![]() |
| Kuva Raija Seppänen - Hiidenkirnut Rovaniemi |
Minulle, monelle muulle
tämä pimenevä, kylmenevä
vuodenaika on liian synkkä.
Elämään kuuluvat vaikeat asiat, ajat.
Arjessa voi olla paljon hankalaa.
Voi tuntua,että ilon,
toivon elementit on vähissä.
Musta on mustaa ja valkoinen valkoista.
tämä pimenevä, kylmenevä
vuodenaika on liian synkkä.
Elämään kuuluvat vaikeat asiat, ajat.
Arjessa voi olla paljon hankalaa.
Voi tuntua,että ilon,
toivon elementit on vähissä.
Musta on mustaa ja valkoinen valkoista.
Mitä, jos valjastaisimme muistomme, haaveemme
auttamaan meitä pahimman murheen alhon yli?
Ehkä pääsemme eteenpäin
- ja lopulta läpi.
Jokaisella on jotain, josta on kiitollinen, onnellinen, iloinen.
Meillä on haaveita – pieniä, arkisia, utopistisia,
jopa naurettavia.
LÄPI VAIKEUKSIEN
Ajan myötä ymmärtää elämän kulusta,vuosien virran kutomasta.Huomaa myös kultareunaisen kauniita.Maailman lyödessä polvilleenvoimme päästä tolpillemme,läpi vaikeuksien,hammasta purren,unelmiin tarraten.Vaikkei mustaa saa valkoiseksi,voi vaikean saada sävytetyksi:heijastuksia, varjoja, kimallusta,himpun kaunista varjelusta.
Päästään Läpi vaikeuksien,tulevaan nojaten.
Ajan myötä ymmärtää elämän kulusta,
vuosien virran kutomasta.
Huomaa myös kultareunaisen kauniita.
Maailman lyödessä polvilleen
voimme päästä tolpillemme,
läpi vaikeuksien,
hammasta purren,
unelmiin tarraten.
Vaikkei mustaa saa valkoiseksi,
voi vaikean saada sävytetyksi:
heijastuksia, varjoja, kimallusta,
himpun kaunista varjelusta.
Päästään
Päästään
Läpi vaikeuksien,
tulevaan nojaten.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti