Reunalla pelottaa: mielenrauha

Näytetään tekstit, joissa on tunniste mielenrauha. Näytä kaikki tekstit

RUNO - ÄLÄ OLE ITSESI

”Älä pliis ole vain oma itsesi” – otsikko herätti lukemaan. Kirjoituksessa herrasmieheksi opetellut kirjailija Joonas Konstig kertoo oivalluksistaan ja kirjastaan. Aihe iski koukulla vatsaan ja vei mukanaan. Päästäni valutti aiheesta runon. Aiheeseen ja runoon liittyen on Kirjoituksia-kohdassa aina aiheeseen ”sopivia” kirjoituksia.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

PUUTTEELLINEN HÄPEÄVÄ TÄÄLLÄ HEI

Sairastamisen tuoma väsymys on vähentänyt fyysistä jaksamista ja kaikenlaisia kanssakäymisiä. Introverttina, sairauksien tuomalla aivosumulla ja väsymyksellä – pysyn kyllä kasassa ja tarvittaessa puristan seurassa muutaman sanan. Mutta, surkeasti jaksan Small talkia. Ajatuksenlentoni on tuhannesti nopeampaa kirjoittaessa kuin kohdatessa. Kohdatessa tulee vuorovaikutuksen muut elementit mukaan. Olen ujo ja niin väsy, että saisin varmasti tapakoulusta ehdot. Pahoittelen.

Kai kirjoitan, jotta läheiseni ja minuun yhteydessä olevat ymmärtäisivät mitä blondatun pääni sisällä pähkäilen. Pieniä suuria. Toivon voivani kirjoituksillani vähän herätellä ja tuoda toivoa.
Ihmisyys kun ei aina ole niin helppo projekti. Anteeksi – Yritän opetella jaksamaan ja olemaan vähemmän itseni 😉.

ÄLÄ OLE ITSESI

MITÄ, JOS NÄKISIMME TOISTEMME AJATUSKUPLAT?

NE LUKISIMME LIVENÄ, ETTEI TARVITSISI ESITTÄÄ.

MITÄ. JOS NÄKISIMME PIKATUOMIOT, HUOMIOT,

ÄRSYYNTYMISET, MIETTEET, JOTKA HARHAILEE?

ONNEKSI EMME SAA OLLA KOKONAAN,

AIVAN TAPOIHIMME PIINTYNEITÄ.

ONNEKSI EMME SAA OLLA MITEN VAAN,

ÄRSYTTÄVINÄ RAAKALAISVERSIOINA.

ONNEKSI OPETETAAN, OJENNETAAN.

NYÖKÄTÄÄN HEIPAT, KILISTETÄÄN MALJAT.

KYSELLÄÄN - VAIKKEI KAUHEASTI KIINNOSTA.

JUTELLAAN NIITÄ NÄITÄ, VAIKKA VÄHÄN HARMITTAA.

ONHAN PAREMPI, ETTEIVÄT MUUT HOKSAA,

SISÄLTÄMME LÖYTYVÄN BARBAARIN, ALKU-IHMISEN.

SILLÄ, ONHAN HYVÄ KÄYTTÄYTYÄ,

OLLA IHAN VAAN IHMISIKSI.

SILLÄ, ONHAN HYVÄ OPPIA OLEMAAN

KUNNIOITTAVA, YMMÄRTÄVÄ, MUISTA VÄLITTÄVÄ.

ÄLÄ, OLE ITSESI,

OLE PAREMPI VERSIOSI!

Linkki:

Yle Kulttuurin haastattelu - "Älä pliis ole vain oma itsesi" - Näin pyytää herrasmieheksi opetellut kirjailija Joonas Konstig. - Teksti Roosa Laksio

#anteeksi #armo #myotatunto #omaitsensa #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Oma itsensä

RUNO - Jos voisin

Anteeksi itselle ja elämälleen

Anna anteeksi

Myötätunto

Mielenrauhaa

RUNO - Kuuntele, viisastu

RUNO - Ajatusten virtaa

Diakonia - Ihmiseltä ihmiselle

RUNO - Kehu ja kannusta

RUNO - Huomaattehan

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

KEUHKOPOLILLA – SÄDEHOITOSARJAN TEHON TARKISTUS

Tänään olin välituomiolla, siis kuulemassa keuhkojen tilanteesta. TT- ja röntgenkuvat labroineen otettiin 3 kk sädehoitosarjani (20 kertaa) jälkeen. Positiivisista sädehoidon muutoksista on yhä jäljellä ulkoinen asia - hiusteni hentoiset kiharat. Sädetykset tehtiin tuolloin välikarsinaan eli mediastinumiin, jossa imusolmukkeet olivat kasvaneet liikaa. Tänään oli

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

OIREIDEN KERTOMIS- JA TUOMIOPÄIVÄ

…, joka on aina yhtä inhottavaa ja kuumottavaa. Keuhkosyöpä eroaa monista muista syövistä siten, ettei perus-syöpälabroista ole oikein hyötyä. Toivon, että sellainen markkeri pian keksittäisiin. Keuhkopoliklinikalla olin ensi kerran tammikuussa 2003, jolloin varmistui keuhkosarkoidoosi. Muutamien viikkojen päästä siitä myös silmäsarkoidoosi-diagnoosi lääkityksineen tuli kuvaan. Keuhkokuviani katsotaan aina sekä keuhkosarkoidoosin että keuhkosyövän osalta.
Säännöllisen epäsäännöllisesti oksennan migreenien yhteydessä limaa. Migreeneitä silmäsärkyineen on ollut useammin. Lähinäköni huononeminen alkoi hoitojen aikaan. Olen koko ikäni nähnyt lähelle ilman silmälaseja. Lisääntyvät migreenin ym, ovat luoneet pelkokerrointa. Pään etäpesäkkeet ovat keuhkosyövässä valitettavan yleisiä. Lääkärin mielestä pään etäpesäkkeet eivät kuvaamallani tavalla ilmene. Turhaa olisi pään kuvantaminen.
Silmäpolille olisin saanut lähetteen aiempien silmäsarkoidoosieni ja vaikean kuivasilmäisyyteni vuoksi, mutta sinne on oireillani hyvin pitkä jono. Joten, on käytävä yksityisellä silmälääkärillä.

Thoraxin ja ylävatsan TT oli ristiriitainen. Sädehoidettu imusolmuke vaikutti aiemmasta hieman pienentyneen, mutta oikealla sekä vasemmassa hiluksessa (keuhkoportti) oli aiemmasta hieman tukevoituneita hypodenseja imusolmukkeita. Lisäksi oikeassa keuhkossa pienialaista aiemmasta lisääntynyttä nodulaarisuutta (?kyhmyisyyttä) ja vasemmassa keuhkossa hieman tukevoitunut tiivistymä. Kyseessä voi olla pelkästään sarkoidoosin aktivaatioon liittyvä löydös, tai sädehoidon jälkitila imusolmukkeiden osalta, mutta metastasointia ei tässä vaiheessa pystytä poissulkemaan.

Mitäs tuohon, 3 kk päästä kuvat ja uusi käynti. Mauno Koiviston lausuma saa kuvata toiveitani: "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin."

MUUTAKIN KUIN SAIRASTAMISTA

Liukkaiden kelien, pakkasten ja vointini vuoksi kävelyni ovat jääneet vähiin. Toisinaan kuntoiluna on toiminut maidon ja leivän metsästys kaupan peränurkasta. Mieltäni painaa yhä Rakkaan Ystäväni poismeno. Iso aukko, ystävyys josta kiitän. Mieleni on yhä tummissa sävyissä. Vertaistukiasioiden, ryhmien ja auttamisen myötä omasta voinnista ja mietteistä voi katsoa kauemmas.

Kotonamme raikaa usein musiikki. Minä vain kuuntelen. Mieheni soitti ja lauloi nuorena bändeissä. Hänellä oli myös oma kolmen miehen bändi ja hetken kokeilivat. Keikkailu oli 90-luvulla kovin erilaista kuin nyt. Tuli hänelläkin muun elämän haasteita ja musiikki jäi harrastukseksi.
Mieheni on kohdattuamme alkanut taas soittamaan kitaraa. Viime vuoden aikana hän alkoi taas tekemään omia biisejään harjoitellen soittamistakin vähän tavoitteellisemmin. Kuuntelen, annan täysin ummikkona hänelle mututuntuma-kommenttini. Sihteerinä kirjaan biisien sanat ylös.

Puolisoni kävi loppuvuodesta koelaulamassa ja soittamassa omia biisejään Tomi Leinon analogisella Supravoxin äänitysstudiolla. Laulu-ja kitarassession jälkeen tuumivat, että ainesta olisi. Sehän sopii, Erityisesti blues-, rock- ja countrymusiikkia esittävät bändit ovat käyneet Suprovoxilla levyjään tekemässä. Näitä ovat mm. Trickbag, Knock-Out Greg & the Scandinavian Blue Flames, Sami Saari, Kari Vepsä ja Janus Hanski.

Kymmenen biisin pohjat eri instrumenttien osalta eli albumillisen verran on saatu äänitettyä. Tomi Leino viilailee äänityspohjat kuntoon. Mieheni käy kevään korvalla vielä laulamassa ja jossain vaiheessa kuulemme lopputuloksen. Hänelle oli joka tapauksessa upea kokemus saada soittaa ammattimuusikoiden kanssa. Kaikki biisit hän on itse tehnyt - sanoittanut, säveltänyt ja sovittanut. Perusduunissaan hän yhä käy ja tekee musaa jaksamisensa ja fiiliksen mukaan.

Jonkinlainen luomisvimma (apina tipahti selästä?) ja vapautuneempi olo hänelle on prosessin myötä tullut. Viime aikoina mieheltäni ei ideat eikä innostus ole loppunut. Ihana ja mainio asia, etenkin kun olen itse ollut vähän down. Omien kirjoitusteni kanssa hiljalleen etenee ja takkuaa. Menneiden muisteleminen on osin tuskaisa prosessi.

On ihana nähdä toisen iloa, kuulla soittoa, laulua ja katsoa ennen muuta toisen lapsenomaista innostusta. Aina on hyvä olla unelmia.

#ahdistus #kiitollisuus #mielenrauha #reunallapelottaa #sairas #keuhkosarkoidoosi #keuhkosyopa #syopa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

Kirje - Sinä Perhanan Syöpä

Sädehoitoihin - PRKL

HS haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa

Tutkimuksiin pääsyvaikeuksien takia keuhkosyöpää ei usein voida parantaa

Kokemukseni- Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Kokemukseni- - Syöpäpeikon kainalossa

TOIVO ja TUKI-Kirjoitukseni- Siskot, matka, jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

HYVÄ ELÄMÄ ja ARMO - Kirjoitukseni- Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Keuhkosyövästä faktoja

Keuhkosyöpätietoisuus kk - leima, sairauden löytäminen ja hoito ontuvat

Keuhkosyöpä - Hoitoja & vaihtoehtoja ei etsitä - liian moni kuolee liian varhain

Keuhkosyöpä - Miltä tuntuisi, jos oireita ei uskota ja syöpä leviää??

Kirjoitushaasteen vastaus 2: - Keuhkosyövän stigma, kohtelu ja haluttomuus hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

SAIRASTAMISEN OPETUKSIA 5 – TÖISSÄ SAIRAANA

vas. kuva 7/2002, oikea 11/2021

Moni sairastuu vakavasti ennen varsinaista eläkeikäänsä. Sairastuminen mullistaa työssä puurtaneen elämän. Vaikutukset tuntuvat sairaan elämän lisäksi monella tapaa hänen lähipiirissään ja työyhteisössään. Luettehan kirjoituksen lopussa olevan linkin kirjoitukseen, jossa on paljon lisämietteitä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ERI IKÄKAUSINA JA ELÄMÄNVAIHEISSA SAIRASTUVILLA ON OMAT ONGELMANSA

Sairastuessa vakavaan sairauteen, se on toki kamalaa kaiken ikäiselle. Lapsen sairaus on täyttä horroria. Nuoren aikuisen sairastuminen tuntuu julmalta vääryydeltä. Työelämässä puurtavilla on omanlaiset ongelmansa myös sairastuessaan. Sairauden myötä usein tarvitaan monenlaista sovittelua työssä. Usein sairaslomia ja erilaisia vaiheita riittää. Sairaan mielen myllerrystä eivät ulkopuoliset näe, mutta tilanne mullistaa hänen elämänsä monin tavoin.

Jos sairaalla on alaikäisiä lapsia, on sairastaminen erityisen haasteellista. Itse sairaalle se merkitsee lisähuolta ja monenlaista venymistä. Perheen keskinäiset roolit, lähipiirin ja laajemmin työyhteisön ja sairaan elämässä olleiden ihmisten suhteet saattavat muuttua. Yhtä kaikki – työikäinen sairas joutuu monenlaiseen mankeliin.

Isompi sairastamiseni alkoi 9/2002. Sinnittelin työelämässä täysin (lyhyin sairaslomin) aina vuoden 2012 alkuun, jolloi jäin osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Sairauksien yhä vaikeutuessa jäin kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle 6/2014. Olin tuolloin 46-vuotias. Tajusin kaivavani itselleni jatkuvalla venymisellä ennenaikaista monttua. Tuskin olisin tässä kirjoittamassa, ellen olisi myöntänyt itselleni, etten kertakaikkisesti jaksa. Ihminenhän jaksaa sisulla ihan valtavasti. Toimeentulo ja kaava työssäkäynnistä oli istutettu varhain mieleeni. Sairaslomat ja eläköityminen tuntuivat pieneltä kuolemalta. Hirvittävän epäreilulta. Asiaa ei ole auttanut se, että ulkonäöstäni ei usein voi ymmärtää minun olevan sairas.

KIRJOITUKSENI KAHDEN VUODEN TAKAA

… oli ystäväni pyyntö. Harvinaiseen sydänsairauteeni sydänsarkoidoosiin sairastuvat ovat lähes poikkeuksetta työikäisiä, joten aihe on usein esillä. Jokainen joutuu käymään karhunpaininsa työssä jaksamisen ja elämänvaiheidensa kanssa
Muistan elävästi ne tuhannet venymiset ja perkeleet, joita olen mielessäni työvuosinani sairaana työssä, työmatkoilla ja muuten elämässäni sadatellut. Sairastuessani lapseni olivat 2- ja 4-vuotiaita, joten luulen tietäväni jotain myös lapsiperheen ja sairauden yhteisvaikutuksista – toki omalta kantiltani. Keuhkosyöpä tuli peikkona elämääni vuonna 2020.

Armollisuuden ja myötätunnon ajatuksia kaikille työikäisille vakavasti sairaalle.

Toivon, että jaksat lukea vielä seuraavan linkin jossa avaan asiaa vielä laajemmin. Tässä linkki aiempaan kirjoitukseeni

#ahdistus #armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia::

RUNO - Kun ei riitä - itselleen

Miten jaksaa?

Hoitoväsymys

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia, ajatuksia sairastamisesta

RUNO - Vähemmän on enemmän

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

STRESSI - YLIHUOLEHTIMINEN

Mullon sädekiharat!!

Huolehditko kaikesta vai osaatko olla huolta vailla? Itseäni on lapsena opetettu, että asiat pitää hoitaa ajallaan ja tavarat olla paikallaan. On huolettomia - kai stressittömimpiä, joita vähän kadehdin. Ja joskus säälin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

HUOLETTOMUUS – OI, JOS OSAISI

Vastakohtia löytyy. Osa meistä on oppinut toimimaan huolehtimatta ja varautumatta juurikaan. Olen moista aina vähän kadehtinut. Joskus ärsyyntyy aikataulun heittämiseen jos ”jumittava” ei ole ajoissa tai ei ole hoitanut sovittua. Ihmettelen, miten on mahdollista unohtaa joku hankinta, meno tai tärkeä päivämäärä? Toisille asiat tulevat aina jotenkin ihan yllätyksinä (vaikka toistuisivat joka viikko).

Perusperhe - työ, opinnot. lapset, harrastukset – on oltava säntillinenKIN. Harvalla työn tulos syntyy tuumimalla ja ahaa-elämyksin. Elämme ajassa, jossa monia asioita mitataan aika- ja kappalemäärein, usein rahallakin.

Monelle asialle ei voi mitään. Äitiä huolettaa lapsen kuume ja köhä. On mietittävä mitä tapahtuu, jos kröhä aiheuttaa korvakivun. Lääkäriinkö, hoitosaikku, keskeneräiset työt, apteekissa käynti, muiden menojen siirtäminen, Jyri-Petterin harkat, jos toisen kanssa joutuu lääkäriin. Missä välissä ruoanlaittoa, kaupassa. Asiat tuottavat usein ketjureaktiota, joihin on lennosta tehtävä suunnitelmat ja ratkaisut. Elämä opettaa varautumaan. Terkut muillekin näkymättömille😉 (ks. kirjoitukseni).

STRESSITTÖMÄKSI?

Mieheni innostuu usein, enimmäkseen musiikista. Saaden biisi-idean ja soittovireen päälle. Samalla voi unohtua kesken olevat puuhat. Silloin tavarat, kahvikuppikin jää käsistä matkan varrelle jne. Usein etsimme mystisesti kadonneita tavaroita. Flow-tilassa hänelle ei jää arkisista asioista mitään muistikuvia. Ihana on vierestä seurata näitä lumoutumisia. Etsintähommat ovat tylsiä – ainakin, jos tulee kiire. Annan hänen lumoutua ja uppoutua, sillä onhan se aika suloista. Hoidan ja muistutan häntä tarvittaessa velvollisuuksistaan.

Olen itse tylsä realisti. Haluan olla ilman kiireen ja yllätysten tuomaa stressiä. Lasken riskit ja viivytysten mahdollisuudet etukäteen. Aamuihin herään stressittä, sillä olen saattanut kaiken mahdollisimman valmiiksi. Puurohiutaleet, astiat, termarin odottamaan kuumaa juotavaa. Unipöhnässäkin saan miehen nopsasti autoonsa. Lasten jatkumona paapon siis miestä 😉 Minkäs sitä hoivavietilleen voi?. Mies on hämmästynyt, mutta haluan elää samassa aikataulussa. Nukun muutenkin kevyesti ja jos herään niin ei siinä torkuttaminen auta. Koen, että on hyvä mennä samaan aikaan nukkumaan ja herätä. Ollaan edes samaan aikaan tavoitettavissa toisillemme.

TERVEYS-STRESSI

Osaako kukaan olla ihan viilipytty, jos sattuu ja oirehtii? Tai jos kyse on vakavammasta. Pitkä-aikaissairas kun hyppää vähän mustaan aukkoon. Kukaan ei mitään voi varmuudella sanoa. Vain pieniä arveluita saa niihin Entä, jos? – kysymyksiin. Ajan ja vaikeiden tilanteiden myötävaikutuksesta ymmärtää, että kyllä se ”perälauta” jo sieltä alkaa näkymään. Ainakin ihan todennäköisyyksiä ajatellen. Vaikka miten haluaisi ihmeitä elätellä.

Stressi kai tulee enimmäkseen siitä, miten reagoi. Sairaana oireisiin ja tuntemuksiin, tuleviin käynteihin. Yritän ajatella, että hyvä, että uskovat sairaan kertoman. Hyvä, että vielä pääsee tutkimuksiin ja laitteisiin. Vielä eletään, vaikka huononevina aikoina aikoja viivystyksiä on jo monilla. Rassaavaahan moinen, etenkin jos oireet lisääntyvät.

AI miksi tuo kuva? Kuvat hiusten pesun jälkeen ja aamulla. MULLA ON KIHARAA, jihuu!. Nämä tuli sädehoitojen seurauksena, sillä yhtäkään hiustuotetta en ole aiemmasta vaihtanut. Ennen hiukseni ovat olleet taipumattomat. En valita, vaikka tuntuu, että enemmän on hiuksia lähtenyt. On vielä varaa lähteäkin. Ilon kautta mielenrauhaa tavoittelemaan!

PS. Sarjisklipit kuvaavat vähän minua ja miestäni, tosin kirjoittaessa välillä tavoitan myös huuman, jolloin miettii ja miettii ja pähkäilee innoissaan ;)

KIVAA VIIKONVAIHDETTA!

Kamala luonto 20-2887

Kamala luonto 21-3047

#ilo #mielenrauha #mietteita #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Näkymätön

Hetkessä elämisestä

RUNO - Vähemmän on enemmän

Ajan kulumisesta

RUNO - Seesteisyys

RUNO - Onnellista myhäilyä

RUNO - Jos käykin hyvin

Vahvaa suorittamista

RUNO - Hyvin sä vedät

Merkitystä etsimässä

Onnen olemuksesta

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – VARJOA JA VALOA

Sara Syrjänen - Tre Kalevan kirkon valoshow 11/2023

Varjot voivat pelottaa, mutta aurinko siellä jossain näin keskitalvellakin on. Tuo ihana möllikkä, joka antaa meille lämmön ja valon. Ilman aurinkoa meillä ei olisi varjoja, jota myös luonto ja elämämmekin vaatii. Asioiden merkitystä ei aina huomaa heti, vaan oivaltaa ajoittain elämän myllerryksissä. Toivottavasti kestämme murtumatta talven pimeät ajat, myös elämässämme. Sillä valokin aina lopulta löytyy, sitten aikanaan.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

VARJOA JA VALOA

AURINKO NOUSEE SIVELLEN VALOLLAAN.

ESTEESEEN OSUVAN PEITTÄEN VARJOLLAAN.

ILMAN VARJOJA,

HUOMAISIMMEKO VALON UPEUDEN?

ILMAN LÄMPÖÄ, VALOA,

HUOMAISIMMEKO ARMON PIMEYDEN?

VARJOT SUOJAAVAT PAAHTEELTA.

PIMEYS SUO UNEN RAUHAN.

ELÄMÄSSÄ VAIKEUDET,

OPETTAVAT HUOMAAMAAN.

VÄHEMPÄÄ ARVOSTAMAAN.

ETTEI MIKÄÄN LOPULLISTA,

OLLAAN ELON MATKALLA VAAN.

VARJOISSA, VALOSSA MAAN.

#armo #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Aurinko hellii jo

RUNO - Nyt on näin

RUNO - Tulevaisuudenuskoa

RUNO - Huomaattehan

Ihania kesäpäiviä

RUNO - Lempeydellä

RUNO - Epätäydellisyys

Merkitystä etsimässä

RUNO - Hauras elämä

RUNO - Elämä koulii

Itsesäälistä kiitollisuuteen

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Kaunista ja hyvää

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - KAI SE ON VAHVUUTTA

Kai se on vahvuutta, että jaksaa nousta. Kai se riittää, jos tekee jotain pientä välttämätöntä? Ruokaa, ostoslistaa, tavaroita paikalleen, laskuja maksuun.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KAI SE ON VAHVUUTTA

… vaikka ystävän ikävä raastaa joka päivä eri tavoin. Arkikin koettelee monin tavoin. Huimilla pakkasilla en nenänpäätäni enempää kykene ulkoistamaan itseäni. Migreenit ja käden kivut ovat kiusanneet sarjana, pakkanenkin kai osasyy. Kevät – täällä yksi innokas ihailijasi!

Jotain pientä loikoilun lisäksi saanut tehtyä – alkuvuonna kun näitä kaikenlaisia kirjallisia sulkeisia riittää. Eteenpäin pitää kuulemma ihmisen menosuunta olla. Pikkuhiljaa yritän löytää kireän mietintämyssyn päähäni, jotta saisin runokirjaehdotuksiani johonkin erilaiseen kuosiin. Toisaalta pidempi kirjoittaminen olisi ihan jees, mutta elämä on aika repaleista. Elämä on nyt ollut pilkottuja hetkiä, joita ikävä ja jaksamattomuus painavat. Mies kertoo minun laihtuneen, niin kai.

Vaikka pahinta on joutua luopua rakkaimmistaan, niin itsensä hukkaaminen on myös tosi paha. Jos joutuu niin kujalle, ettei välitä itsestään – periaatteistaan ja toiveistaan, arvoistaan. Yritän jaksaa tunnistaa ja muistaa sisimpääni – ja kai vähän arvostaakin. Valon määrä kuulemma lisääntyy, ei huono …

KAI SE ON VAHVUUTTA

KAI SE ON VAHVUUTTA,

NOUSTA AAMUPUUROLLE,

TEHDÄ, SYÖDÄ RUOKANSA.

KAI SE ON VAHVUUTTA,

KESTÄÄ PAUKKUPAKKASET,

PUKEUTUA PULLEAN PINGVIININ LAILLA.

KAI SE ON VAHVUUTTA,

KERÄTÄ URHEUTENSA, TARMONSA.

MUISTAA UNELMANSA,

TOIVEIDENSA POHJAN .

KAI SE ON VAHVUUTTA,

JOS VÄLITTÄÄ VÄHÄN ITSESTÄÄN.

#armo #alakulo #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

MENEHTYNEEN YSTÄVÄNI MUISTONÄYTTELY JÄRVENPÄÄN TAIDETALOLLA:

Susa on antanut minulle luvan käyttää maalauksiaan kirjoitusteni kuvituksena. Vakilukijat ovat ne varmasti huomanneetkin.

RUNO - Kun ei riitä - itselleen

Miten jaksaa?

RUNO - Jos voisin

RUNO - Ahdistuksen alla

Sietää, sietää

RUNO - Uskalletaan

RUNO - Kestä vielä

RUNO - Musiikin avulla

RUNO - Älä jämähdä

RUNO - Itke vaan

RUNO - Lempeydellä

Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - In memoriam

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Bluesia ystävien kera

Trickbag live

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

RUNO - Villasukat pyörimään

Mitä nainen ei kauneutensa eteen - Hovikampaajalla, ihanaa

Trickbag Storyvillessä - Täti kävi riekkumassa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!).
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – PIENIN ASKELIN

Kuva Nuceosoft 365 kuvapakki

Meillä pienillä ihmisillä on yksinkertainen elämänsä. Vertailemme, koemme vajavaisuutta. Eikö pieni simppeli elämä ole ihan riittävä?

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MIKÄ ON LOPULTA TÄRKEÄÄ?

Luulen, että meistä moni on ollut tai yhä on vähän eksyksissä omassa elämässään. Elämä on oppimisprosessi, jota omat ja muiden valinnat ja sattumat muokkaavat. Hyvä elämä tarkoittaa itse kullekin kovin erilaisia asioita. Uskon, että tasapaino omassa elämässä johtaa onnellisempaan elämään.

YKSINKERTAISEMPI ELÄMÄ

Ajattelen, että tämä pieni simppeli hidas elämäni on ihan riittävästi. Aika parantaa haavat, sanotaan. Mutta - ei se niinkään ole. On asioita, jotka muistamme ikuisesti – ihanat ja vaikeat. Muistot ovat vähän kuin arpia. Saamme haavan, jonka päälle kasvaa arpikudos. Ne peittävät haavan, mutta näemme kohdan ja muistamme tapahtuneen. Kenties mietimme ihan liikaa kaikkea. Itseämme, toisia. Tieto ja vertailu lisäävät osin tuskaamme.

Olen viime vuosina etsinyt elämääni mielenrauhaa. Pienet askeleet ovat ratkaisevia ja johdattavat isompiin ihmeisiin ja hyvään. Miniaskelin, varpaillaankin on hyvä, kunhan etenee haluamallaan tavalla haluamaansa suuntaa. Tai pysyy siinä, minkä kokee jo hyväksi ja oikeaksi. Olen sitä mieltä, että vain sydämellä tehdyt ratkaisut tuovat lopulta mielenrauhan ja se, että olemme itsellemme rehellisiä.

PIENIN ASKELIN

MONI KOKEE RIITTÄMÄTTÖMYYTTÄ,

VAIKKA YRITTÄNYT, KAI IHAN LIIKAA.

VAIKKA EMME TARVITSE HYVÄKSYNTÄÄ.

EHKÄ VOISIMME OLLA KUIN KUKAT.

EIVÄT NE TOISIAAN VERTAILE.

KUKOISTAVAT VAIN TAVALLAAN.

TIEDÄMME PUUTTEEMME,

HYVÄT PUOLEMME, TARPEEMME.

KAIKEN HYVÄNÄ KOKEMANSA

VOI VAALIA, PITÄÄ VOIMAVARANSA.

OLLA KIITOLLINEN HYVÄSTÄ ELÄMÄSSÄ.

#armo #kiitollisuus #mielenrauha #myotunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Itsetutkiskelua

RUNO - Mielenrauhaa

Myötätunto

RUNO - Pienen ihmisen tarina

RUNO - Hyvin sä vedät

RUNO - Seesteisyys

RUNO - Elo pienen ihmisen

RUNO - Vähemmän on enemmän

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!).
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

KATSAUS VUOTEEN 2023

Vuosi alkaa olla taputeltuna. Olen tavattoman kiitollinen jokaisesta kirjoitukseni lukukerrasta. Lämmin kiitos erityisesti blogin vakioseuraajille. Vuosi 2023 alkoi osaltani siten, että ...

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

HELLITIN BLOGIKIRJOITUSTEN JULKAISUTAHTIA

… jotta jäi aikaa työstää runo- ja mietekirjaluonnosta. Kirjoituksiaan haluaa kovin moni julkaistavaksi. Kustantamoilla on ruuhkaa ja valinnan varaa. Ovat määritelleet tarkat muodot ja mallit, millaisina pitää kuvat ja tekstit lähettää. Se vie tältä "vajavaiselta" aikaa ja on TOSI tympeää. Aloitin tuputtamisen ns. huipulta, nimekkäimmistä vanhoista kustantamoista. Eka hylky tuli 2 viikon jälkeen ehdotuksen lähettämisestä, seuraava 4 viikon päästä. Yritykset 3 ja 4 viipyivät 5 viikkoa ennen hylkyä. Viides hylkäys odotutti kolme kuukautta, saapuen 23.12. klo 15.30. Saatteissa oli – ei sovellu kustannusohjelmaamme. Kaunein hylky herätti hetkeksi pienen toivon sanakääntein: ” Kiinnostavasta lähtökohdastaan ja monista ansioistaan huolimatta se valitettavasti se ei …”. No, en välttämättä usko, että kukaan on edes lukenut kaikkea.
Turhauttavaa, voimia, itsetuntoa ja uskoa koettelevaa touhua tämä on ollut. Oli jotensakin inha joululahja, kun oli viimeisessä hylkätysviestissä niin pitkä odotusaika. Olin kai ehtinyt salaa elätellä jo vähän, että josko joku olisi vihreää valoa. Loppuvuosi on ollut sädehoitojeni ja ystävän poismenon vuoksi aika vaikea. Olen nyt hukassa ja aika herkillä.

KIRJOITTAMISESTA

Mietin, mikä on tärkeää. Joskus mietin elämisen mielekkyyttä. Tätä ikuista jaksaa – jaksaa sinnittelyä. Näitä ainaisia, lukuisia labra- ja muita terveyskäyntejä ja vaiheita. Vointini hiipumista ja lisääntynyttä väsymistä. Terveyskäänteeni ottavat minua melko lailla ”pattiin”. Alakuloakin toki, jota vastaan yritän kovasti sinnitellä pohtimalla asioita, jotka ovat vielä ihan hyvin - omassa ja läheisteni elämässä. Onhan niitä. Ikuista terveyttä ei ole kenellekään luvattu, mutta myönnän, että joskus sitä toivoisi ihmeparantumista tai edes sitä, ettei tulisi isompia takapakkeja. Lähinnä kai, että pysyisi tolkuissaan ja jollain lailla toimintakykyisenä.
Toisinaan, heikkoina hetkinä mietin kirjoittamiseni mielekkyyttä.
Mietintävuoteni aikana olen lukenut kaikki kirjoittamani blogitekstit ja muokannut montaa. Monia kiireessä kirjoitettuja poistin näkymästä. Yritän jatkossa pohtia kauemmin ennen kuin painan Julkaise.

UNELMIA

… pitää olla, jotta jaksaisi. Läheisiään kai jokainen miettii ja heille toivoo kaikkea mahdollista hyvää. Ympäröivän maailman metkuille me pienet maan matoset emme voi mitään. Jos saan toivoa, niin järkeä ja sovun ajatuksia sotahullujen päähän takoisin. Toivon, että lama-ajasta päästään yli vähillä vaurioilla. Toivon, että heikoimmista huolehditaan. Toivon, ettei terveydenhuoltomme romuttuisi. Toivon, että jokainen saisi kokea ilon, onnen ja välittämisen tuntemuksia.

KIITOS LUKIJAT JA SEURAAJAT

Kirjoituksia on lukumääräisesti klikattu hämmentävän paljon. Facebook-sivun seuraajamäärä on noussut kivasti. Osa seuraa myös Instagramissa. Kiitos kannustuksesta, tykkäyksistä ja kommenteista. Kommentteja olen ajoittain kerännyt itselleni talteen. Kiitos, jos uskallat välittää itsellesi ”kolahtaneita” kirjoituksiani eteenpäin - tai vinkata blogista jollekulle muullekin.

Toivon, että vielä saan kirjoitettua ja kosketettua.

Toivon, että elämäänne löytäisivät tulevana vuotena - armo, ilo, mielenrauha, myötätunto, onni, rakkaus ja toivo.

REUNALLA PELOTTAA-BLOGISTI Kirsi Juntunen KIITTÄÄ 😉.

KAIKKEA HYVÄÄ VUODELLESI 2024!

#armo #ilo #mielenrauha #myotatunto #onni #rakkaus #reunallapelottaa #toivo

Luetuimpia kirjoituksia 2023:

Itsensä toteuttamisesta – Pinkki kipsi tuli – tammikuu 2023

Kirjoitus ja RUNO - Miten toivonkaan - helmikuu 2023

Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - Kirjoitukseni Karpatiat-lehteen - helmikuu 2023

HYVÄ ELÄMÄ ja ARMO -Kirjoitukseni- Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

RUNO - Arvokas - huhtikuu 2023

Kirjoitus ja Runo - Aina jotain - toukokuu 2023

Ettei jää elämättä - toukokuu 2023

RUNO - Kuin taivaan lahjana - Runosarjan 6. osa - kesäkuu 2023

RUNO - Ikuisesti omasi - Runosarjan 13. osa - heinäkuu 2023

RUNO - Kanssasi - Runosarjan 20.osa - heinäkuu 2023

RUNO - Elämä on pitkä päivä - elokuu 2023

Vuosipäiväreissu - Tukholma & Trickbag - elokuu 2023

RUNO - Elämänjano - syyskuu 2023

RUNO - Puhallan huolituuleen - syskuu 2023

Marjo Forsblom in Memoriam - Keuhkosyöpätietoutta Sisulla ja Rakkaudella - lokakuu 2023

Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - in memoriam - marraskuu 2023

RUNO - Elo pienen ihmisen - joulukuu 2023

RUNO - Pienen ihmisen tarina - joulukuu 2023

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – HUOMAA, ANNA TILAA

Kuva microsoft 365 kuvapankki

Tämä aika TikTok-videoineen. Se, että kuka tahansa voi kommentoida mitä vaan, voi kadottaa asian ympäriltä alkuperäisen punaisen langan ja tarkoituksen. Huomiota itse asialta syövät raflaavan huomiohakuiset kommentit (ivaavat, asian vierestä tai asiayhteydestä tarkoituksella saivarrellen irrotetut). SURULLISTA.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!

MODERNI NOPEA AIKA SYÖ OIKEAA ELÄMÄÄ

Informaation nopeutuminen, määrä ja saavutettavuus on mullistanut hyvinvoinnin keskellä asuvien elämän. Lapsuudessani kirjeen kirjoittaminen oli puheluiden lisäksi ainoa kanava olla muihin yhteydessä – kasvokkain tapaamisten lisäksi. Elämän tahti oli verkkaisempi. Sanomalehdissä oli jokunen palsta johon olisi jotain voinut kommentoida - maksusta. Joka merkillä, siis välilyönnilläkin oli hintansa. Kokeilkaapa tehdä asunnon myynti-ilmoitus käyttäen 100 merkkiä (mukaan lukien tyhjät lyönnit). Sellaisten perusteella vielä 2000-luvun alussa käytiin asunto-esittelyissä.

Tämä moderni uljas aika jättää huomaavaiset tuskailemaan. Huomion saavat raflaavasti esiintyvät. He, joiden kommentit voivat olla ala-arvoisia. Ajattelemisen arvoiset, pysäyttävät asiat peittyvät tähän nyky-ajan lokaan. Sanoittaminen ei ole aina helppoa. Ehkä vähemmän olisi enemmän??

Meillä jokaisella on varmasti aika ajoin peiliin katsomisen paikka elämässään, sanomisissaan ja tekemisissään. Mietin ajoittain blogi-kirjoittamiseni mielekkyyttä.
Toisaalta teen tätä yhä myös vertaistuellisessakin mielessä. Toivottavasti kirjoitusteni äärelle löytävät he, jotka tarvitsevat muutakin ajateltavaa kuin hetken hekotuksen. Tässä blogipaikassa niita on ja ne odottavat hiljaisia lukijoita - toivon.