarkoidoosin diagnoosit. Kortisoni aloitettiin tabletteina, silmätippoina ja salvana.


Monielinsarkoidoosin oireilu

Terveyskylän mukaan:

”Noin 15 %:lle kehittyy taudin kroonisempi muoto, joka saattaa vaatia pitkääkin lääkehoitoa riippuen siitä, mikä kohde-elin on kyseessä.”

Silmäni oireilivat noin neljän vuoden ajan. Minulla oli monenlaisia ongelmia – näköhäiriöitä ja vaikeaa kuivasilmäisyyttä. Vuonna 2006 alkoi outo poskiontelotulehduskierre useine punkteerauksineen. TT-kuvissa todettiin näköhermojen olevan voimakkaasti turvoksissa.

Erilaisia näkö- ja hermosto-oireita selvitettiin myös neurologian poliklinikalla. Neurosarkoidoosidiagnoosia en saanut, kenties jatkuvan kortisonilääkityksen vuoksi. Jälkikäteen selvisi, ettei tuohon näköhermojen turvotusta koskevaan tietoon ollut aikanaan reagoitu.

Yhteenvetona: sarkoidoosini oireili moninaisesti keuhkoissa, silmissä, poskionteloissa, hermostossa, ihossa, imusolmukkeissa, nivelissä ja luustossa – todellisena monielinsarkoidoosina.

Keuhkot, kortisoni ja osteoporoosi

Keuhkokapasiteettini on ollut vaihtelevasti pakkasen puolella. Arvot eivät ole diagnoosin jälkeen koskaan palautuneet normaaleiksi, ja kuvissa sarkoidoosi näkyy aina. Puhalluskokeiden diffuusiokapasiteetti on ajan myötä laskenut; sillä arvioidaan keuhkokudoksen toimintakykyä ja keuhkotilavuuksia. Väsyin ja hengästyin helposti.

Kuntoiluni on sairastumiseni alusta asti ollut lähinnä kävelyä ja kevyttä arkiaktiivisuutta. Lasten ollessa pieniä oli heidän nostelua ja touhua – siitä oli vain selvittävä. Tutkimuksia oli usein, ja oireet sekä kuntoni aaltoilivat. Lääkityksen määrää säädettiin tilanteen mukaan.

Osteoporoosilääkitys aloitettiin jo kaksi vuotta sairastumisen jälkeen, kun luokitus oli vielä osteopenian puolella. Pian se kääntyi osteoporoosiksi. Kortisoni- ja osteoporoosilääkitystä käytin noin 13 vuoden ajan.

Kortisonin ja sisun avulla jaksoin sumuista lapsiperhearkea ja toimistotyötäni. Kortisoni aiheutti ajoittain ADHD-tyyppisiä vaiheita ja unettomuutta. Se lisäsi ruokahalua, kiloja kertyi ja tuli tyypillisiä turvotuksia – kuunaama, niskakyttyrä ja yleinen kehon turvotus. Nesteenpoistolääkitys auttoi jonkin verran.

Ihoni muuttui paperinohueksi, ja matkan varrella oli monenlaista oireilua ja erikoisia tuntemuksia. Koin myös pari nopeaa laihtumiskertaa, joihin liittyi hypokalemiaa ja muuta oireilua. Sairastin kyhmyruusun, useita vyöruusuja ja minulla todettiin iho- ja imusolmukesarkoidoosi otetuista näytteistä.

Kortisoni on kova ja hankala lääke, mutta jollain tavalla se piti sarkoidoositilannettani kurissa – ja minut elävien kirjoissa.

Keuhko- ja sydänsarkoidoosin yhdistelmä – ja muuta


Vuosikaudet söin kortisonia, mutta silti sarkoidoosi ehti arpeuttaa sydäntäni. Sydänsarkoidoosi diagnosoitiin vuonna 2010 neljän vuoden “vain mitraaliläppävuoto -potilas” -vaiheen jälkeen. Kardiologi määräsi kortisonin rinnalle tablettimuotoisen solunsalpaajan sekä sydänlääkityksiä.

Sydän- ja keuhkosarkoidoosin yhdistelmä on aiheuttanut minulle – ja hoitotahoilleni – harmaita hiuksia. En itsekään tiedä, milloin rasituksensietoni huononeminen ja hengästyminen johtuvat sydämestä ja milloin keuhkoista. Eivät hoitotahonikaan ole osanneet asiaa yksiselitteisesti ratkaista.

Keuhkosarkoidoosini ei viime aikoina ole ollut erityisen äreä, mutta yhä se näkyy kuvissa ja tuntuu olossa. Uskollinen ystäväni.

Vuonna 2020 keuhkoistani löytyi myös keuhkosyöpä. Olen tupakoimaton, josta on oma kirjoituksensa.



Keuhkojen rakenne ja toiminta - Terveyskylä

kokemukseni - sydänsarkoidoosi

(kirjoitettu v. 2021, täydennetty 2025)

sarkoidoosi ja sydän – harvinainen yhdistelmä

Sarkoidoosi on sairaus, jossa eri elimiin muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä eli granuloomia. Niitä voi esiintyä lähes missä elimessä tahansa, yleisimmin keuhkoissa, imusolmukkeissa ja ihossa. Sairauden syytä ei tunneta.

Sydänsarkoidoosi on sydänlihaksen harvinaissairaus. Tulehdus voi oireilla monin tavoin, ja sekä oireet että ennuste vaihtelevat paljon. Sydänsarkoidoosi on edelleen monille terveydenhuollon ammattilaisillekin vieras sairaus.  


ensimmäiset diagnoosit ja sydämen oireet

Ensimmäiset diagnoosit ja sydämen oireetSarkoidoosi on sairaus, jossa eri elimiin muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä eli granuloomia. Niitä voi esiintyä lähes missä elimessä tahansa, yleisimmin keuhkoissa, imusolmukkeissa ja ihossa. Sairauden syytä ei tunneta. Sydänsarkoidoosi on sydänlihaksen harvinaissairaus. Tulehdus voi oireilla monin tavoin, ja sekä oireet että ennuste vaihtelevat paljon. Sydänsarkoidoosi on edelleen monille terveydenhuollon ammattilaisillekin vieras sairaus.

Tammi–helmikuussa 2003 minulla todettiin keuhko- ja silmäsarkoidoosi. Vuonna 2006 sydämestäni löytyi keskivaikea hiippaläpän eli mitraaliläpän vuoto. Satunnaisella lääkärikäynnillä heräsi vahva epäily läppäviasta, ja kardiologikäynnit alkoivat. Hiippaläppään oli syntynyt prolapsi: vasemman kammion supistuessa läppä ei sulkeutunut kunnolla, vaan syntyi vuoto. Vuonna 2006 tietoa sydänsarkoidoosista oli saatavilla hyvin niukasti – lähinnä muutama maininta.

Sairastamiseni on ollut monivaiheista. Portaiden ja mäkien nouseminen on ollut aina tuskallista. Hengästyin, huimasi ja rinnassa tykytti. Vuosien myötä vauhtini hiipui. Sinnittelin työelämässä, söin kortisonia ja muita lääkkeitä. Olen kokonainen ihminen, ja jaksamiseeni sekä tuntemuksiini vaikutti myös keuhkojen ja muun kehoni jatkuvana pysynyt sarkoidoottinen tulehdustila.


vuosi 2010 – sydänsarkoidoosi varmistuu

Vasta keväällä 2010 pääsin sydämen magneettitutkimukseen ja sydänlihaksen koepalojen ottoon. Sydänsarkoidoosi varmistui. Vuosien kortisonihoidosta huolimatta sydämessäni oli jo arpeumia. Läppävuotoni on todennäköisesti seurausta sarkoidoosin sydämen rakenteisiin aiheuttamista muutoksista. Kortisonin rinnalle aloitettiin tablettimuotoinen solunsalpaajalääkitys, ja tunsin oloni ensimmäistä kertaa pitkään aikaan turvallisemmaksi.

Vuonna 2010 Suomessa oli tiedossa noin sata sydänsarkoidoosia sairastavaa. Osalla sairaus oli löytynyt vasta heidän menehdyttyään. Terveydenhuollossa sairauden nimeäkään ei aina tunnettu – siitä ei tiedetty eikä osattu epäillä. Kaikki oli uutta sekä sairastuneille että meitä hoitaville.


vertaistuen merkitys – sydänliitto ja karpatiat ry

Suomen Sydänliitto järjesti syksyllä 2010 valtakunnallisen tapaamisen sydänsarkoidoosia sairastaville ja heidän läheisilleen. Olin sairastanut jo kahdeksan vuotta ilman yhteyttä kehenkään toiseen sarkoidoosia sairastavaan. Kokemusten jakaminen ja muiden tarinoiden kuuleminen avarsi ymmärrystäni sydänsarkoidoosin monimuotoisuudesta. Sydänyhteisön löytyminen oli minulle valtava helpotus. Kouluttauduin kevättalvella 2013 vertaistukihenkilöksi, ja siinä tehtävässä olen yhä. Sydänsarkoidoosia sairastavat liittyivät vuonna 2013 sydänlihassairaiden yhdistykseen Karpatiat ry. Toimin alkuvuosina yhdistyksen jäsenlehden toimituskunnassa ja hallituksessa, ja kirjoitan ajoittain lehteen edelleen. On hyvä katsoa omaa napaa kauemmas ja tehdä jotakin pyyteetöntä.


operaatioita, lääkityksiä ja työkyvyttömyyseläke

Sydämen vajaatoiminta yhdessä sydän–keuhko-oireiden ja lähes koko kehoni lisääntyvän tulehdustilan kanssa paheni vuosi vuodelta, kortisoni-, solunsalpaaja- ja muista lääkityksistä huolimatta. Olin hetken osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuotta ennen varsinaista työkyvyttömyyseläkettä kävin 13 eri poliklinikalla tutkimuksissa oireilevien elimieni ja vaivojeni vuoksi. 46-vuotiaana jäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei naurattanut.

Vuonna 2014 minulle tehtiin avosydänleikkaus. Sain aiemman läppäresurkkani tilalle biologisen läpän, joka vaatii pysyvän hyytymisenestolääkityksen. Leikkaus yhdessä työkyvyttömyyseläkkeen kanssa rauhoitti elämääni ja sarkoidoosin tulehdustilaa. Olin jonkin aikaa paremmassa kunnossa, ja lääkityksiä purettiin hitaasti seuraavien vuosien aikana. Lääkelistani oli vuosina 2003–2018 pitkä. Kortisonia ja luustolääkityksiä käytin 13 vuotta, solunsalpaajatabletteja 6,5 vuotta. Lisäksi olen käyttänyt runsaasti sydäntä ja kehoa tukevia lääkkeitä. Lääkeaineallergioita ja sivuvaikutuksia on väistämättä kertynyt matkan varrella.


rytmihäiriöt, tahdistin ja hyytymät

Sydänlihakseen syntyvä arpikudos voi aiheuttaa monimuotoisia rytmihäiriöitä, kuten kammiolisälyöntejä tai kammiotakykardiaa. Vuonna 2018 sain ensimmäisen todennetun takykardiani, joka johti kiireelliseen sairaalahoitoon ja rytmihäiriölääkitykseen tiputuksena. Minulle asennettiin ICD eli iskevä rytmihäiriötahdistin. Asennuksen yhteydessä tuli harvinainen komplikaatio, ilmarinta. Tahdistin kuitenkin turvaa, jarruttaa ja korjaa hengenvaarallisia rytmejä. Sänkyni alla on tahdistimen etäseurantalaite. Sydämen sähköratoja on hoidettu lääkkeillä ja katetriablaatiolla maaliskuussa 2020. Leikattuun läppään on kertynyt kahdesti merkittäviä hyytymiä. Hyytymistä ja lääkityksen annostusta seurataan tiiviisti laboratoriokokein ja tarvittaessa esimerkiksi ruokatorven ultraäänitutkimuksella.


elämäni - nyt

Elämisen tahtini on nykyisin rauhallinen. Yritän luoda ja tuoda muille valoa ja rauhaa kirjoittamalla ja toimimalla vertaistukijana.