 |
| Kuva Nuceosoft 365 kuvapakki |
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa
muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA
PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
MIKÄ ON TÄRKEÄÄ?
Luulen, että moni meistä on ajoittain elämässään eksyksissä . Elämä on oppimisprosessi, jota sekä omat että muiden valinnat sattumien kera muokkaavat. Hyvä elämä tarkoittaa itse kullekin erilaisia asioita.
Ajattelen, että tämä pieni simppeli hidas elämäni on riittävästi. Aika parantaa haavat, sanotaan. Mutta - ei se niinkään ole. On asioita, jotka muistamme ikuisesti –sekä ihania että vaikeIta. Muistot ovat vähän kuin arpia. Haavan päälle kasvaa arpikudos. Se peittää haavan, mutta näemme kohdan ja muistamme tapahtuneen. Kenties mietimme liikaa. Tieto ja vertailu lisäävät tuskaamme.
Pienet askeleet kohti mielenrauhaa johdattavat isompiin ihmeisiin ja hyvään. Pysyisimmepä siinä, jonka koemme hyväksi ja oikeaksi. Ajattelen, että rehellisesti sydämellä tehdyt ratkaisut tuovat meille mielenrauhan.
KUKOISTAVAT VAIN TAVALLAAN
MONI KOKEE EPÄVARMUUTTA
JA
RIITTÄMÄTTÖMYYTTÄ,
VAIKKA YRITTÄNYT -
KAI IHAN LIIKAA.
VOISIMME VAALIA
VOIMAVARANAMME
KAIKEN HYVÄNÄ
KOKEMAMME.
OLISIMME VAIN
KIITOLLISIA
TÄSTÄ ELÄMÄSTÄ.
EHKÄ VOISIMME OLLA
KUIN KUKAT.
EIVÄT NE TOISIAAN
VERTAILE.
KUKOISTAVAT VAIN
TAVALLAAN.
#armo #kiitollisuus #mielenrauha #myotunto #reunallapelottaa #runo
#toivo
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni
ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta
– TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin
ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!).
Olisi
kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien
alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
2 kommenttia:
Vahva ihminen ei tarvitse hyväksyntää. Hänet useimmiten hyväksytään juuri vahvuutensa takia. Tai sitten ei. Se on hänelle yksi ja sama.
Minä olen syntynyt viallisena ja olen saanut sen tuta.
Olen arka, pelokas, epäsosiaalinen.
Sosiaalisten pelkotilojen muokkaama persoona, joka ei luota ihmisiin. Ei kehenkään. Ei edes lapsiinsa.
En vastaa puhelimeen, en avaa ovia
Olen luonut tavallaan sivupersoonan, joka menee ulos, kun on pakko. Se on normaali eikä pelkää, on kaikkien yläpuolella
Tavallinen eikä pelkää. Vastaa, jos kysytään
Myös hymyyn. Pitää mukavista ihmisistä
Selviytymiskeinoja on monenlaisia ja edetä voi pienin askelin. Vertaistukiryhmiä silti suosittelen kokeilemaan tai vaitiolovelvollisia puhelin- tai muita vertaistukea antavien henkilöiden juttusille. Rohkeutta on sivupersoonan kehittäminen, jotta voi toimia. Kenties sivupersoonalle voi kokeilla astettain lisätä haasteita, niitä ihan pieniä?
Usko pois, on myös sydämellisiä ja hyvää toisillekin haluavia ihmisiä. Toivon, että sellaisia osuu vielä sinunkin reittisi varrelle. Heitä, joiden seurassa saat olla itsei, menneisyytesi ja epävarmuutesi - ja hyvien puoliesi kanssa.
Lähetä kommentti