Hetken huoleton

Maalaus Susanna Huovinen

Osaisipa vielä tavoittaa lapsen huolettomuuden.
Kyvyn olla tässä ja nyt.
Touhuta miettimättä menneitä,
tulevia, keskeneräisiä.

Osata uppotua täysillä.
Kokea ja elää koko keholla
ihan tässä ja nyt.
Eikä mitään muuta.

Aikuisena on -välähdyksin huoletonta

.Ainakin
siellä unten rajamailla,
aamu-unisessa pöpperössä.

Väsyneenäkin tai hulvattoman hauskassa seurassa.
Keskittyessä johonkin - ihmeen mielenkiintoiseen.
Kohdatessamme itsellemme merkityksellisen ihmisen.

Tuon ihmeellisen huolettomuuden
voi tuntea yhä ajoittain - jollain tavalla.

Uskon, zeniläisen rauhallisen onnellisuuden
voi saavuttaa heittäytymällä,
antautumalla hetkeen.

Samanlaista tunnelmaa, ajattelen,
voinee kokea myös
lähellä lähdön hetkeä –
ymmärtäen, että  meillä  on  vain tämä  hetki.

 

HETKEN HUOLETON

Jokaisella  menneen taakkansa,

heikkoutensa  arkihuolensa.

Moni  varastoi  ne  sisälleen,

pitäen  kipupisteensä  omanaan.

Vaikka

mitä  muuta  tarvitsemme

kuin  hyviä  hetkiä,

merkityksellisyyttä  rakkautta.

Unen  rajamailla ajoittain

tavoitamme  huolettomuuden.

Pääsemme  kiinnittymään  hetkeen.

Vielä joskus on rento  kepeä,

rempseä, hilpeä  leppoisa.

Siellä  taivaassa  kuin pikkulapsena,

ihan huolia vailla  surutonna.