Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarkoidoosi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarkoidoosi. Näytä kaikki tekstit

Nykymenolle sanon pah - ja kuulumisia

Pohdin toisinaan nykymenon järjettömyyttä.
Sitä, miten on jakauduttu pärjääviin ei‑pärjääviin.

Monen talous on kovin ahtaalla.
Ei ole
 voimia eikä rahaa - pysyäkseen nykymaailman vaateissa mukana.

Nykymenolle sanon ihan suoraan - pah

Vanhempaa sukupolvea on tosi paljon.
Ennen asiat hoituivat puhelimella tai poikkeamalla paikan päällä milloin vaan.

Joskus kirjoitettiin kirje.
Kukin kertoi asiansa rauhassa omalla tavallaan.
Asiat hoituivat ihan aina, 
perään soitettiiin jos ei hoitunut - 
ei toisinpäin.

Kun jokaiselle oli ihan tärkeintä että homma
hoitui asiakkaan - sen ihmisen parhaaksi.

ja ihan jokaisen pelasti puhelinluettelo
sieltä selvisi ihan tärkeimmät.

Nyt ladataan sovelluksia ja akkuja.
Päivitetään kaikkea vähän väliä.

Kuunnellaan nauhoitteita ihmisen sijaan.
seikkaillaan valikkoviidakossa.
Surffataan ihan joka asian takia.

Nykymenon kehitys ei tunnu kohtuulliselta

Kohtaamisia kasvokkain on vähemmän.
Ajan varaaminen vaatii usein ennakkovalmisteluja.
Varatun ajan, sen soiton monen tunnin kyttäämisen ja eväät.

Sama kehitys vie aikaa terveydenhuollossa.
Se aika tulla kuulluksi nähdyksi.
sitä, mitä me sairaat ihan eniten tarvitsisimme.

Kaikki uusi ei aina ole vain hyvää.
Joten, nykyaika sanon sinulle - hyi häpeä.

Lopuksi voinnistani lyhyesti.
Keuhkosyövän täsmälääke
nyt 3/4 annoksella suosituksesta.

Hengenahdistus 
lisääntyy.

Perusröntgen ei tuonut lisävaloa,
Lääke jatkuu, kun ei vaihtoehtoja.
Uusia kokeita myöhemmin ja TT‑kuvat

P
yörätuoli tulossa avuksi iikkumiseen.
Käteni heikentyneet en pysty rullaamaan
pyörätuoliani.

Ajattelen toiveikkaasti - tämäkin vain vaihe. 💗

Ehkä vointini tasoittuu ja paranee.
Elämään tupsahtanut muitakin huolia,
mutta, myös kaunista erilaista.
Jatkan - otan lääkkeeni

 💗


Sarkoidoosin monet kasvot

Sarkoidoosi on sairaus,
jossa muodostuu pieniä
tulehdussolukertymiä granuloomia.

Näitä tulehdussolukertymiä voi esiintyä
lähes missä elimessä tahansa.
Yleisimmin niitä on keuhkoissa
imusolmukkeissa ja ihossa.

Sarkoidoosin voi sairastaa huomaamatta,
mutta siihen myös kuollaan.

Sama sairaus voi olla oireeton
tai se voi johtaa menehtymiseen.
Sairaus ei aina näy ulospäin.


Sarkoidoosista yleisesti

pääsääntöisesti sarkoidoosin ennuste on hyvä.
akuutista muodosta paranee valtaosa, noin 80–90 %

noin 15 %:lle kehittyy krooninen muoto
joka voi vaatia pitkäaikaista lääkehoitoa
sairaus voi myös uusiutua pitkän ajan kuluttua

on harmillista, että sarkoidoosin helppouden mielikuva
on iskostunut monen terveydenhuollon ammattilaisen mieleen
jo opiskeluvaiheessa.


Sarkoidoosi – helppo tai hengenvaarallinen

Sarkoidoosin voi sairastaa lievänä,
huomaamattomana ja itsestään paranevana.

Se voi myös olla kroppaa runteleva,
julma ja hengenvaarallinen.

Sairaus on kaikkea siltä väliltä.

Se voi iskeä elintärkeisiin elimiin
sydämeen, aivoihin, hermostoon
maksaan ja munuaisiin.

Se voi oireilla samanaikaisesti
monessa paikassa elimistöä.
Se voi löytyä vasta kuolinsyytä selvitettäessä,

Vakavat sarkoidoosin muodot ovat harvinaissairauksia.
Harvinaisuus aiheuttaa haasteita
sekä hoitotahoille että sairastuneille.

Rakas ystäväni sairasti sydän‑ ja keuhkosarkoidoosia.
Hän sairastui myös melanoomaan.
Hänen virallinen kuolinsyynsä oli sydänsarkoidoosi.
Blogissani on hänestä useampi kirjoitus.


Sarkoidoosimatkani esimerkkinä

Sarkoidoosini todettiin vuonna 2002.
Aiemmat oireet – kyhmyruusu ja
heikentynyt rasituksensieto – jäivät tunnistamatta.

Sairauteni on ollut keuhkoissa
silmissä, ihossa, imusolmukkeissa ja sydämessä.

Se on aiheuttanut moninaisia oireita
ja vaatinut useita lääkityksiä.
kortisoni turvasi elämänlankaani 13 vuotta.
Yhtä kauan tarvitsin myös luustolääkitystä.

Solunsalpaajia käytin tabletteina 6,5 vuotta.
Lääkitykset toivat mukanaan sivuvaikutuksia,
allergioita ja yhteensopivuusongelmia.

Keuhkokudoksen muutokset ja fibroosi
ovat heikentäneet hengityskapasiteettia.

Sydämeni on vajaatoimintainen.
Mitraaliläppäni on vaihdettu
sekä avosydänleikkauksessa
että myöhemmin ns. TAVI‑toimenpiteessä.

Minulla on iskevä tahdistin
ja sydämen johtoratoja on korjattu
nukutuksessa tehdyllä ablaatiolla.

Monenlaista sivusälää ja osumaa
on tullut matkan varrella.
Onneksi kaikkea en muista
enkä kaikkea halua muistella.


Vertaistuki 

Vertaistuki on tärkeää
sen äärelle kannattaa hakeutua.

Toimin vertaistukena
sydänsarkoidoosia sairastaville.

Työkyvyttömyyseläkkeen sain 45‑vuotiaana
samana vuonna tehtiin avosydänleikkaus.

Toivon että tämä kuvaus
avaa hieman sarkoidoosin monia kasvoja.

Sairaudella on äärimuotonsa
helpohkosta kuolemaan asti.
ja kaikkea siltä väliltä.

Elän monielinsarkoidoosin
ja keuhkosyövän kanssa.

En voi valittaa - yhä hengitän elän!!

Tarraudutaan aina toivoon.

 💗

Liitteet


Yli 20 vuotta sairaan polulla

kuva 1,5 kk ennen äkkisairastumista
Sairastuin äkillisesti syksyllä 2002.
Terveyteni romahti ja siitä alkoi aikakausi
ennen ja jälkeen sairastumisen.

Entiseen ei ole ollut palaamista.
Terveestä tuli pysyvästi sairas.

Alkusyksy 2002

Kasvohermohalvauksesta
kaikki alkoi tai ehkä jo aiemmin.

Se on virstanpylväs,
jonka jälkeen olen
sairaaloiden ovia
aukonut.

Ei ihan mennyt
hoitovapaalta paluuni
putkeen.

Lapseni sairastivat
vuoron perään:

Sitten alkoi oma
sairasteluni. 
Poliklinikkakäynnit
tulivat tutuksi

Heti ensimmäisen
puolen vuoden
aikana
silmäpoliklinikkai
hoiti
kasvohermohalvauksen
seurantaa.

Sitten oli vikaa
sarkoidoosia
keuhkoissa
ja silmissä.

On niitä
poliklinikoita
riittänyt.
ainakin
13 erilaista.

Töiden
sovittelu
aiheutti
stressiä,
kun
käynnit
veivät
paljon
aikaa.

Harmitti
sillä
lapsille jäi
aiempaa
vähemmän
aikaa.

Sairastamisen
kierre jäi päälle.

Kortisonilääkitys
alkoi ja elämäni
muuttui

lopullisesti.

En onneksi
arvannut
että olin
sairastunut
pysyvästi.

Käyntejä,
poliklinikoita,
sairaaloita
ja
kohtaamisia
on ollut paljon.

Kaikki
tämä
kasautui
hiljalleen
ja vei
mukanaan
entisen
tavallisen
elämäni.


on ihanaa olla ja elää💗

onneksi emme tiedä
emme aina
edes matkan varrella

elämä 
voi muuttua 
sairastamisen vuoksi

se voi kasvattaa
muuttaa meitä
elämä on
elämisen arvoista yhä

tänään 
taidan nauttia 
elämästä
leivoksen ja kahvin kera

💗


💗


sairastaminen käy työstä

maalaus- Susanna Huovinen

joskus terveytensä ainaiseen kuulosteluun
turtuu ja väsyy

huoleton kepeä ja lempeä elämä
täältä löytyisi yksi fani

tuskin kukaan pääsee kahlaamaan
elämäntaivaltaan ilman heikkoja hetkiä

uskothan - toisinaan sairastaminen käy työstä

ensin saa marista ja märistä

– sitten pitää elää

tiedän mainiosti että tiiviin seurannan ansiosta
porskutan tässä yhä

sairasvuosiini on mahtunut monenlaisia käänteitä
äkillisiä tilanteita ja niitä jotka tulevat hitaasti
menoa hyydyttäen

päivän kunto ja olotila vaihtelevat
ikuisiin terveyskäynteihin turtuu

sairastaminen voi huomaamatta nousta
sairaan elämässä jalustalle

siksi muistutan itseäni – ja muita – siitä
että tulevien pelkojen sijaan voisimme

tehdä ihan arkisia asioita voimme tehdä jotain
tavoitteellista ja jotin mitä kohti ponnistella

niiden ei tarvitse olla suuria

aloittaa voi pienestä tyhjennän tiskikoneen
ennen kuin menen sohvalle

lähden lenkille musiikin voimalla

unelmointi ei maksa mitään
omaa kipinää ja itselle mielekkäitä asioita

kannattaa seurata ja tehdä
mukava tekeminen antaa iloa ja onnellisuutta

epävarmuus ja pelko

… kuuluvat elämään
joskus marisen luottoystävilleni
toisinaan uppoudun miettimään

kaikkea hyvää elämässäni
uskon seesteisen mielen voimaan
ja itsesuggestioon

yritän elää niin ettei sairaus valtaa
kokonaan pääkoppaani
ei minun eikä läheisteni elämää

elän tavallista elämää ja ajattelen
sairastamista vähän kuin työnäni

ei sairaan elämä ole aina auvoista
niin kuin ei perusduunikaan

voimme hetkeksi hukkua murheen
aaltoon ja olla vähän hukassa

kun tunnistaa ja myöntää asioita
itselleen tympeitäkin sairas kokemuksia
voi yrittää ajatella tylsänä peruspuuhana
josta on selvittävä ja joka ei estä elämästä

sairas voi olla iloinen ja onnellinen
välillä positiivisten tunteiden eteen täytyy
tehdä ajatustyötä

on hyvä muistaa kenenkään elämä
ei ole ikuista ihanuutta

musiikkia

enemmän

 ja lujempaa

en osaa kuvitella elämää ilman musiikkia
se auttaa rauhoittumaan
ilahtumaan herkistymään
ja löytämään tsemppivaihteen

katson elämää sarkasmin ja mustaan
huumoriin taipuvaisella mielellä

on ihana saada kohdata yhä uusia huomisia 

kevennyksenä: kamala luonto 21–3099

💗

olen yhä tässä

on etuoikeus ja voimavara
jos elämässämme on heitä

joille voimme kertoa  mitä vaan
suodattamatta

heitä - lähes enkeleitä
jotka auttavat aina kun voivat

lohduttavat, myötäelävät
kannattelevat karikoiden
vaikeiden hetkien yli

luovat uskoa huomiseen
lupaavat pysyä rinnalla


ajattelen, että pienikin sana
tai myötätunnon osoitus toiselle
on tärkeää

jätämme aina kohtaamisissa
itsestämme
jotain toisillemme

läsnä

on hyvä välittää lohtua
kannattelua
elämänuskon ja myötätunnon kultaista mantraa

läsnäolo ja kuuntelemaan pysähtyminen
ovat taitoja
joiden äärelle
pitäisi pysähtyä

aina ei tarvitse vatvoa asioita
löytää ratkaisuja

uskotaan toivotaan
välitetään rakastetaan
nyt
kun ollaan yhä tässä

EKG-seurannan
kuvasta
käyräni onoikean rivin ylin

runonen kiitollisuudesta, että


olen yhä tässä

muistoa vilkaisemassa
ei itsestään selvää
hengittää  olla elää
💗

saan olla kevään tuloa ihailemassa
pikkulenkillä köpöttämässä
eläinten jälkiä tutkimassa
aruinkoa ihailemassa
💗

täysin palkein elän
toivon
sieluja kosketan
💗

olen yhä tässä
nauttimassa
kokemassa
💗









en odota seuraavaa elämää
en säästä hehkua
en lämpöä

💗

Kotiläksyksi:

Ulkoiluta itseäsi.
Nauttikaa kevätauringosta!

Kuunnelkaa Aki Sirkesalon Parempaa elämää.


Kokemukseni - Harvinaissairaus

Microsoft 365 ‑kuvapankki

Harvinaisten sairauksien päivää vietetään vuosittain 28. tai 29. helmikuuta. Elän itse harvinaissairauksieni kanssa. Harvinaissairaudessa paras asiantuntija on usein potilas itse. Maailmassa on tunnistettu arviolta 6 000–8 000 harvinaista sairautta ja vammaa. Suomessa sairaus luokitellaan harvinaiseksi, kun sitä sairastaa enintään viisi henkilöä 10 000 asukasta kohden – alle 2 750 ihmistä koko maassa.

Harvinaissairauksien päivän tarkoituksena on vahvistaa harvinaissairaiden yhdenvertaisuutta ja oikeutta hyvään elämään.


Harvinaisuuden ongelmia

Harvinaisen sairauden kohdalla diagnoosin saaminen ja hoitoon pääsy viivästyvät usein. Hoitotahoilla ei välttämättä ole riittävää tietoa sairauksista, eikä valmista hoitoprotokollaa ole olemassa. Oireet voivat olla moninaisia, eikä sairauden kulkua aina ymmärretä. Tehokkaita hoitoja voi puuttua kokonaan.

Hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneita yksiköitä on liian vähän. Laadukasta, riittävää ja omalla äidinkielellä tuotettua tietoa harvinaissairauksista on saatavilla niukasti. Tieteellistä tutkimustietoa on usein vähän. Yksittäinen harvinainen sairaus tai vamma saattaa tulla ammattilaiselle vastaan vain kerran koko uran aikana, jolloin kokemusta ei ehdi kertyä.

Mitä harvinaisemmasta sairaudesta tai pienemmästä potilasryhmästä on kyse, sitä vaikeampaa on sekä asiantuntijuuden että kokemusperäisen tiedon karttuminen.

Diagnosointi, tutkimus ja palvelukokonaisuus

Harvinaissairauden tunnistaminen ja määrittäminen on vaativaa ja aikaa vievää. Oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Oireet voivat vaihdella lievistä hyvin vakaviin, ja sama sairaus voi ilmetä eri ihmisillä eri tavoin. Joissakin sairauksissa oireet ovat aluksi tavanomaisia ja sopivat monen tavallisen sairauden kuvaan. Joskus jo saatu diagnoosi voi myöhemmin tarkentua tai osoittautua virheelliseksi.

Tutkimus lisää ymmärrystä harvinaissairauksista, mutta sitä vaikeuttaa pieni esiintyvyys. Riittävää tutkimusotantaa ei välttämättä ole, jolloin tutkimusta joudutaan laajentamaan kansainvälisesti. Yhteistyön haasteina voivat olla rahoituksen löytäminen, sopivien tutkimustahojen puute ja yhteisymmärryksen saavuttaminen tutkimuksen laajuudesta.

Harvinaissairaat tarvitsevat mahdollisimman varhaisen diagnoosin ja oikea‑aikaisen hoidon. Tämä edellyttää usein palveluiden keskittämistä. Toimivan arjen tueksi tarvitaan koko elämänkaaren huomioiva palvelukokonaisuus, tietoa, valveutuneisuutta ja matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksia.

Minulla on – sydänsarkoidoosi ja keuhkosyöpä

Vuonna 2010 minulla vahvistettiin sydänsarkoidoosin diagnoosi. Sitä ennen sydänvikani tunnettiin nimellä mitraaliläppävuoto. Tuolloin Suomessa oli diagnosoitu noin sata tapausta, ja tutkittua sekä kirjoitettua aineistoa oli hyvin vähän.

Kiireellisissä tilanteissa – ja usein muulloinkin – harvinaissairas voi joutua vaikeaan asemaan, kun lääkärit tai hoitohenkilökunta eivät ole kuulleetkaan sairauden nimeä. Mysteeripotilas kiireisellä päivystyspoliklinikalla on haastava tilanne sekä sairaalle että henkilökunnalle. Sairastuneen onkin hyvä kuljettaa mukanaan ajantasainen lääkelista sekä lyhyt yhteenveto sairaudesta, hoitotahoista ja senhetkisestä tilanteesta.

Minulla on sarkoidoosia lähes koko kehossani. Keuhkosarkoidoosi todettiin vuosien 2002–2003 vaihteessa, ja sairaus on siitä lähtien oireillut useissa elimissä. Jokaista elintä hoidetaan eri erikoissairaanhoidon yksiköissä. Aikoinaan työterveyslääkärini pyysi luvallani muita lääkäreitä kuuntelemaan ja tutustumaan sydänsarkoidoosiin sairastuneeseen – koin tämän hyvänä ja tärkeänä.

Vuonna 2020 sairastuin tupakoimattomana, keski‑ikäisenä naisena keuhkosyöpään. Leikkauksessa oikean keuhkon keskilohko sekä osa välikarsinan imusolmukkeista poistettiin. Molemmissa todettiin sekä syöpää että sarkoidoosia. Keuhkosyöpäni oli ei‑pienisoluinen adenokarsinooma. Syöpäsoluistani löytyi ALK‑geenin uudelleenjärjestymä, jota esiintyy vain pienellä osalla potilaista. Näin päädytään hyvin harvinaiseen sattumien ketjuun. Pidän itseäni tuplaharvinaisena.

Harmittaa – sairastamisen moninaisuus

Harvinaissairas ei pääse toimenpiteisiin ja leikkauksiin tuosta vain. Päätöksenteko vaatii usein monen tahon kannan. Varsinkin alkuvuosina toimin itse viestinviejänä ja tarkistajana varmistaen, että kaikki huomioidaan.

Edelleen käy niin, että sähköisistä järjestelmistä huolimatta joudun varmistamaan yhteistyön eri poliklinikoiden välillä. En usko, että olisin elossa, jos en olisi ollut tarkka. Lääkityksissä tapahtui alkuvuosina virheitä. Terveyteen liittyvissä asioissa on hyvä olla tarkka ja osallistua omaan hoitoonsa. Ajantasainen lääkelista on halpa henkivakuutus.

Harvinaissairas on sairautensa asiantuntija

Onneni oli, että sydänsarkoidoosini todettiin vuonna 2010 – samana vuonna, kun HUS Meilahden kardiologialle perustettiin tulehduksellisten sydänsairauksien yksikkö. Harvinaisiin sydänsairauksiin alettiin panostaa, ja sydänsarkoidoosin diagnosointi nopeutui merkittävästi.

Sairautta alettiin tutkia systemaattisesti, ja meistä sairastuneista kerättiin – ja kerätään yhä – tietoa. Harvinaisuudestaan huolimatta sydänsarkoidoosi on kiinnostanut tutkijoita. Tutkimus on lisännyt sairauden tunnettavuutta ja parantanut hoitoa merkittävästi.

Lisätietoa

Harvinaissairauksista löytyy lisätietoa Terveyskylän Harvinaiset‑talosta sekä Harvinaiset‑verkoston kautta. Tekstin taustalla on hyödynnetty Harvinaiset‑sivuston materiaaleja lyhennellen ja soveltaen.

Linkit:
Harvinaiset – elämää harvinaissairauden kanssa
Terveyskylä – Harvinaissairaudet


Kokemukseni - Syöpä vs. harvinaissairaus

Syöpä voi olla kiltti ja parannettavissa oleva tai julma.
Sana syöpä herättää yleensä myötätuntoisen reaktion.

Sydänsarkoidoosi on harvinaissairaus,
joka ei usein näy päälle päin.
Se herättää kummastusta.
Sairaus ei selity elintavoilla,
eikä siihen sairastuneita voida tällä hetkellä julistaa terveiksi.

Pohdin omia sairauksiani –
keuhkosyöpää ja sydänsarkoidoosia.


MEDIAHUOMIO JA HARVINAISUUS 

Syöpää ja sen mekanismeja on tutkittu paljon.
Syöpä on tavalla tai toisella kaikille tuttu,
vähintään nimenä.

Syöpien osalta mediassa nähdään vuosittain
näyttäviä kampanjoita.
Sydänsairauksien medianäkyvyys
ei ole samalla viivalla syöpien kanssa.

Uskomukset ja luulot elävät sitkeässä.
Epäterveelliset elintavat liitetään yhä
sydänsairauksiin sairastuviin,
vaikka kaikki sydänsairaudet eivät liity niihin lainkaan.

Millaiseksi arvioisit harvinaissairauden palstatilan –
esimerkiksi sairastamani sydänsarkoidoosin?


HOITOKÄYTÄNNÖT JA TIEDON PUUTE 

Hoitokäytännöt muotoutuvat kerätyn tiedon ja tutkimusten avulla.
Harvinaissairauksissa tietoa on kuitenkin vain pienistä tapausmääristä.

Käypä hoito ‑suosituksia tai virallisia hoitolinjauksia
ei useimmissa harvinaissairauksissa ole.
Sairauden kanssa joudutaan elämään
oletusten ja kokeilujen varassa,
toivoen, että olemassa olevaa tietoa
osattaisiin soveltaa jokaisen potilaan parhaaksi.

Syöpiä – esimerkiksi keuhkosyöpiä –
on monen asteisia ja tyyppisiä.
Niihin on olemassa Käypä hoito ‑suositukset,
vaikka saman diagnoosin sisällä
potilaiden välillä voi olla suuria eroja.

Syövän osalta on tunnistettu geenimuutoksia,
joihin on kehitetty täsmälääkkeitä.
Ne toimivat osalla potilaista, mutta eivät kaikilla.

Kaikissa sairauksissa olennaisinta olisi,
että ne löydettäisiin mahdollisimman varhain.
Silloin ne voivat olla hoidettavissa
elinaikaa merkittävästi lyhentämättä.


ARVAAMATTOMUUS, ERIARVOISUUS JA VÄSYMYS

Sekä sarkoidoosi että syöpä voivat leikkiä kehossa piilosta.
Aukotonta menetelmää,
jolla varmistetaan tulehduksen tai leviämisen tila,
ei kummallakaan sairaudella ole.

Oireet ja vointi eivät aina kulje käsi kädessä.
Sydänsarkoidoosissa tutkimustulokset voivat vaihdella,
mutta kaikilla näin ei tapahdu.
Sisäelinten laboratorioarvot
voivat olla reilusti yli viitearvojen.

Tutkimus- ja hoitokäytännöissä on eroja
sekä hyvinvointialueiden että lääkärien välillä.
Joissakin tapauksissa selvästi poikkeavat arvot
saatetaan ohittaa,
kun toisaalla samoilla löydöksillä
päädytään jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Syöpäpotilailla kokonaisvointi ja ikä vaikuttavat hoitopäätöksiin,
mutta eriarvoisuutta esiintyy myös
hoitojen saatavuudessa eri puolilla maata.

Väsymys on sydänsarkoidoosipotilaiden
yleinen seuralainen.
Sen mittaaminen on vaikeaa,
ja elämänlaatuun vaikuttavat
monet tekijät: elämäntilanne, ikä ja tukiverkot.

Moni sinnittelee työelämässä,
mutta työpäivien jälkeen voimat
eivät usein riitä muuhun.
Myös lääkityksillä on haittavaikutuksensa.

Syöpäpotilailla väsymys voi johtua
itse sairaudesta, hoidoista ja niiden seurauksista.
Väsymyksen taso vaihtelee voimakkaasti
sairauden ja syövän tyypin mukaan.


VERTAISTUESTA VOIMAA 💗

Sairastin kahdeksan vuotta
ilman tietoa kanssasairaista.
Olin neljä vuotta monielin- ja mitraaliläppävuotopotilas,
kunnes pääsin lopulta yliopistosairaalan hoitoon.

Merkityksellisintä oli potilas- ja läheistapaaminen.
Oli huikeaa huomata,
miten toiset ymmärsivät minua
ja minä heidän kokemuksiaan.

Löydettyäni sydänyhteisön
tunsin pitkästä aikaa kuuluvani joukkoon.
Muistan yhä elämäni pimeimmän ja yksinäisimmän ajan.
Siksi toimin vertaistukihenkilönä –
jotta muilla olisi hieman helpompi tie.


ÄLKÄÄ JÄÄKÖ YKSIN 

Vertaistukea ja muuta apua löytyy,
kun jaksaa etsiä.
Paikallisia tapaamisia ja vertaisryhmiä on,
samoin keskusteluryhmiä verkossa.

Osallistumiseen riittää,
että on oma itsensä.
Voi kertoa omalla tavallaan
tai vain kuunnella.

Ottakaa tuki vastaan.
Osallistukaa tapaamisiin,
sopeutumiskursseille ja kuntoutuksiin.
Tiedon ja kokemusten jakaminen
tuo ymmärrystä ja rauhaa.

Älkää jääkö sairautenne kanssa yksin. 


Kirjoituksen kuva on Microsoft 365 ‑kuvapankista.

Kirjoittajan sairauksista

Kirjoittajan sairauksista
Minä yhdessä käännekohdassani

Sairauteni eivät ole itseaiheutettuja, eikä niiden syytä tiedetä. Sattumaa kai.

 Oirehdinta ja sairauksieni kirjo on muodostunut moninaiseksi. Sarkoidoosi on todennetusti oireillut monessa elimessäni, kuten keuhkoissa, sydämessä ja silmissä, ja oireilee yhä. Sain keuhkosyövän osuman, vaikka en ole tupakoinut.
On hyvä muistaa, että kenellä tahansa voi olla päälle näkymättömiä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja vaivoja. Toivon, että oppisimme olemaan armollisempia toisiamme ja itseämme kohtaan.

Olen
… keski‑ikäinen, monin tavoin sairas ihminen. Eletty elämä ja kirjoittamishetkellä lähes 20 vuoden sairastaminen ovat jättäneet jälkensä – hyvässä ja pahassa. Kehoni rajoitteista huolimatta koen eläväni ihan hyvää elämää. Jokainen meistä vanhenee ja askeleet hidastuvat.
Sairauksien vastapainoksi tarvitaan mielestäni musiikkia, sarkasmia ja rankkojakin mietteitä oivaltavaa seuraa. Aarteitani ovat läheiseni ja ystäväni. Tärkeänä koen sydänsarkoidoosia ja muita sydänlihassairauksia sairastavien Karpatiat ry:n toiminnan ja yhteisön löytymisen.
Kirjoittaminen on minulle luontevaa, siksi kirjoitan. Haluan jakaa tietoutta ja ymmärrystä sairastamisen vaikutuksista. Toimin Karpatiat ry:ssä ja Suomen Sydänliitossa vertaistukihenkilönä. Ilokseni jotkut ovat maininneet minut hyväsydämiseksi.

Kroppani pahikset
Sairastan vuosien 2002–2003 vaihteessa diagnosoitua sarkoidoosia, joka on alusta asti oireillut keuhkoissani – ja hyvin se siellä yhä voi. Sarkoidoosia on todennettu näyttein ainakin keuhkoista, sydämestä, ihosta ja imusolmukkeista sekä moninaisin tutkimuksin ja kriteerein.
Vuonna 2020 todettiin keuhkosyöpä tupakoimattomalla keski‑ikäisellä naisella. Muita sairauksia ovat muun muassa fibromyalgia ja epätyypillinen migreeni – kaikkea en halua muistaakaan. Juilii ja tuntuu siellä täällä, joten tiedän olevani vahvasti elossa.

Käyn hoidossa erikoissairaanhoidossa. Minua on tutkittu monin tavoin. Olen ollut ambulansseissa, toimenpiteissä, leikkauksissa ja osastohoidossa. Sairaskäynteihin kuluneet ajat ovat matkoineen vastanneet täyspäivätyötä. Sairaalla riittää apteekkireissuja sekä selvittelyjä Kelalle ja muille tahoille.
Sairaan ei pidä luottaa sokeasti siihen, että kaikki menee aina kuin Strömsössä – myös ammattilaiset mokaavat. Joskus asioita pitää korjata ja selventää, kuten lähetteitä ja ohjeita. Välillä muita hoitotahoja on informoitava muutoksista, joita on tullut muiden poliklinikoiden kautta.
Maailma ei ole monisairaalle yhtään helpompi tietojärjestelmäkaudella. Tieto ei aina kulje eikä asiat mene suunnitellusti. Isompia terveysasioita asiantuntijat pohtivat toki yhdessä tietoja vaihtaen – ja toisinaan kiireessä.

Tuntuuhan se
… sairastaisena. Kuntoiluni on puuhastelua. Pyrin tulemaan toimeen mahdollisimman vähäisellä satunnaislääkityksellä. Sydän tuottaa omia tuntemuksiaan ja rajoittaa. Henkeä ahdistaa, limaa kertyy, välillä rintaan sattuu, huimaa ja nivelet kolottavat. Joskus tulee kipupiikkejä ja valitettavan usein migreenejä.
Sairastaminen koettelee lompakkoa, parisuhdetta ja suhteita läheisiin. Se muuttaa usein ystävyyssuhteita ja arkea. Kroonistuessaan se määrää menemiset ja aikatauluttaa elämää. Toisinaan se määrittelee elämistä ja olemista. Sairastuessani olin 35‑vuotias. Työkyvyttömyyseläke myönnettiin vuonna 2014.

Vielä voin, välillä pelottaa 

Joskus kuiskaan itselleni: hyvin sä vedät. Jalka nousee ja ajatus juoksee. Haluan suunnata katseeni eteenpäin. Vielä olen ja voin. Olen elämän syrjässä, mutta tilanteeni voi muuttua nopeasti.
Ajattelen, että meistä jokainen on elämässään välillä reunalla eri tilanteissa. On ok, jos meitä pelottaa. Omat pelkoni liittyvät lähinnä loppusuoran mahdollisiin kipuihin. Miksi minä ‑vaiheen olen pääsääntöisesti märehtinyt. Vastaus lienee: miksi en.
Voimia sairastuneille, sairastuneiden läheisille ja kaikille kanssakulkijoille elon polulle. Toivon armollisuutta ja sitä, että kannattelemme toisiamme. Jos olet terve, ihanaa – muista arvostaa sitä.


Reunalla pelottaa ‑kirjoitusten takana on Kirsi Juntunen.




Kokemukseni - Keuhko- ja monielinsarkoidoosi

Keuhkosarkoidoosi varmistui – kortisonin aloittaminen

Vuosina 2002–2003 nettisivut olivat vielä onnettomia tiedonlähteitä. Kirjaston harvat kirjatkaan eivät juuri tuoneet apua. Pääsin kuitenkin nopeasti keuhkopoliklinikan tutkimuksiin. Minulle tehtiin keuhkoputkien tähystys huuhtelunäytteellä (BAL), ja puhalluskokeilla mitattiin keuhkojen toimintakykyä.

Keuhkosarkoidoosin diagnoosi varmistui. Vaikea silmäoireiluni vei minut silmäpoliklinikalle, ja kuukauden sisällä sain sekä keuhko- että silmäsarkoidoosin diagnoosit. Kortisoni aloitettiin tabletteina, silmätippoina ja salvana.


Monielinsarkoidoosin oireilu

Terveyskylän mukaan:

”Noin 15 %:lle kehittyy taudin kroonisempi muoto, joka saattaa vaatia pitkääkin lääkehoitoa riippuen siitä, mikä kohde-elin on kyseessä.”

Silmäni oireilivat noin neljän vuoden ajan. Minulla oli monenlaisia ongelmia – näköhäiriöitä ja vaikeaa kuivasilmäisyyttä. Vuonna 2006 alkoi outo poskiontelotulehduskierre useine punkteerauksineen. TT-kuvissa todettiin näköhermojen olevan voimakkaasti turvoksissa.

Erilaisia näkö- ja hermosto-oireita selvitettiin myös neurologian poliklinikalla. Neurosarkoidoosidiagnoosia en saanut, kenties jatkuvan kortisonilääkityksen vuoksi. Jälkikäteen selvisi, ettei tuohon näköhermojen turvotusta koskevaan tietoon ollut aikanaan reagoitu.

Yhteenvetona: sarkoidoosini oireili moninaisesti keuhkoissa, silmissä, poskionteloissa, hermostossa, ihossa, imusolmukkeissa, nivelissä ja luustossa – todellisena monielinsarkoidoosina.

Keuhkot, kortisoni ja osteoporoosi

Keuhkokapasiteettini on ollut vaihtelevasti pakkasen puolella. Arvot eivät ole diagnoosin jälkeen koskaan palautuneet normaaleiksi, ja kuvissa sarkoidoosi näkyy aina. Puhalluskokeiden diffuusiokapasiteetti on ajan myötä laskenut; sillä arvioidaan keuhkokudoksen toimintakykyä ja keuhkotilavuuksia. Väsyin ja hengästyin helposti.

Kuntoiluni on sairastumiseni alusta asti ollut lähinnä kävelyä ja kevyttä arkiaktiivisuutta. Lasten ollessa pieniä oli heidän nostelua ja touhua – siitä oli vain selvittävä. Tutkimuksia oli usein, ja oireet sekä kuntoni aaltoilivat. Lääkityksen määrää säädettiin tilanteen mukaan.

Osteoporoosilääkitys aloitettiin jo kaksi vuotta sairastumisen jälkeen, kun luokitus oli vielä osteopenian puolella. Pian se kääntyi osteoporoosiksi. Kortisoni- ja osteoporoosilääkitystä käytin noin 13 vuoden ajan.

Kortisonin ja sisun avulla jaksoin sumuista lapsiperhearkea ja toimistotyötäni. Kortisoni aiheutti ajoittain ADHD-tyyppisiä vaiheita ja unettomuutta. Se lisäsi ruokahalua, kiloja kertyi ja tuli tyypillisiä turvotuksia – kuunaama, niskakyttyrä ja yleinen kehon turvotus. Nesteenpoistolääkitys auttoi jonkin verran.

Ihoni muuttui paperinohueksi, ja matkan varrella oli monenlaista oireilua ja erikoisia tuntemuksia. Koin myös pari nopeaa laihtumiskertaa, joihin liittyi hypokalemiaa ja muuta oireilua. Sairastin kyhmyruusun, useita vyöruusuja ja minulla todettiin iho- ja imusolmukesarkoidoosi otetuista näytteistä.

Kortisoni on kova ja hankala lääke, mutta jollain tavalla se piti sarkoidoositilannettani kurissa – ja minut elävien kirjoissa.

Keuhko- ja sydänsarkoidoosin yhdistelmä – ja muuta


Vuosikaudet söin kortisonia, mutta silti sarkoidoosi ehti arpeuttaa sydäntäni. Sydänsarkoidoosi diagnosoitiin vuonna 2010 neljän vuoden “vain mitraaliläppävuoto -potilas” -vaiheen jälkeen. Kardiologi määräsi kortisonin rinnalle tablettimuotoisen solunsalpaajan sekä sydänlääkityksiä.

Sydän- ja keuhkosarkoidoosin yhdistelmä on aiheuttanut minulle – ja hoitotahoilleni – harmaita hiuksia. En itsekään tiedä, milloin rasituksensietoni huononeminen ja hengästyminen johtuvat sydämestä ja milloin keuhkoista. Eivät hoitotahonikaan ole osanneet asiaa yksiselitteisesti ratkaista.

Keuhkosarkoidoosini ei viime aikoina ole ollut erityisen äreä, mutta yhä se näkyy kuvissa ja tuntuu olossa. Uskollinen ystäväni.

Vuonna 2020 keuhkoistani löytyi myös keuhkosyöpä. Olen tupakoimaton, josta on oma kirjoituksensa.



Keuhkojen rakenne ja toiminta - Terveyskylä

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

(kirjoitettu v. 2021, täydennetty 2025)

sarkoidoosi ja sydän – harvinainen yhdistelmä

Sarkoidoosi on sairaus, jossa eri elimiin muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä eli granuloomia. Niitä voi esiintyä lähes missä elimessä tahansa, yleisimmin keuhkoissa, imusolmukkeissa ja ihossa. Sairauden syytä ei tunneta.

Sydänsarkoidoosi on sydänlihaksen harvinaissairaus. Tulehdus voi oireilla monin tavoin, ja sekä oireet että ennuste vaihtelevat paljon. Sydänsarkoidoosi on edelleen monille terveydenhuollon ammattilaisillekin vieras sairaus.  


ensimmäiset diagnoosit ja sydämen oireet

Ensimmäiset diagnoosit ja sydämen oireetSarkoidoosi on sairaus, jossa eri elimiin muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä eli granuloomia. Niitä voi esiintyä lähes missä elimessä tahansa, yleisimmin keuhkoissa, imusolmukkeissa ja ihossa. Sairauden syytä ei tunneta. Sydänsarkoidoosi on sydänlihaksen harvinaissairaus. Tulehdus voi oireilla monin tavoin, ja sekä oireet että ennuste vaihtelevat paljon. Sydänsarkoidoosi on edelleen monille terveydenhuollon ammattilaisillekin vieras sairaus.

Tammi–helmikuussa 2003 minulla todettiin keuhko- ja silmäsarkoidoosi. Vuonna 2006 sydämestäni löytyi keskivaikea hiippaläpän eli mitraaliläpän vuoto. Satunnaisella lääkärikäynnillä heräsi vahva epäily läppäviasta, ja kardiologikäynnit alkoivat. Hiippaläppään oli syntynyt prolapsi: vasemman kammion supistuessa läppä ei sulkeutunut kunnolla, vaan syntyi vuoto. Vuonna 2006 tietoa sydänsarkoidoosista oli saatavilla hyvin niukasti – lähinnä muutama maininta.

Sairastamiseni on ollut monivaiheista. Portaiden ja mäkien nouseminen on ollut aina tuskallista. Hengästyin, huimasi ja rinnassa tykytti. Vuosien myötä vauhtini hiipui. Sinnittelin työelämässä, söin kortisonia ja muita lääkkeitä. Olen kokonainen ihminen, ja jaksamiseeni sekä tuntemuksiini vaikutti myös keuhkojen ja muun kehoni jatkuvana pysynyt sarkoidoottinen tulehdustila.


vuosi 2010 – sydänsarkoidoosi varmistuu

Vasta keväällä 2010 pääsin sydämen magneettitutkimukseen ja sydänlihaksen koepalojen ottoon. Sydänsarkoidoosi varmistui. Vuosien kortisonihoidosta huolimatta sydämessäni oli jo arpeumia. Läppävuotoni on todennäköisesti seurausta sarkoidoosin sydämen rakenteisiin aiheuttamista muutoksista. Kortisonin rinnalle aloitettiin tablettimuotoinen solunsalpaajalääkitys, ja tunsin oloni ensimmäistä kertaa pitkään aikaan turvallisemmaksi.

Vuonna 2010 Suomessa oli tiedossa noin sata sydänsarkoidoosia sairastavaa. Osalla sairaus oli löytynyt vasta heidän menehdyttyään. Terveydenhuollossa sairauden nimeäkään ei aina tunnettu – siitä ei tiedetty eikä osattu epäillä. Kaikki oli uutta sekä sairastuneille että meitä hoitaville.


vertaistuen merkitys – sydänliitto ja karpatiat ry

Suomen Sydänliitto järjesti syksyllä 2010 valtakunnallisen tapaamisen sydänsarkoidoosia sairastaville ja heidän läheisilleen. Olin sairastanut jo kahdeksan vuotta ilman yhteyttä kehenkään toiseen sarkoidoosia sairastavaan. Kokemusten jakaminen ja muiden tarinoiden kuuleminen avarsi ymmärrystäni sydänsarkoidoosin monimuotoisuudesta. Sydänyhteisön löytyminen oli minulle valtava helpotus. Kouluttauduin kevättalvella 2013 vertaistukihenkilöksi, ja siinä tehtävässä olen yhä. Sydänsarkoidoosia sairastavat liittyivät vuonna 2013 sydänlihassairaiden yhdistykseen Karpatiat ry. Toimin alkuvuosina yhdistyksen jäsenlehden toimituskunnassa ja hallituksessa, ja kirjoitan ajoittain lehteen edelleen. On hyvä katsoa omaa napaa kauemmas ja tehdä jotakin pyyteetöntä.


operaatioita, lääkityksiä ja työkyvyttömyyseläke

Sydämen vajaatoiminta yhdessä sydän–keuhko-oireiden ja lähes koko kehoni lisääntyvän tulehdustilan kanssa paheni vuosi vuodelta, kortisoni-, solunsalpaaja- ja muista lääkityksistä huolimatta. Olin hetken osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuotta ennen varsinaista työkyvyttömyyseläkettä kävin 13 eri poliklinikalla tutkimuksissa oireilevien elimieni ja vaivojeni vuoksi. 46-vuotiaana jäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei naurattanut.

Vuonna 2014 minulle tehtiin avosydänleikkaus. Sain aiemman läppäresurkkani tilalle biologisen läpän, joka vaatii pysyvän hyytymisenestolääkityksen. Leikkaus yhdessä työkyvyttömyyseläkkeen kanssa rauhoitti elämääni ja sarkoidoosin tulehdustilaa. Olin jonkin aikaa paremmassa kunnossa, ja lääkityksiä purettiin hitaasti seuraavien vuosien aikana. Lääkelistani oli vuosina 2003–2018 pitkä. Kortisonia ja luustolääkityksiä käytin 13 vuotta, solunsalpaajatabletteja 6,5 vuotta. Lisäksi olen käyttänyt runsaasti sydäntä ja kehoa tukevia lääkkeitä. Lääkeaineallergioita ja sivuvaikutuksia on väistämättä kertynyt matkan varrella.


rytmihäiriöt, tahdistin ja hyytymät

Sydänlihakseen syntyvä arpikudos voi aiheuttaa monimuotoisia rytmihäiriöitä, kuten kammiolisälyöntejä tai kammiotakykardiaa. Vuonna 2018 sain ensimmäisen todennetun takykardiani, joka johti kiireelliseen sairaalahoitoon ja rytmihäiriölääkitykseen tiputuksena. Minulle asennettiin ICD eli iskevä rytmihäiriötahdistin. Asennuksen yhteydessä tuli harvinainen komplikaatio, ilmarinta. Tahdistin kuitenkin turvaa, jarruttaa ja korjaa hengenvaarallisia rytmejä. Sänkyni alla on tahdistimen etäseurantalaite. Sydämen sähköratoja on hoidettu lääkkeillä ja katetriablaatiolla maaliskuussa 2020. Leikattuun läppään on kertynyt kahdesti merkittäviä hyytymiä. Hyytymistä ja lääkityksen annostusta seurataan tiiviisti laboratoriokokein ja tarvittaessa esimerkiksi ruokatorven ultraäänitutkimuksella.


elämäni - nyt

Elämisen tahtini on nykyisin rauhallinen. Yritän luoda ja tuoda muille valoa ja rauhaa kirjoittamalla ja toimimalla vertaistukijana.