rakkaan ystäväni muistonäyttelyssä

kävin rakkaan ystäväni Susanna Huovisen  muistonäyttelyssä Järvenpäässä
mukana oli tuttuja, mutta myös teoksia, joita en ollut aiemmin nähnyt
viime keväänä huonoja uutisia tuli siihen malliin, että yhteinen taidehetkemme keväällä 2023 oli erityisen tunteikas.

Minun silmissäni hän oli upea taidemaalari.
Kaunis sielu, hyvä ihminen – ja minulle ihan mahdottoman rakas ystävä.

taiteilijasielu 

Ystäväni viehättyi jo nuorena taiteesta ja käsillä tekemisestä.
Hän kävi monilla kursseilla, innostui monenlaisesta, ihmetteli, innostui herkästi ja sulatteli asioita mielessään.

Arjesta selviytyminen jätti taiteen tekemisen välillä sivummalle –
leipä ja katto pään päälle on aina saatava.
Kaikkea hänen taiteen parissa tekemäänsä ja kursseihin osallistumistaan en itsekään tiennyt.

Susanna asui ja eli vuosikaudet Järvenpäässä ja oli Järvenpään taideseuran jäsen.
Kuvassa oleva teksti on Susan itsensä kertomaa, Järvenpään taideseuran 60‑vuotisjuhlajulkaisusta vuodelta 2018.

Kaikki kuvat suurenevat niitä klikatessa.  

Kuvia näyttelystä

Susan muistonäyttelykirjassa oli jo monia nimiä.
Näyttely oli esillä Järvenpään taidetalolla Myllytiellä 28.1.2024 asti.
Livenä taide on aina enemmän.

Blogikirjoitusteni kuvituksena on myös Susan taidetta.

Susanna sanoitti taideseuran tekstissä muun muassa näin:

“Olen oman itseni terapeutti, taideterapeutti.
Maalatessani selkeytyy osa kaikesta, mitä on.”

Sukupolvien välisistä valokuvista hän kirjoitti:

“Mieli menee vuosikymmenten taa ja elämä saa merkityksen,
jota ei ajalla eikä järkeilemällä voi käsittää.”

Ja vielä:

“Terveyteni on aiheuttanut läheltä piti ‑tilanteita elämässäni,
joten koen todella, että taide eheyttää mielen kolauksia
ja auttaa ymmärtämään jotain, mitä on lähes mahdoton ymmärtää.
Taide on mahtavaa mystiikkaa.”

Niin viisas, rakas ystäväni.