Reunalla pelottaa: marraskuuta 2023

RUNO - KAIPAUS

Rakkaan Ystäväni menetyksen vaikutukset ovat hiipineet hämäläiseen tajuntaani. Tyhjä ikävä - kaipaus on tunne tällä hetkellä. Miten monesti eri tilanteissa hän vilahtaa mielessä. Kännykän tai läppärin piipatessa ensi ajatukseni on viesti häneltä. Tiedän, että pahin on vasta edessä. Päällimmäisenä on silti kiitollisuus siitä, että polkumme ylipäätään ristesivät.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KAIPAUS

MONI HETKI MUISTUTTAA,

ALLEVIIVAA HILJAISUUTTA.

POISSA OVAT KOMMENTTISI,

OIVAN OSUVA SANAILUSI.

KESKEN JÄÄVÄSTÄ KIPUILIMME,

LÄHTÖJÄRJESTYSTÄ MIETIMME.

ONHAN KAIKETI MEILLÄ HELPOMPAA,

JOTKA POISTUMME ENNEN AIKOJAAN.

ON KAI HEILLÄ VALLAN VAIKEAMPAA,

JOTKA JÄÄVÄT KAIPAUKSELLA MUISTAMAAN.

HETKIÄ JA AIKAA SAIMME,

AJAN ENNALTA PÄÄTETYN VERRAN.

ILON YHTEISEN TANSSIN TANSSIMME,

AIKANAAN LUONA LUOJAN SUOJAN.

ELÄN HETKIÄ TYHJIÄ,

VAIKEAN HAIKEITA.

TIETÄEN,

JÄÄVIEN TULEE JATKAA MATKAA,

AJAN ELETTÄVÄKSEEN SUODUN.

KAIPAUS SEURANA, HETKINÄ YKSINÄISINÄ.

#alakulo #armo #kiitollisuus #reunallapelottaa #runo #toivo #ystava

Kirjoituksia:

Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - In memoriam

RUNO - Elämänjano

RUNO - Arvokas

Ajan arvokkuuden ymmärtää, kun se voi olla vähissä

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Bluesia ystävien kera

Trickbag live

Kirje, sinä perhanan syöpä

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

RUNO - Villasukat pyörimään

Mitä nainen ei kauneutensa eteen - Hovikampaajalla, ihanaa

Trickbag Storyvillessä - Täti kävi riekkumassa

RUNO - Sinulle Ystävä

Ettei jää elämättä

RUNO - Jos tietäisi

Ystävälle

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RAKAS YSTÄVÄ – REUNALLA EI ENÄÄ PELOTA – IN MEMORIAM

Rakkain aikuisiän ystävä ja kohtalotoverini siirtyi ajasta ikuisuuteen. Olimme etenkin viime vuosina yhteyksissä paria poikkeuksetta lukuun ottamatta joka päivä. Usein ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Oloni on tavattoman tyhjä olo ja tiedän, että jatkossa iskee usein jäätävä ikävä. Hyvää taivasmatkaa, ihana Rakas Ystävä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

HITON SAIRAUDET

Tapasimme 2010 harvinaisen sydänlihassairautemme vuositapaamisessa. Sydänsarkoidoosi oli osumamme ja keuhkosarkoidoosikin molemmilla. Auditoriossa osuimme vierekkäin. Juttelimme. huomasimme asuvamme naapurikunnissa ja olimme lähes saman ikäisiä. Susa oli töissä silloisessa kotikunnassani. Oitis kävin hänen luonaan hiuksiani hoidattamassa. Hiussuhde jatkui aina tämän vuoden elokuulle.

Sairastuit melanoomaan, joka leikattiin. Viiden vuoden jälkeen sait syövästä puhtaat paperit. Puolen vuoden jälkeen syövän todettiin uusineen. Pikkuhiljaa syöpä levisi, oireili ja alkoi ottaa yhä tiukemmin niskalenkkiä. Vastaiskuna päätit miehesi kanssa elää ja kokea. Kävit, usein ihmeellisellä sisullasi kaikissa mahdollisissa museoissa ja näyttelyissä – koska, tänään olit elossa. Reissasit ja puuhasit. Maalasit, aina kun vaan muilta touhuiltasi ja velvoitteiltasi ehdit. Kiitos ihana Ystävä – tämän blogin kuvituksena olen saanut käyttää taulujasi ja joitain ottamiasi valokuvia.

Siirryit rinnalla kulkijakseni ja tukijakseni erottuani ja sairastuttuani myöhemmin keuhkosyöpään. Molemmat olimme parantumattomasti sydän – ja syöpäsairaita. Syöpämatkasi vaikea jakso tuli pian syöpäni löytymisen jälkeen. Hiljalleen syöpäsi kiusasi yhä enemmän. Kävit läpi lähes kaiken mahdollisen, mitä hoitoprotokollassa syöpääsi oli tarjollla,.Syöpäsi aiheutti pelkoa, harmia ja hoitoja. Viime vuosina sinua kuormitti muistisairaan läheisesi asioiden hoitaminen. Sen kaiken huolen määrä ja suru, huh sentään. itsellänikin on muistisairaita läheisiä. Kipuilimme jo 2010 sitä, ehtivätkö lapsemme aikuisikään ennen kuin meidän on lähdettävä tästä maailmasta. 18 vuotta on pojallasikin nyt täynnä. Poikasi on saanut parhaalta äidiltä parhaat eväät elämäänsä, näin uskon. Uskon, että hänen omat siipensä kantavat läheistesi avulla.

ILOA, KOKEMUKSIA JA ONNEA YSTÄVYYDESTÄ

Kävimme yhdessä sairaustapaamissa -sydänsarkoidoosin, sydänyhdistys Karpatiat ry:n ja lähiseudun vertaistukitapaamisissa. Olimme yhdessä syöpäsairaiden naisten Faebook-ryhmä Siskolan tapaamisessa Raumalla. Lounastimme, illastimme, tanssimme, kahvittelimme, villasukkailimme ja paransimme muuten vaan maailmaa. Manasimme sairauksiamme. Kiersimme lähiseuduilla ja koimme musiikkielämyksiä yhdessä. Kävimme lahden toisella puolella pariin kertaan. Pahin skenaariomme ei toteutunut – saimme lapsemme aikuisikään. Vietimme viime keväänä meillä taiteilupäivän. Opetit minua ja maalasimme jokusen tunnin. Omat kyhäelmäni ovat umpisurkeita. Mutta voi miten upean taulun saitkaan aikaan. Taulu komistaa nyt olohuonettamme.

Kipuilimme menneiden tyhmyyksiämme. Kerroimme kokemistamme huonoistakin asioista ja valinnoista toisillemme. Mietimme tulevia. Manasimme vaivojamme ja tsemppasimme toisiamme vaikeiden aikojen yli. Aina jompikumpi löysi kauniin kannustavia, myötätunnon sanoja. Pyrimme nauttimaan hyvistä het-kistä. Haaveilimme jaksavamme tanssia ja tanssia. Tanssimmekin - vähän. Keskinäinen sanailumme, mustahkokin sarkastinen huumori väritti hankaliakin tilanteita, Ajan ja hetkienkin arvon ymmärsimme yhä paremmin. Meillä oli rento ja välitön olla keskenämme. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi.

Viimeiset tutkimuslääkkeet eivät tuoneet apua vaan mukanaan valtavia kipuja ja lisämurheita. Sydäme-si ei jaksanut. Syöpäsi levisi monista hoidoista huolimatta. Neljän viikon sairaala-ajan jälkeen oli viikon mittaisen saattohoidon aika. Et enää henkisesti juuri kipuillut, vaan ymmärsit, että aikasi on tullut - lähteä tästä ajasta ikuisuuteen. Sait lähteä parhaalla mahdollisella tavalla rakkaasi läsnä ollessa.

Hyvää Taivasmatkaa kohtalotoveri ja Rakas Ystävä!

#armo #keuhkosarkoidoosi #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #sydansarkoidoosi #syopa #ystava #vertaistuki

Kirjoituksia:

Ajan arvokkuuden ymmärtää, kun se voi olla vähissä

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Bluesia ystävien kera

Siskola ja siskot - Syöpäsairaiden naisten tukisivusto

Trickbag live

RUNO - Kutrit ja mieli kuntoon

Siskopäivät - Syöpäsairaat naiset Raumalla

Kun kuulet, ettet voi parantua - Keuhkosyöpä ja muut vakavat sairaudet

Kirje, sinä perhanan syöpä

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

RUNO - Villasukat pyörimään

Mitä nainen ei kauneutensa eteen - Hovikampaajalla, ihanaa

Trickbag Storyvillessä - Täti kävi riekkumassa

RUNO - Jos eläisi täysin palkein

RUNO - Sinulle Ystävä

Ettei jää elämättä

Anteeksi itselle ja elämälleen

RUNO - Läpi vaikeuksien

RUNO - Avuton

RUNO - Hidas luopuminen

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Kokemukseni Keuhko- ja monielinsarkoidoosi

RUNO - Jos tietäisi

Ystävälle

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - HETKEN HUOLETON

Maalaus Susanna Huovinen

Osaisipa vielä tavoittaa lapsen huolettomuuden. Kyvyn vain olla, juuri tässä ja nyt. Touhuta miettimättä tulevia ja olemassa olevia. Keskittyen ja kokien - eläen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AIKUISENA VÄLÄHDYKSINÄ HETKISIÄ

.. niitä ihania, mieleenpainuvia. Tai unen rajamailla, aamu-unisen pöpperössä, väsyneenä, euforisen hauskassa seurassa, keskittyessä johonkin mielenkiintoiseen, kohdatessa itselleen ”tärkeän” ihmisen.

Vielä sen ihmeellisen huolettomuuden voi tavoittaa. Uskon ettei kovasti tavoittelemalla löydä zeniläisen onnellisrauhallista oloa. Kenties kuitenkin vähän heittäytymällä, antautumalla kai. Samanlaisen tunnelman, luulen, voi kokea lähellä lähdön hetkeä. Ymmärtäen, että meillä on vain tämä hetki.

HETKEN HUOLETON

JOKAISELLA MENNEEN TAAKKANSA.

HEIKKOUTENSA, ARKIHUOLENSA.

MONI NE VARASTOI SISÄLLEEN,

KIPUPISTEENSÄ PITÄÄ OMANAAN.

OLLAPA ILMAN HUOLTA,

MAAILMASTA, ISOISTA,

PIENISTÄ PULMISTA.

VAIKKA

MITÄ LOPULTA TARVITSEMME?

MUUTA KUIN HYVIÄ HETKIÄ,

MERKITYKSELLISYYTTÄ, RAKKAUTTA.

UNEN RAJAMAILLA JA AJOITTAIN

TAVOITTAA HETKEN HUOLETTOMAN,

PÄÄSEE KIINNITTYMÄÄN HETKEEN.

VIELÄ JOSKUS ON RENTO JA KEPEÄ,

REMPSEÄ, HILPEÄ JA LEPPOISA.

VIELÄ JOSSAIN SAA OLLA KUIN LAPSENA,

IHAN HUOLIA VAILLA JA SURUTON.

#armo #ilo #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Älä jämähdä

RUNO - Olen tässä

RUNO - Seesteisyys

RUNO - Toivon valintoja

RUNO - Lempeydellä

Merkitystä etsimässä

RUNO - Lempeitä säteitä

RUNO - Elämä koulii

RUNO - Nyt on näin

Onnen olemuksesta

RUNO - Ajatusten virtaa

RUNO - Uskallatko

RUNO - Mielenrauhaa

RUNO - Kun ei riitä - itselleen

RUNO - Huomaattehan

RUNO - Mielihyvää

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – HIDAS LUOPUMINEN

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Rakkaasta läheisestä pitkäaikaissairaasta luopuminen on opettava matka itseensä ja toisen mieleen. Toisen ollessa heikko, on toinen voinut olla vahva. On ehditty asioita pilkkoa ja purkaa melkein atomeiksi asti. On itketty, eletty, hassuteltu, halattu. Viimeisiä sanoja on sanottu eläessä, matkan varrella. Ymmärretty elämää jo vähän paremmin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

Toisilla lähtö on nopea, mutta pitkään sairastaneella se on …

HIDAS LUOPUMINEN

PITKÄÄN SAIRASTANEELLA,

EHTINYT TULLA VAIVOJA,

JOUTUNUT ELÄMÄÄN VAIKEITA,

KIVULIAITA, VIHELIÄISIÄ,

MIELTÄ KOULIVIA VAIHEITA.

MIETTINYT MENNEITÄÄN,

PUNNINNUT NYKYISTÄÄN.

USKALTAUTUMATTA TULEVAAN.

HÄÄMÖTTÄVÄN VIIMEISEN MATKAN

KOHTAA JO VÄSYNEENÄ, TYYTYEN.

YMMÄRTÄEN, KAIKELLA AIKANSA,

OMALLAKIN, AINAKIN KEHOLLANSA.

TYYDYTTÄVÄ TYYNEYDELLÄ,

JÄTETTÄVÄ MAALLINEN AIKA.

ELÄMÄSTÄ KIITOLLISENA,

ANOTTAVA ARMOA LUOJALTA.

LIITYTTÄVÄ SIIHEN MENNEIDEN

SUKUPOLVIEN PITKÄÄN KETJUUN.

#armo #kiitollisuus #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #toivo

Kirjoituksia:

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Kuoleman läheisyydessä

Elämä voittaa kuoleman

Hoitoväsymys

MILTÄ TUNTUU? Ajatuksia ja tuntemuksia sairastamisesta

RUNO - Jos tietäisi

Miten jaksaa?

RUNO - Sanaton

Sairastaminen käy työstä

RUNO - Reunalla pelottaa

RUNO - Sairaan itsetunto

RUNO - Jäit mieleeni

RUNO - Sairaan eloa

RUNO - Jäljet jättää elämä

RUNO - Tähänkin viikkoon sain herätä

Kirje - Sinä perhanan syöpä

RUNO - Päästä irti

RUNO - Anteeksi - itselle ja elämälleen

RUNO - Elämä on pitkä päivä

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

KEUHKOSYÖPÄTUTKIMUS JA LÄÄKEKORVAUSHAASTEET – SÄDEHOITONI OHI

Kuva Hus Syöpäkeskus sädehoidon odotusaulasta

Keuhkosyöpäkuukausi jatkuu. Sädehoitojaksoni loppui tänään. Suomessa keuhkosyövän osalta olisi paljon parantamisen varaa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT RY:N FACEBOOKISTA POIMITTUA

Lainaus heidän Facebook-sivultaan:

” Marraskuu on keuhkosyöpäkuukausi.

Nostamme kuunneltavaksenne Syöpälinjalla-podcastimme jakson viime vuodelta. Jaksossa tutkijatohtori Heidi Haikala (HY) sekä osastonylilääkäri, LT, dosentti Ilkka Ilonen (HUS) kertovat tutkijan työstä, siitä miten he päätyivät keuhkosyöpätutkimuksen pariin ja keuhkosyöpätutkimuksen haasteista ja mahdollisuuksista.

Kuuntele Keuhkosyöpätutkimuksesta -jakso TÄSTÄ

Toinen keuhkosyöpäkuukauteen liittyvä jakso on podcastin ensimmäinen jakso. Jaksossa keuhkosyöpään sairastunut Outi-Maria Liedes puhuu keuhkosyövän hoidosta Suomessa sekä lääkkeiden korvattavuuteen liittyvistä haasteista.

Kuuntele Lääkekorvattavuuksien absurdien viidakossa -jakso TÄSTÄ ”

SUOSITTELEN KUUNTELEMAAN JAKSOT!!!

SÄDEHOITOJAKSONI OHI

pahis - sädehoitoalueeni ympyrän sisällä eri kulmista

Kuukauden hoitojakso 20 hoitokertaa ohi. Hoitorupeamaa ennen ja lopuksi kävin sädehoitolääkärin juttusilla, Sen perään marssin tahdistinpoliklinikalla, jossa tahdistinlääkäri tarkisti, että kaikki laitteen toiminnot pelaavat kuten pitää. Tahdistimeni sykerajat ovat 50-110, vallan riittävät minulle. Kuivaa yskää, väsymystä, närästystä, kipuja kurkussa ja rinnassa niellessä ja muuten vaan saldona. Ei paha, kopkop, Viikon-kuukauden ajan voi vielä olla tuntemuksia. Uskon oireiden pian laantuvan. Kiitos hoidoista HUS henkilöstölle ja laitteille! Mainiosti jakso meni. Silti, on enemmän kuin kiva, että tavallisempi arkeni palaa.

#keuhkosyopa #kiitollisuus #reunallapelottaa #sairas #siskola #syopa #syopapotilaat #toivo

KIRJOITUKSIA

Keuhkosyövästä faktoja

Keuhkosyöpätietoisuus kk - leima, sairauden löytäminen ja hoito ontuvat

Kirjoitushaasteen vastaus 2: - Keuhkosyövän stigma, kohtelu ja haluttomuus hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla

Tutkimuksiin pääsyvaikeuksien takia keuhkosyöpää ei usein voida parantaa

Keuhkosyöpä - Hoitoja & vaihtoehtoja ei etsitä - liian moni kuolee liian varhain

Keuhkosyöpä - Miltä tuntuisi, jos oireita ei uskota ja syöpä leviää??

Vastasin kirjoitushaasteeseen - Kustannustehokkuutta syntyy, jos syöpä havaitaan riittävän aikaisin

Kun kuulet, ettet voi parantua - Keuhkosyöpä ja muut vakavat sairaudet

Yleistä syövistä:

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

Kirje - Sinä Perhanan Syöpä

Keuhkosyöpäsairaat puuhanaiset Marjo Forsblom ja Outi-Maria Liedes sekä Vieraskynäkirjoittaja Matilda Heikkilä:

MARJO FORSBLOM IN MEMORIAN - Keuhkosyöpätietoutta Sisulla ja Rakkaudella

Syövänhoitomme häpeäkohdat- SuomiAreenan keskustelu - MARJO FORSBLOM

HS haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa

Kohti modernia ja yksilöllistä syövänhoitoa - Mallimaa-hanke OUTI-MARIA LIEDES

Huomenta Suomi - keskustelu syöpäseulontojen lisäämisen tarpeellisuudesta - MARJO FORSBLOM

VIERASKYNÄ - Matilda Heikkilä - Suomeen tarvitaan syöpästrategia

Keuhkosyövästäni ja sairastamisesta:

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Kokemukseni - Syöpäpeikon kainalossa

Ei se syöpää ole - sairaan syyllistäminen - miksei varmisteta heti?

Muisto 2 vuoden takaa - Syöpäleikkauksen jälkikäynnin kuulumiset

TOIVO ja TUKI-kirjoitukseni- Siskot, matka, jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Kirjoitukseni Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-blogiin - Hyvä elämä ja armo

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja murskaamassa

Kauniista muistoista pelottavan pimeisiin

Syöpäkontrolli - Tahdistin turvana 4 vuotta

Kokemukseni - Harvinaissairaus

RUNO - Säteilevämpää elämää

Sädehoitoihin - PRKL

Ekat sädekerrat - sävyjä

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

REUNALLA PELOTTAA 2-VUOTIAS

Kirjoittaja 2-vuotiaana

Blogi on 2 vuotias. Ensin lukivat kohtalotoverit, sitten omat facebook-kaverit ja pikkuhiljaa laajemmin. Kirjoittaminen on ollut mielenkiintoinen ja monia ajatuksia herättänyt oppimatka – itseeni ja ihmisten erilaisuuteen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KIRJOITTAMISEN RIEMU JA AHDINKO

Blogikirjoitusten naputtaminen oli alkuun kivaa vaihtelua, ajankulua. Kohteliaita kiitoksia, kannustusta. Rohkeus ja oma mielihalu kirjoittaa laajemmin, mitä mieleen kulloinkin juolahti – vei mennessään. Oli myös ajankulua, sillä tylsyyttäkin koin. Etenkin, kun vointi on koko ajan hiipunut. Vaikka netistä on moneksi – tietoa, hömppää- ja voi veljet mitä turhuutta – niin eihän se oikeita ihmiskontakteja ja tavallisia tekemisiä korvaa. Uppouduin kuitenkin kirjoittamiseen.

Ihmiset ovat pääsääntöisesti korrekteja tällaiselle ihmisromulle ja myötätuntoisesti säälivät tilannettani. Muutama semityly huomautus ja yksi hyvin pitkällinen katkeran kitkerä mielipiteiden vaihto sai miettimään vakavasti koko kirjoittamisen mielekkyyttä. Sitä, miten sanoilla voi myös satuttaa. Mietin yhä välillä noita sanoja ja asennetta niiden takana. Toisinaan en kykene kirjoittamaan, vaikka jostain innostuisin.
Sitten taas ajattelen, että riitän tai en, saan kirjoittaa, vaikka kukaan ei lukisi. Kun vielä voin ja naputtaa jaksan. Ja ehkä voin kuitenkin toimia vähän muillekin asioiden suodattimena …
Olen lähettänyt suurimpiin kustantamoihin runojani (huipultahan on aloitettava, eikö?) ja pakit on tullut neljästi. Nyt on tuumaustauko.

Toisinaan mietin jäävätkö kirjoitukset bittimaailmaan, kun siirryn ajasta ikuisuuteen. Tällä hetkellä ajattelen, että jääköön.

ELÄMÄNMAKUA, JONKA POHJALLA TOIVONVIRE

… on ollut toiveeni faktojen ja vähemmän nami-nami elämäni kuvasten ja ajatusten rinnalla. Kuitenkin, kun oikein kaivaa – voi löytää jotain, joka kannattelee. Myötätuntoa. Jotain hyvää. Kaunista ja hyvää. Hippusen. Vaikeissa tilanteissa ja asioissa voi nähdä omastakin elämänkulusta, että aina ne jotenkin ovat ratkenneet - tuo pyhä kolminaisuus.

Tällä hetkellä olen tavattoman väsynyt. Rakkaan ystäväni vakava terveystilanne on syönyt voimia, kuten omat terveysmenot ja vointikin toki osin. Yritän katsoa kauemmas horisonttiin. Siihen, että vielä joka päivässä on jotain hyvää ja elämisen arvoista. Ruokaa, lämpöä, rakkautta. Ennen muuta jossain häämöttää toivonpilkahdus ja toinenkin. Musiikki saattelee aamulla mieleni heräämään ja pyrimme mieheni kanssa päättämään illan yhteiseen hitaaseen tanssiin. Rauhallisesta hetkistä huomaa, että musiikki tuo toivoa ja iloa, hippusen. Toisinaan musiikki pistää jalan vipattamaan ja laulamaan mukana. Päivät on hyvä päättää ristimällä kätensä kiitokseen ja toiveeseen, että huominen koittaa.

TOIVON PALAUTETTA – MUILLEKIN SAA BLOGISTA KERTOA

Palautetta tulee kirjoituksista, mutta voisitte kertoa, onko joku kirjoitus kolahtanut – tai ärsyttää. Toivon, ainakin ajoittain, löytäväni joitain Olennaisia ajatuksia, jotka joku muukin voi jakaa. Tai pienen toivonkipinän ja ajatuksen siemenen, että vaikeiden asioiden jälkeen tai kautta voi elämässä olla aina vähän kultareunustakin. Toivon …

Kirjoituksia voi jakaa ystävilleen, jos siltä tuntuu. Blogien alla on vinkkejä, joilla voi lisätä kenties blogin kiinnostavuutta muiden silmissä.

SUURI KIITOS LUKIJOILLE JA ETENKIN VAKISEURAAJILLE!!

ONNEA KAIKILLE ISILLE ISÄNPÄIVÄNÄ 12.11.2023!

#kaksivuotta #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Ihan jotain muuta

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

RUNO - Itsensä unohtanut

RUNO - Tähänkin viikkoon sain herätä

RUNO - Sinä riität

Suodattimena

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

Todennäköisyyksiä murskaamassa ja pohtimassa

RUNO - Kaunista ja hyvää

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

Elämänmuutokset

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Parantavalla siveltimellä

Hetkittäin elämä on ihanaa

RUNO - Mielihyvää

RUNO - Huomaattehan

RUNO - Kun ei riitä - itselleen

RUNO - Tulevaisuudenuskoa

KEUHKOSYÖVÄSTÄ – OMASTANIKIN

Tähtipölyä saamaan?

Luuletko keuhkosyövän tutkimukseen ja hoitoon satsattavan, koska se on määrällisesti tappavimpia syöpiämme? EI, vaikka keuhkosyövän voi saada jokainen - kuka vaan. Keuhkoissa ei ole tuntoa, joten syöpä ehtii yleensä levitä ennen oireiden ilmaantumista.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MIETTEITÄ KEUHKOSYÖVÄSTÄ

Keuhkosyöpään liittyvistä huolista ei voi kirjoittaa liikaa. Maamme syövänhtoidon strategiassa ei ole tahtotilaa tehdä keuhkosyöpään liittyville, räikeillekin puutteille, yhtään mitään. Sairasaikanani mikään asia ei ole edennyt tai parantunut. Ei ole keuhkosyöpään tutkimusrahoitusta, ei ole tietoiskuja, eikä ole tulossa seulontaa.

Suomi on Euroopassa erityisesti keuhkosyövän osalta tilastohäpeä. SILTI media hehkuttaa maatamme syövänhoidon mallimaana.

Syöpien kesken erilainen mediajulkisuus vaikuttaa sairastuneiden saamiin hoitoihin ja sairauden löytymiseenkin.
MIKSI KEUHKOSYÖPÄ EI SAA PALSTATILAA??

KEUHKOSYÖPÄ VOI OSUA JOKAISELLE KEUHKOT OMAAVILLE. SE ON JULMA JA SALAKAVALA.

KIRJOITUKSISTANI JA KUULUMISIA

Olen kirjoittanut syöpämatkastani, mietteistäni ja muiden aikaansaannoksista. Matilda Heikkilä kirjoitti Vieraskynäkirjoituksensa blogiini. Outi-Maria Liedes nosti esiin modernin ja yksilöllisen syövänhoidon Mallimaamme ongelmia sekä käsitteli Kelan käyttämättä jäävä harkintavaltaa lääkitysasioissa. Meidän keuhkosyöpäisten "esitaistelijana" toimineen ja vasta menehtyneen Marjo Forsblomin esiintymisiä ja muistokirjoitus löytyy alta.

Polkuni syövän osalta on blogiteksteistä luettavissa. Tänään oli sädejakson 14 hoitokerta. Jäljellä 6 käyntiä, jonka jälkeen on sädehoito- ja tahdistinlääkärien tapaamiset. Nielemis- ja kipuongelmat ovat kertojen myötä lisääntyneet - odotetusti. Sain valmiiksi reseptejä tuhdimpiin kipulääkkeisiin ja osin nestemäisiin lääkevaihtoehtoihin. Reissaaminen ja odottelut syövät aikaa – ja eukkoa. Käyn 2 kertaa viikossa lisäksi jonottamassa labroihin. Kelien, moottoritien liikenteen ja Hesan syöpiksen alueelle suhaillessa täytyy varata aina vähän ylimääräistä aikaa. Vähimmillään 3 ja enimmillään labrapäivinä reissuun saa kulumaan 5 tuntia. Rollaattorilenkkini olen tehnyt kuuliaisesti joka päivä. Homma etenee suunnitellusti, kop kop. Toivon pahissolujeni saavan niin ikimuistoisen tykityksen, ettei niistä sen koommin mitään näkyisi.

#keuhkosyopa #reunallapelottaa #sairas #syopa #toivo #tupakoimaton

Kirjoituksia keuhkosyövästä:

Keuhkosyövästä faktoja

Keuhkosyöpätietoisuus kk - leima, sairauden löytäminen ja hoito ontuvat

Kirjoitushaasteen vastaus 2: - Keuhkosyövän stigma, kohtelu ja haluttomuus hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla

Tutkimuksiin pääsyvaikeuksien takia keuhkosyöpää ei usein voida parantaa

Keuhkosyöpä - Hoitoja & vaihtoehtoja ei etsitä - liian moni kuolee liian varhain

Keuhkosyöpä - Miltä tuntuisi, jos oireita ei uskota ja syöpä leviää??

Vastasin kirjoitushaasteeseen - Kustannustehokkuutta syntyy, jos syöpä havaitaan riittävän aikaisin

Kun kuulet, ettet voi parantua - Keuhkosyöpä ja muut vakavat sairaudet

Yleistä syövistä:

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

Kirje - Sinä Perhanan Syöpä

Keuhkosyöpäsairaat puuhanaiset Marjo Forsblom ja Outi-Maria Liedes sekä Vieraskynäkirjoittaja Matilda Heikkilä:

MARJO FORSBLOM IN MEMORIAN - Keuhkosyöpätietoutta Sisulla ja Rakkaudella

Syövänhoitomme häpeäkohdat- SuomiAreenan keskustelu - MARJO FORSBLOM

HS haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa

Kohti modernia ja yksilöllistä syövänhoitoa - Mallimaa-hanke OUTI-MARIA LIEDES

Huomenta Suomi - keskustelu syöpäseulontojen lisäämisen tarpeellisuudesta - MARJO FORSBLOM

VIERASKYNÄ - Matilda Heikkilä - Suomeen tarvitaan syöpästrategia

Keuhkosyövästäni ja sairastamisesta:

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Kokemukseni - Syöpäpeikon kainalossa

Ei se syöpää ole - sairaan syyllistäminen - miksei varmisteta heti?

Muisto 2 vuoden takaa - Syöpäleikkauksen jälkikäynnin kuulumiset

TOIVO ja TUKI-kirjoitukseni- Siskot, matka, jolle kukaan eihalunnut-sivustolle

HYVÄ ELÄMÄ ja ARMO-Kirjoitukseni Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja murskaamassa

Kauniista muistoista pelottavan pimeisiin

Syöpäkontrolli - Tahdistin turvana 4 vuotta

Kokemukseni- Harvinaissairaus

RUNO - Säteilevämpää elämää

Sädehoitoihin - PRKL

Ekat sädekerrat - sävyjä

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – LÄPI VAIKEUKSIEN

Kuva Raija Seppänen - Hiidenkirnut Rovaniemi

Itselleni ja monelle muulle tämä pimenevä, kylmenevä vuodenaika on synkkä. Ja silti, kasvit ja elämänkierto. Elämään kuuluu vaikeita asioita ja aikojakin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!

ELÄMÄSSÄ ITSESSÄÄN

.. voi olla niin monia hankalia tosiasioita, että ilon ja toivon elementit ovat vähissä. Itseään ja toisia voi yrittää ankkuroida aurinkoisemmalle tuulelle ja tielle. Miten? Faktat seuraavat, musta on mustaa ja valkoinen valkoista.
Jokaisella on ihan varmasti jotain, josta on ollut tai yhä on kiitollinen, onnellinen, iloinen. Meistä jokaisella on myös haaveita – ihan pikkuriikkisen arkisia tai utopistisia, naurettaviakin.
Mitä jos valjastaisimme muistomme ja haaveemme auttamaan meitä pahimman järkytyksen ja murheen alhon yli?