Liityttehän seuraamaan!
SYÖPÄ – MINULLAKO?
Olen aika monissa liemissä pyöritelty sairauksieni myötä. Sairastuessani
keuhkosyöpään takana oli vaikea jakso sydämen rytmihäiriöiden suhteen. Puskista
tuli keuhkosyöpäepäily kardiologin tarkastellessa PET-kuvia ja sen lausuntoa. Seurasi
pallottelua ja epäuskoa. Keuhkoissani on jo lähes 20 vuotta jyllännyt
sarkoidoosi ja PET-muutoksia yritettiin pistää sen piikkiin. Vihulainen
sijaitsi niin riskialttiissa paikassa, ettei koepalaa voitu ottaa. Muutos oli näkynyt
jo usean vuoden ajan ja hiljalleen kasvanut. Keuhkosarkoidoosini kuvantamisissa
muutoksia ei oltu rekisteröity. PET-kuvien jälkeenkin vakuutettiin, että muutokset
ovat a) vain sarkoidoosia tai b) hidaskasvuinen syöpä, jonka voi huoletta antaa
olla.
LEIKKAUS SITTENKIN
Ajatus jättää varmistamatta painoi. Asiaa kysyttiin
uudelleen radiologeilta ja käsiteltiin yhteiskokouksessa. Lopputulemana oli,
että suositeltiin keuhkolohkon ja välikarsinan imusolmukkeiden poistoa, koska arveltiin
muutoksen olevankin syöpää. Minulle on kertynyt jo niin monta vaivaa ja
huolehdittavaa seikkaa. Silti leikkauksen esikäynnillä annettu NYHA ja ASA-pisteeni
pistivät hiljaiseksi (suorituskyky- ja leikkausriskiluokituksia). Leikkausaika
tuli lopulta rapsakasti. Kesken kuherruskuukauden löysin itseni leikkauspöydältä.
SYÖPÄ - PARANTUMATON
Näin kertoivat syyskuun alun 2020 leikkauksen jälkeen.
Otetuissa jääleikkeessä oli syöpäsoluja ja sarkoidoosia. Kovissa kivuissa
leikkauksen jälkeen yritin sisäistää ajatusta. No, leikkauksesta selvittiin
hengissä. Seuraavan päivän lääkärikierrolla lääkäri kehotti keräämään voimia
tuleviin hoitoihin. Sama seuraavana päivänä. Kotiin pääsin kovissa kivuissa
jatkamaan kuherruskuukautta, joka oli tuolloin puoleltani kyllä lähinnä Palvele,
auta ja helli mua- suhde. Leikkauksesta meni kolmisen viikkoa ja luin omakannan
tekstejä. Kas, siellä olikin lopulliset labratulokset keuhkolohkosta ja
imusolmukkeista. Syöpää poistetussa keuhkolohkossa ja välikarsinan
imusolmukkeissa. III-asteen syöpä, parantumaton. Se iskostui isosti kupoliini.
TUNTEIDEN VUORISTORADASSA
Pakitetaan ajassa: Avioiduin koronatyyliin kirkossa maanantaina kahden todistajan läsnä ollessa. Seuraavana päivänä tuli soitto, että leikkaus on viikon päästä, käy huomenna labrassa ja tule torstaina leikkauksen esikäynnille, varaa 6 h aikaa. Leikkauksen piti olla aikaisintaan kk-puolentoista päästä ja aika olikin NYT. Ikimuistoisen kirkkovihkimisen jälkeen tuli ”puulla päähän” olo ja yhteinen kuherrusviikko jäikin kovin repaleiseksi. Yritettiin nauttia yhdessä olosta, mutta kyllä tuo häämöttävä leikkaus varjosti ja toi väkisinkin tummia sävyjä viikkoon. Leikkaus katsottiin aika isoksi riskiksi, mutta mentävä oli.
Kotiin päästyä en todellakaan kyennyt olemaan hehkeä morsio,
vaan aika lailla autettava ihmispolo. Ei auttanut kuin kiinnittyä arkeen ja
yrittää kuntoutua hieman (ennen niitä hoitoja, uhkailivat ainakin sytoilla). ”Kuntoon”
pääsy oli pientä kävelyä ja liikeratojen kevyttä palauttelua. Luin ja tutkin
kaikkea keuhkosyöpätietoutta.
MATTO ALTA
Lainaan omaa kirjoitustani, joka löytyy Siskot – matka, jolle kukaan ei halunnut- blogisivulta (ja omasta blogista, linkki kirjoituksen alla):
”Sydäntilanteeni takia en ole voinut saada hoitoja. Tavallisesti samassa tilanteessa leikkauksen jälkeen olisi aloitettu säde- ja sytostaattihoidot (kemohoito) kehoon jäävien pahissolujen takia. Soluistani löytyi geenin uudelleenjärjestymä ALK+. Siihen on täsmälääke. Täsmälääkkeen reseptin voisin saada heti, mutta maksaja löytyisi peilistä (reilu 5000 €/kk). En ole Kroisos, mutta lotto on vetämässä. Hila ja Kela ovat rajanneet lääkkeen kelakorvauksen saamisen vain levinneisiin eli neljännen asteen syöpiin. Jos tai kun etäpesäke tai useampi ilmaantuisi, niin tarjolla olisi täsmälääke kelakorvauksella ja/tai kirurgin veistä.”KILTTI SEURALAINEN
Jos olisin ollut tavallisen terve minuun olisi pumpattu
sytostaatit ja sädehoidot. Kun en ole, niin onnekseni syöpäsoluista löytyi geenin
uudelleenjärjestymä, johon on olemassa täsmälääke. Se on tuonut toisille jopa hyviä
lisävuosia. Mutta, tiukat linjaukset rajaavat sen saannin. Oma säästöpossunikin
on laiha. On täytynyt tietyllä tapaa heittää aivot narikkaan, ettei pelko tai
katkeruus valtaa mieltä.
Minulla on ollut aikaa jo aiempien sairauksieni takia ajatella
elämän rajallisuutta ja opetella elämistä epävarmuuden, ennakoimattomuuden ja
arvaamattomuuden kanssa. Pelottaa silti yhä, toisinaan. Oireeni saivat osin
selityksen sydänongelmistani, mutta yhtä lailla koko kroppani suhteen toivon
rauhaisia päiviä ja aikoja. Toivon, että sairausseuralaiseni ovat jatkossakin
kiltisti. Minä lupaan kohdella itseäni ja kehoani lempeän rauhallisesti. Ehkä
me tulemme toimeen keskenämme? On turha miettiä syytä tai katkeroitua. Sen
sijaan voin elää, kunnes joskus en.
Elämässä on paljon muutakin kuin sairastamista. Sitä, että tarttuu hetkiin ja toivoon, jotka ovat tässä ja nyt. Elämä on korkeimman käsissä. Elämäni on ihan hyvin ja olen onnellinen. On onni saada huomata valonpilkahduksia ja saada herätä aina uuteen päivään.
#arvaamaton #armo #keuhkosyopa #keuhkosarkoidoosi #syopa #reunallapelottaa #toivo
Kirjoituksia:
Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpäKirjoitukseni Siskot - matka, jolle kukaan ei halunnut sivustolle - Toivo ja tuki
Kokemukseni - Syöpä vs. harvinaissairaus
Syöpään sairastuu joka kolmasJos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti