Ystäviä ja laatuaikaa mansessa

IG Visittampereofficial - Tammerkoski Rapids

Sain vihdoin kiskaistua
maallisen tomumajani
Tampereelle.

Sovittelin reissuun etukäteen
monta kohtaamista.

Aina läikähtää rinnassa,
kun pääsen kotiseudulle.
Manse on yhä henkinen kotini.

Näitä hyvän mielen irtiottoja
täytyy yrittää tehdä useammin.

Pitkästä aikaa tapasin
myös lapsuudenaikaisen ystäväni.

Kaupunki tuttuine paikkoineen
ja muistoineen – aivan ihastuttavaa!!

Katson maisemaa toki
muistojen taikapölyn kuorruttamana.

Osa lumosta haihtuu
kaupunkikuvan muuttuessa.
Kehitys kehittyy kaikkialla.

Seudulla on vehreää ja monia vesistöjä.
Sen kaltainen luonnonkauneus
puhuttelee minua.

Niin täällä on valittava puolensa.
Minulla jo pikku ipanasta asti ja
ikuisesti ILVES ja nääs!

Vähän yhteistä aikaa💗

Alakuvassa tytär ja mää.

Vasemmalla lapsuudenystävän kanssa.

 

IG tamperekaupunki – hatanpään arboretum

💗

 

Aitoa kanssakäymistä

Silmiini osui mustavalkoinen kuva ja pysäyttävä kirjoitus. Kuvan tiivistetty sanoma kolahti ja oli;

Vapauta meidät ponnistelust ja teennäisyydestä.
Johdata siihen lepoon jonka vain sinä voit lahjoittaa.

Kasvata meitä aitoon ihmisyyteen
ja tee meistä rakastavia lähimmäisiä.

Teksti ja kuva - Tampereen seurakunnat.

Vapaudu ponnistelusta ja teeskentelystä

Elämä on usein sivuuttamisia ja kohtaamisia.

Ne tulevat eteemme eri tavoin
joko ”pakollisina” tai sattuman tuomina.

Toisissa kohtaamisissa on valmiita
jännitteitä ja oletuksia.
Kenties aiemmista kokemuksista tai toisilta
kuullun perusteella muodostuneita.
Kuvittelemme, uskomme ja luulemme.

Luokittelemme toisiamme
lyhyiden kohtaamisten ja
usein vähäisen tiedon perusteella.

Usein sorrumme yleistämään,
aivan kuin tietäisimme aina kaiken.

Oletamme. Emme osaa lähteä tapaamiseen
tyhjältä pöydältä ilman ennakkoluuloja.

Meidän odotetaan käyttäytyvän
tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa.

Olen itse kalpeana varjona
isoissa teennäisissä kohtaamisissa.

Tutustuminen ,se ”small talk”
on minusta tavattoman rasittavaa.

Aitoa ihmisyyttä.

Tee meistä rakastavia lähimmäisiä-

Kuuntelemisen lisäksi tarvitsemme tunneälyä,
jotta osaisimme soveltaa ja reagoida
ymmärtävästi toisen sanomaan .
Ja, jotta voisimme tehdä tarkentavia kysymyksiä.

Mitä jos yrittäisimme katsoa asioita
sen toisen näkökulmasta ja armollisesti.
Niin kuin toivoisimme toisten suhtautuvan itseemme.

Siinä on meille loppuiäksi opettelemista.

Aitoa kanssakäymistä💗

On paljon ohittamisia ja oletuksia.

Ahdistavan teennäisiä kohtaamisia.

Unohdetaan  vallihaudat

etukäteisoletukset ja turhat luulot.

Opetellaan

Kuuntelevaa toisemme huomioivaa

toista ymmärtävää ja armollista

kanssakäymistä.

💗

Kamala Luonto – 22–3429

💗

Kaunista ja hyvää

... laulaa Marko Maunuksela
Tuon tavoitteleminen sopii
vaikka pieneksi elämänohjeeksi.

Tuumailuja

Kolme kuukautta aktiivista terveysrumbaa,
kun on ollut voinnin alakuloa.

Aktiivista tulehdusta ei sydämessä ollut.
Syöpäkään ei ole nostanut päätään.
Jään kuulostelemaan oireiluani.

Verisuonieni säästämiseksi yritetään
pidentää hyytymisarvon mittausvälejä.
Muuta ei oikein voi.

Toivon labrakäyntien harvenevan
pysyviä kanyylejä - keskuslaskimokatetreja
tai vastaavia en haluaisi. 

Yritän elää tyyneydellä.
Josko suonet, kehoni ja mieleni rauhoittuisivat.

Keskitän ajatukseni kaikkeen
elämässäni olevaan hyvään.

Katsotaan tarkemmin.
Kuunnellaan toisiamme enemmän.

Arvostetaan asioita jotka eivät ole
itsestään selviä.

Kaunista ja hyvää💗

Peruselon rullatessa

huomaa elämän hyvä.

Arjen huolien painaessa

kaivetaan evääksi empatia.

Tarjotaan sympatiaa.

Pienet hetket

valuvat merkinnöiksi
 muistojen ketjuun.

Kauniit sanat

jäävät aarteina
sydämeen, mieleen
ja evääksi elämän reppuun.

💗

Clear Athelstan

Kirsin musacorner suositus💗

Marko Maunuksela - Kaunista ja hyvää.💗

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja murskaamassa

Jäin pohtimaan
todennäköisyyksiä.

Sitä, miten
kohtaamme toisemme

ja miten asiat johtavat toiseen.
Tai eivät.

Valitsemme ja ajelehdimme
kohdaten erilaisia

asioita, ihmisiä ja tilanteita.

Toisaalta
sivuutamme
tai emme korviamme lotkauta

ympärillämme tapahtuvalle
tai näkyvälle.

Sairastumisien osumien
uskon olevan
enimmäkseen sattumaa.

Onko solut tehneet vääriä
valintoja ja joku niistä on

eksynyt sopimattomaan seuraan?
tai väärälle oikotielle?

Paljon on
kai vain valintojen ja
satunnaisuuksien summaa,

vai voiko
tapahtumat ja

kohtaamiset joskus
olla ihan johdatusta?

Huomaatteko
päässäni
asuu joku ihme pohtija!

Kohtaamisten todennäköisyys

Lainaus

Todennäköisyyslaskenta on
matematiikan osa-alue.
Se pyrkii ennustamaan
tapahtumien todennäköisyyden.

Opiskelimme
nykyisen mieheni kanssa
nuorina viiden kuukauden ajan
samassa oppilaitoksessa.

Asuimme viikot samassa asuntolassa.
Eri sukupuolet omissa osissaan.
Emme törmänneet toisiimme.

Tai ainakaan, emme silloin
havahtuneet toisiimme.
Vaikka kävimme aamupalalla,
ja söimme päivällisetkin
samassa ruokalassa.

Asian hoksasimme
ruotiessamme
suhteemme alussa
menneisyyttämme.

Ohitmme takuuvarmasti
toisemme noina kuukausina.
Mitä ilmeisimmin useita kertoja.

Joskus sitä on niin mietteissään,
ettei juuri kiinnitä huomiota
ympärillään olevaan.

Parempi myöhään
kuin ei milloinkaan.

Millä todennäköisyydellä
kohtaamme rakkaamme?

Ihmisen, joka tuntee samoin
sillä hetkellä kuin me itse.

Joka kiinnostuu
juuri sinusta niin paljon, että
haluaa tutustua paremmin?

Mikä on todennäköisyys
löytää sydänystäviä ja
parhaita kavereita

joiden mielestä on kiva ja
joista itse kokee samoin?

Vastaus pähkäilyihini
lienee - häviävän pieni.

Harvinaiset💗sairauteni

Sydänsarkoidoosini diagnosoitiin 2010.
Sairaus oli löydetty vuoden 1990 jälkeen
tutkituista noin sadalta suomalaiselta.

Usein kuolleilta tai vakavasti sairailta.

Olin onnekas, sillä olin sairastunut
8 vuotta aiemmin ärhäkkäästi
oireilevaan keuhkosarkoidoosiin.

Siihen tarvitsin ja
nautin koko ajan kortisonia.

Sydämeni läppävuodon ja
huononevan vointini vuoksi
pääsin vihdoin keväällä 2010
sydämen magneettitutkimuksiin.

Kardiologien hämmästykseksi sydämeeni
oli tullut osumia kortisonista huolimatta.

Diagnoosin saanti ja kortisonin
syöminen pelasti minut,
niin vahvasti uskon!!

Hoitotahoistani oli varmasti hämmentävää
se että, olin diagnoosista onnellinen!!

Sydämeni hoito siirtyi HUS Meilahteen.
Sain syötävät sytostaatit kortisonin rinnalle
sekä muita sydänlääkkeitä.

Todennäköisyys sairastua
harvinaissairauteen oli
mikroskooppisen pieni.

Keuhkosyöpään sairastuminen
ilman tupakointitaustaa
keski-ikäisenä 52‑vuotiaana naisena
+
joka on tyypiltään
ei-pienisoluinen adenokarsinooma
ja jossa on geenin uudelleenjärjestymä ALK+
on myös hyvin hyvin harvinaista.

Ennusteita parantamassa💗

Olen ollut
osaltani parantamassa
sydänsarkoidoosin ennustetta.

Olen osallistunut
sairauttamme koskeviin tutkimuksiin.

Ennen vuosituhatta
aina vuoteen 2015 asti
sydänsarkoidoosi-sanan lausuminen

aiheutti terveydenhuollossa
hämmentyneen reaktion.

Sairautta ei edes nimenä tunnettu.

Onneksi, harvinaissairautemme
on kiinnostanut tutkijoita.
Tutkimuksen myötä
sen diagnosointi on nopeutunut.

Sydänliiton sivuilla oli v. 2010-2014 
tämä teksti:

”Sydänsarkoidoosi johtaa
30–60 prosentilla potilaista

sydänsiirtoon tai kuolemaan

viiden vuoden
kuluessa sairauden toteamisesta"

Olen💗 tavattoman onnekas

…saadessani yhä elää ja
parantaessani osaltani
sydänsarkoidoosin ennustetta.

Oi onnea, että lopulta törmäsin
juuri oikeaan aikaan
nykyiseen mieheeni!!


Olen sairastumiseni myötä
tutustunut monin sydänsairaisiin ja
heidän läheisiinsä
sekä muutamiin syöpäsairaisiin.

Samassa veneessä on helpompi
laskea panssarit ja löytää yhteinen sävel.

Miten ihaniin ihmisiin olen saanut
törmätä ja tutustua elämäni aikana.

Johdatusta uskon olleen elämänpolullani.

Ajattelen - näin tämän pitikin mennä, koska

tämä on minun polkuni💗

Kamala Luonto -sarjis 21–3128

Linkkiluettelo

Sydän.fi – Fakta: Sydänsarkoidoosi

💗

Rakkaalle vuosipäivänämme

Ensitapaamisemme oli hyppy tuntemattomaan
– se oli pitkä.
Tunsin kuin olisin tullut kotiin.
Lupaan rakastaa ihan joka päivä.

Hitsaudutaan yhteen

Tällä iällä on omaa elämänhistoriaa,
omat tapansa ja paljon sellaista
mikä heijastuu suhteeseen.

Elämme menneisyytemme kanssa.
Väsymyksen, ahdistuksen, pelon ja epätoivon läpi on taisteltu.
Olemme opetelleet tuntemaan, keskustelemaan,
rakastamaan ja pyytämään anteeksi.

Polullamme on ollut huolia ja rasitteita.
Opettelemme ja hitsaudumme hiljalleen yhteen .

En kaipaa naminamia
en jaksa pumpulissa pyöriskelyä
enkä hekumassa liihottelua.

Kaipaan rinnalla kulkijaa.
Uskollista ja ymmärtävää.
Ikuisesti rakastavaa.
Sellainen sinä olet.

                                                                                    

Rakkaalle vuosipäivänämme

Ensimetreillä kerroimme kaikesta,

ihan niistä tummaakin tummemmista.

Et säikähtänyt vajavaista terveyttäni.

Sinäkin kerroit ihan kaikesta siloittelematta.
Hyväksyttiin rosomme, tuosta vaan ja ihan muitta mutkitta.
Ei ollut viikkojen kiertelyä, ei silottelua tai hurmaamisyrityksiä.
Ihan arjesta äkisti alettiin.

Päiviämme on varjostanut elämän menettämisen pelko.
Tutuksi on tullut myös unettomuus ja ajottainen epätoivo.
Kaikeasta huolimatta, niin sitä vaan hitsauduttiin yhteen.

Tähän pitkämielisen lempeään.

Ihan kaiken kestävään,

rakkaudelliseen yhteiselämään.

Sillä suurinta on ihan se rakkaus.

Intohimoinen halaus
ja yhteensopivuuden lumous.

Kiitos, kun hyväksyit ja tahdoit.

Minut - ihan tällaisena kuin olen

💗

Arkisia tuumailuja

Eilinen sairaalakäynti oli jotenkin
rankka ja käsivarret tutkitun näköiset.
Tänään arkista hömelöintiä ja tuumailua.
Se on oikein riittävästi.

Päivät lipuvat ja uusia tulee

…hyvä niin.
Useimpina päivinä
ei tapahdu mitään mullistavaa.
Sitä elää vähän kuin autopilotilla.

Herätään hoidetaan arjen velvoitteet,
ruokitaan kroppaa ja mieltä.
Musiikin kuuntelua, telkkaria, lukemista.
Touhutaan vähän ja mietitään arkisia.
Ehkä tuumaillaan vähän tulevia.

Päivät lipuvat ohi huomaamatta,
kuin itsestään.

Taas huomaa nukkumaanmenon koittavan.
päivien vaihtuminen on armollista jatkumoa.

Arkisia tuumailuja💗

Arkea, sitä kovin tavallista ja samaa.

Ihan kertakaikkisen tasaista vaan.

Ja kuitenkin päivät toisiinsa kiinni kutovaa.

Tasapaksua, yllätyksetöntä,

ihan vain tuttua kaurapuuroa

ja kuitenkin hyvin elon syrjässä pitävää.

On meillä henkireikämme,

musiikki ja hengen ruoka.

On aina arjessa pieniä iloja.

Emme me tarvitse 

ainaista hekumaa.

Emme hurmosta,
huumaa kuumaa.

Arki itsessään on
ihan vallan riittävää.

Jokainen päivä on päivien ketjussa lisähelmenä.

Kamala Luonto – 18–2344

💗

Elämän muutokset

Itselläni kahteen tulevaan viikkoon liittyy monia eri vuosina tapahtuneita virstanpylväspäivämääriä.

Mietin niiden elämääni tuomia vaikutuksia.
Mukana on ihanan ihmeellistä ja tummia sävyjä.

Silmiini osui elämänmuutoksista kertova kirjoitus.
Sen teksti kuin omia mietteitäni.

Todelliset syvät muutokset 💗

Kirjoitus oli Kirkko ja kaupungin. Siinä haastateltiin pappi ja psykoterapeutti Jussi Holopaista.

Hän sanoo ”Joskus keski-iän paikkeilla
ihmisen näkökulma usein vaihtuu.

Oma ego omat agendat,
oma maailmanvalloitus jää taka-alalle.
Serkku tulee uskoon.
Naapuri jättää bisneksensä
ja ryhtyy meditaatio-opettajaksi.
Julkkis kertoo iltapäivälehdessä
löytäneensä todellisen itsensä.

Ulkopuolisen silmiin
moiset mullistukset
voivat näyttää
äkkinäisiltä,
mutta,
niin on harvoin.

Todelliset syvät muutokset
ovat useimmiten hitaita.

Ennen kuin radikaalilta näyttävä
muutos tulee näkyviin,
taustalla on usein tapahtunut
hidasta kypsymistä ja psyykkistä työtä.

Miksi ihmiset kaipaavat
radikaaleja elämänmuutoksia??
Kyse on usein siitä, että
ihminen on elänyt liian yksipuolisesti.
Jokin toinen puoli itsessä huutaa tilaa.”
Kirjoitus pysäytti.

Sitten kun – asioita tulee siirtäneeksi 💗

Moni ei halua ajatella vanhenemistaan eikä sitä
kuinka paljon elinaikaa itsellä tai läheisillä on jäljellä.

Moni lisää haaveisiinsa sitten kun -ilmaisun.

Kun lapsi kasvaa. Kun on parempi työpaikka.
Kun laina on maksettu. Kun remppa on tehty.
Kun sitä ja tätä.

Kuulostaako tutulta??

Elämä ei aina suostu
menemään perinteisellä kaavalla.

Moni sysää tarpeensa, toiveensa
ja haaveensa syrjään
arjen ja erilaisten vaateiden vuoksi 
ja toisinaan silkasta tottumuksesta.

Toteutetaan mitä meiltä odotetaan.
Elämä rullaa radallaan,
mutta takaraivossa kytee
epämääräinen tyytymättömyys.

Muutumme koko ajan 💗

Elämä koulii joskus kovallakin kädellä.
Vanhemmiten tarve olla samanlainen kuin muut
tai sellainen kuin meidän oletetaan olevan – alkaa höllentyä.

Huomaa, on lupa tehdä itsekkäästi.
Moni kipuilee pitkään muutosprosessissaan.

Hyppy tuntemattomaan pelottaa.
Vaakakupissa on,
sietääkö puolivillaista elämää lopun ikäänsä.
Miettien ehkä viime henkäyksiin asti, olisi pitänyt uskaltaa.

Muutokset voivat tulla asteittain 💗

Muutos voi alkaa, kun ryhtyy pitämään
yhdessä ja toisessa asiassa puolensa.
Uskaltaa kertoa kantansa ja vaatia asioita.
Ei suostu enää poljettavaksi tai palvelijaksi.

Muutumme ajan ja eletyn myötä.
Toiset muuttuvat hiljalleen
muokaten elämäänsä vähitellen.

Toiset junnaavat pitkään
ja saattavat muiden silmissä yhtäkkiä
tehdä radikaalejakin elämänmuutoksia.

vähän kuin henkinen benji-hyppy – ilman varmuutta
onko köysi varmasti tukevasti kiinni.

Loppukaneetiksi lainaus Kodin Kuvalehdestä keramiikkataiteilija Anu Pentikiltä
joka sopii tähän kuin nenä päähän.

”Elä jokainen päivä, tuntikin. Elä huonokin päivä💗
Itke jos itkettää, mutta,

Älä lakkaa tuntemasta, Älä ikinä elämästä"

💗

kevennykseksi Kamala Luonto 23-3508

💗

Epätäydellisyys

Epäonnistumiset ja nolot toilailut
joskus romahduttavat.

Jostain hyvin pienestä nousi mielee muistikuvia.
Ihan tuokion tarkkoja palasia kaukaa menneestä.

Niitä ikäviä, joista hämmästelee miten se noin. Yhä sitä miettii toisten julmuutta.

Jostain nousee välillä vaikeita. Muistaa sanotun asenteen ja katseen ylemmyyden.

Kun sattuu samankaltaista, nousee menneestä
tuokiokuvia, ihan sanatarkkoja muistoja.

Syvämuistiin painuneita, aiheuttaen apeuden,
surumielisyyden, epäuskon ja painavan ahdistuksen, viiltävät ivat.
Miten ne upposivat syvälle. Vielä viiltävät.
Hengitän. Huomaan mennneen menneen.
Menneen painoja, vain mennyttä.

💗

Imemme muiden toiminnasta
mallia ja käsitystä siitä, miten meidän tulisi olla,
mennä ja tehdä. Ja miten ei missään nimessä
kannattaisi toimia,

Itseriittoisuuden fiiliksissä lentely
ei tee kenellekään hyvää.
Alisuorittaminen.
Ajatusten ja tekojen hitaus
voi rassata nopsaa ja näppärää.

Paras opettaja hyväksi ihmiseksi
on kai vähän sinnepäin ‑koti ja ‑elämä.

Karman laki ja kanssaihmiset
tiputtavat jossain vaiheessa
meistä täydellisimmätkin 
maan pinnalle.

Myötätunnolla ja armollisuudella

voi rakastaa täysin rinnoin
ja myötätuntoisesti, vaikka
hänellä olisi paljon💗
ärsyttäviä ja epätäydellisiä piirteitä.

Toisia voi ja pitää – sietää.

Jokainen on omanlainen,
keskeneräinen, ja hyvä niin.
Samanlaisten kloonien kanssa
eläminen olisi valtavan tylsää.
Ajatuksenakin kovin puistattavaa.

Ei kaiken tarvitse olla niin justiinsa.

Nautitaan toistemme epätäydellisestä
seurasta ja hetkistä,
joista syntyy huomisen muistoja.

Epätäydellisyys💗

Meitä niin monenlaisia.

Mutta, jokaikinen noista

on joskus toisille rakas,
tärkeä, riittävä.

Usein meistä jokainen

on enimmäkseen
ihan hiton kiva ihminen.

 

Jos pinnan alle kurkistaa
ja sormien välistä katsoo.

Huomaa toisten hyvän,
sen ihan vallan riittävän.

Jätetään pärjäämisen panssari
ja täydellisyyden tavoittelu.

Elämä opettaa pettymysten
ja erilaisuuden sietämistä.

Ollaan vaan, miten nyt milloin ollaankaan.

Kamala Luonto – 21–3188

                                                                    💗

Yksi väärä valinta

Maalaus: Susanna Huovinen

Yksi hyväksi luultu asia voi muuttaa
elämän peruuttamattomasti.

Etenkin, kun se osoittautuu
naamioituneeksi pahuudeksi

Pahan kierre tuntui loputtomalta.
Osunut kierre, epäonni kohtuuttomalta.

Ulkokuoresta ja käytöksestä
ei voi aina arvata toisten
kokemaa.

Toisen vaikean käytöksen alla
voi olla suunnaton tuska,
valtamerellinen kyyneliä
ja käsittelemättömien tunteiden pato.
Toivon kohtaamisiin tunneälyä ja silkkihansikkaita.
Toivon, että jokainen saisi pisara kerrallaan
valonpilkahduksia ja ymmärryksen hippusia.

Kärsimys ei jalosta

…eikä elämässä jaeta kaikille samalla kauhalla.

Jokainen tekee virheitä
tai yhden kohtalokkaan.

On helppo sivuuttaa muiden toilailuja ja virheitä
ja toisaalta katsoa isojakin huonoja tekoja armolla.

Oppisimmepa armahtamaan itseämmekin.

Huonot muistot voivat ponnahdella pintaan
ja romahduttaa yhä uudelleen.

Koetusta toipuminen on pitkällä
jos ymmärtää tapahtuneen olevan mennyttä
ja ettei se enää määritä tulevaa.

Toivon kaikille voimia tukeutua
tarvittaessa läheisiin ja ammattiapuun.

Yksi väärä valinta

Yksi ainoa väärä valinta,

Ymmärtämätön sattuman suoma viettelys.

Kutsuvan kuuma kauniiksi naamioitu pahuus.

Se rampautti loppuelämän.

Näytti pahan turmeluksen.

Toi elämään epätoivon, tyhjyyden.

 Synkkyyden mustan pilven.

Sinnittele, pysy pinnalla.

Luota, usko huomiseen.
Nojaa armoon.

Elon vaunussa matkaa.

Tartu käsillä oleviin hyviin hetkiin.

Jää rauhaan ja valoon.

🙏

Sairaan eloa

Tänään olin kardiologin pakeilla.
Sydänsarkoidoosin
toteamisesta on 12 vuotta.

Kaikkien todennäköisyyksien
vastapallona tässä yhä vain hillun!!

Olen osaltani harvinaissairautemme
ennustetta parantamassa.

Uutta pahaa ei sydänlabrojen
eikä sydänultran osalta löytynyt.

Ne kivut ja liikkuminen

Liikkumiseni on hankalaa ja vähäistä.
Rintakipuisena kaikilla keleillä ja ihan
aina vaan. 
Nitro ei sopinut - vei kivun hetkeksi,
toi mukanaan koko päivän migreenin
EI JATKOON.

Pian kuvannetaan PET- ja SPECT‑menetelmin
Tarkistetaan, ettei ole piileväää tulehdusta,
tai muuta inhaa ylläriä.

Nimimerkillä - viimeksi löytyi keuhkosyöpäni.

Ensimmäinen tutkimus on ylihuomenna.
Huomenna dieetti yök-ruokavaliolla.
Sitten paastoilua'.

Jatkoajatus on kokeiltavaksi,
jota jo epätoivoissani toivon.
Mutta askel kerrallaan.

Sairaan eloa

Aikaa kuluu, kello kulkee verkkaan.

Ei niitä lehmänhermoja kuulu eikä näy.

Lähete ja hupiranneke ranteeseen.

Pääsylippu saatu vempaimiin ja tutkimuksiin.

Onneni ollut pitkä hoitosuhde.

On niillä ollut kestämistä .
Olen varmasti ollut aika puhde.

Sairaalla puolustuksena kaamea väsymys.

On minulla hoitotahooni ihan tyyni luottamus.

Aina voinnin mukaan edetään.

Yhä yhdessä matkataan.
Kiitos hyvästä hoitosuhteesta Hus Kardiologia.

                                                                                   💗

Kamala Luonto – sarjis 21–3191 

💗

Clear Athelstan – ilman pillereitä äTautini-kylttikuva

💗

 

Odotuksen ahdinko + Redd Volkaert live

Storyvillen terassilla esiintyi eilen Grammy‑voittaja Redd Volkaer
– hurmaava miekkonen.

Eloni ollut ankeahkoa,
ei tunnu korjaantuvan.

Ränään musiikki soi
ja vei ajatuksia pois.

Huomenna kardiologi.
En uskalla odottaa
Heureka‑hetkiä.

Kesä on ihanaa,
vaikka pääsääntöisesti
vointini on vaatinut sisätiloissa
ruudun takana nauttimista.

Piipahdus isolla kirkolla

Kiva oli pitkästä aikaa kuoriutua kotilookista
paremmin ihmiskatseille sopivaks.
Vointini takia autoilimme.

Volkaert oli juuri sellainen kuin
YouTube‑videoillakin.
Taitava ja hurmaava.

Oli taitavaa musisointia hyväntuulisen 
kerronnan säestämänä.
Kunnioituksesta kuuntelimme korvat höröllä.

Bändi koostui suomalaisista ammattilaisista.
Meno ja soundi oli kohdallaan.

Lämmittelijänä oli Larry Peninsula, joka
osoittautui ammattilaiseksi ja sai yleisön
kesäillassa lämpenemään.
Hieno veto.💗

piristystä 

Kotioloissa kuljen tukka
miten sattuu - tai nutturalla.

Pärstäni on pääsääntöisesti luomuna.
Meikkaan joskus itseni piristämiseksi.

Pinotexia pintaan ‑menetelmä
toimii jonkinlaisena illuusion tuojana.

Kun peilistä ei ihan aina katso
ankea kalpeanaama,
on kivempi olla nahoissaan.

Rekvisiitta, puunaus ja tuunaus
tekee hyvää myös mielelle.

Päivän miete on
huomisen kardiologitapaamisesta

Odotuksen ahdingossa

Ei uskalla odottaa, ei toivoa auvoista.

On vain jäätävää piinaa.

Ajatusten painavaa tahmaa.

Mielessä täyttä sekametelisoppaa.

Sitä on melkein turta ja

melkein ajatteluun
kykenemätön.

Sitä niin kovasti toivoisi,

että vielä paremman olon
tavoittaisi.

Repussa eväänä vielä

isosti elämännälkää.

💗

Kuvat  Ylhäällä  ja yläkuva/alla Redd Volkaert ja vas Larry Peninsula

Aina on lupa haaveilla

Maalaus: Susanna Huovinen

Heräsin mitä kauneimpaan
auringonpaisteeseen.

Luonto näyttää suorastaaan 
lumoavan kauniilta.

Riemu on rajaton.
Tekisi mieli lähteä,
tehdä ja kirmata.

Todellisuus iski lämpötilaa miettiessä.
Sääennuste lupasi kunnon paahdetta.

Olen iloinen,
onhan valoisuus ja vehreys
suunnattoman ihanaa.

Kyllähän minä mietin toisinaan, että mitä ...

Jos olisin terve 💗

Aamuinen tunne luonnon ja
kesän ihanuudesta kaihersi.
Annoin itselleni luvan haaveilla.

Kuvittelin herääväni ihmeparantuneena.
Tässä iässä ja elämäntilanteessa.

En saa kicksejä puutarhatöistä enkä siivouksesta.
Silti raivaisin ja siivoaisin.

Se ei tuntuisi miltään, mutta sujuisi sukkelaan.
Puhtaan raikas tuoksu leijailisi kodissamme.

Lähtisin juoksu‑ tai pyörälenkille.
Etsiytyisin kauniisiin paikkoihin.
Ottaisin maisemakuvia.

Oisin kirjoitusammatissa,
kai joku vapaa toimittaja.

Tai joku ihme blogistinrenttu!!

Liksani olisi parempi kuin
työkyvyttömyyseläkkeeni.

Se mahdollistaisi
harrastamisen ja kaikenlaisen kivan.

Kokkaisin ja leipoisin
lanteen vatkatessa musiikin tahtiin.

Liikkuisin - oi niin paljon liikkuisin!!!
Pelaisin, juoksisin, leikkisin, hyppisin ja harrastaisin.

Pakottaisin puolison tanssikursseille.
Vatkaisin energialla
ihan säälittäviä tanssimuuvejani.

Lähtisin useammin ja kauemmas musaa kuuntelemaan
ja katsomaan urheilua. kävelisin ja seisoisin yleisössä
ja tanssisin ja tanssisin!!!

Varmaan matkustaisin ja kokisin.
Menisin kauniisiin paikkoihin.
Oii Madeiralle – jaksaisin levadatkin!!!

Yrittäisin järjestää tapaamisen
mahdollisimman monen
elämääni koskettaneen ihmisen kanssa.

Maailma on ihana paikka ja elämä on ihanaa.
Kaikesta ihanasta saa – ja pitää – haaveilla.

Aina on lupa haaveilla💗

Askel kevyenä liikkuisin.
Hymy huulilla lenkkeilisin.

Menisin, tekisin, auttaisin.

Elämyksiin, musiikkiin uppoutuisin.
Ihan vaivattomasti  ihan helposti.

Paljon aikaan saisin.
Moneen ehtisin, kykenisin.

Hurmaannun maailman kauneudesta.
Ihanien ihmisten olemassaolosta.
Tästä maallisesta matkasta.

Ainutlaatuisesta taipaleesta.

💗

💗

kuva Fans Of Snoopy and Peanuts Gang

💗

Itsesäälistä kiitollisuuteen

Itsesääli on kateuden pikkuveli.

Huomaan orastavan itsesäälin.
Kateutden, joka vähän lamauttaa.

Tiedän kyllä,
että ongelmia ja tilanteita
pitää katsoa suoraan silmiin.

Toisaalta Eppujen Urheiluhullu-biisi
antaa hyvän neuvon

”silloin minäkin päätin pakaroistani näistä
tehdä niin isot, että silmät putoilevat naisten päistä!”

Jos ratkaisu on olemassa
ei muuta kuin härkää sarvista!

Pitää sukeltaa syvemmälle
ja kaivaa tie märehdinnästä
kohti kiitollisuutta.

Pieni ilmainen neuvo

…terveille ja liikkumaan kykeneville.
nauttikaa liikkumisesta.
Se tekee hyvää ja kohottaa mielialaa.

Aivotkin toimivat paremmin
kun happi kulkee.
Parempikuntoisena jaksaa enemmän.

Pienissä krempoissa voi vaihtaa
hetkeksi liikkumisen muotoa.
Voi valita hitaampia 
vähemmän niveliä rasittavia lajeja.
Jos pystyt - liiku ja nauti!

Arvomaailmassani
ihmisen toista huomioiva käytös
myötätunto ja hyvät teot
ovat korkeammalla kuin materia.

Jos ihminen ei kykene itse,
on tärkeää, että hän saa apua.

Toivomme muilta
empatiaa ja kannustusta.

Toivomme tuskamme huomaamista.
Joskus ihan vaan paijaamista.

Kiitollisuus kaikesta hyvästä💗

Joskus saamme märistä ja rypeä
itsesäälissä.

Sitten on aika ottaa
sisäinen Justiinansa esiin
On komennettava se
mielikuvakaulimen kera
ylös ja ulos, kohti valoa.

Voimme kaivaa mieleemme
kauniita ja hyviä asioita.
arvomaailmamme mukaisia ja
voimaa antavia,

Niihin
kultahippusiin kannattaa tarrautua.💗

Kamala Luonto 19–2468 – sarkasmilla, tuntojani…

💗

Parantavalla siveltimellä

Pienen hetken
kuu ja tähdet
on radallaan.

Seuraavassa hetkessä
elämässä on keskeneräistä,
ratkaisematonta ja 
sovittelemista vaativaa.

Toisinaan
elämänjunassa
matkaaminen

tuntuu raskaalta.

Rutiinit auttavat
suoriutumaan
arjen haasteista
ja
mielen väriköyhistä
ajoista ja 
toisinaan jopa
mustista ajoista.

Mitä läheisimmistä

on kyse sitä enemmän
toisten tuska koskettaa.

Etenkin, jos asiat ei korjaannu.
Jos yrittämisestä huolimatta
avusta ei tunnu olevan hyötyä.

Väärinymmärrykset ja eripura
niittää pahaa jälkeä.

Löytäisipä aina voimaa
saada asioita eheämmäksi.

Parantavalla siveltimellä💗

Jos saisi maalata maailman uudelleen,
Saisi teoksen,
koko maailman symmetriaan,
sopusointuun niin monen elämän.

Ja olisi saanut 
siveltimeen kimalteen
ja voiman ylimaallisen.

Vetäisi parantavalla siveltimellä
niitä lempeitä ja korjaavia vetoja,
jotta jokaiseen pieneen kärsivään osuisi
niillä  parantavilla vedoillaan.

💗

Etsin kultaista keskitietä - Kadehdin

Pääsääntöisesti pidän itseäni
ihan hyvänä ihmisenä.

Olen enimmäkseen sinut
itseni ja tilanteeni kanssa.

Silti kiukustun, kadehdin,
pahoitan mieleni
synkistelen ja vertailen.

Lopulta palaan pohdinnoissani
siihen, että on parempi
olla itselleen armollinen.

Huomatessani harmaan sävyt

…yritän siirtää mietteitäni
valoisampaan suuntaan.

Tilanteeni on omanlainen.
Miettiessäni huomaan olevani
siitä huolimatta tavattoman onnekas.
Tässähän yhä elän ja olen.

Käännän toisinaan, vaikka vähän väkisin.
katseeni pikku navastani laajemmalle

hyviin, kauniisiin asioihin.

Kirjoitusidea syntyi
kuunneltuani
Lassi Valtosen musiikkia
ja hänen
otsikon mukaista lauluaan

Etsin kultaista keskitietä - kadehdin💗

turhaudun

kyllästyn

ja taas kadehdin

💗

lukiessani

toisten menopäivityksiä

hengästyttäviä tekemisiä

kesästä nauttimisia

enemmän ja vähemmän pelkään

itsesääliin tipahtamista

siinä kieriskelemistä
pohdin vointini nykytilaa 

elämysten sivuuttamista
mietin kaikkea hyvää ja kaunista

mielihyvää ja mielenrauhaa antavaa

kaikkea toivoa tuottavaa
kaikesta hyvästä kiitän

rakkaudesta
💗

läheisistä

ihanista ystävistä

elämän yltäkylläisyydestä

olen oppimatkalla

etsin  kultaista keskitietä

keskenkertaisena ihmisenä

valitan ja kahdehdin 

vaikka tiedän

tämä on

oppimatkani

💗

Kirsin musacornerin suositus:

Lassi Valtonen - Etsin kultaista keskitietä 

Jäit mieleeni

Miten monia kohtaamisia olen saanut,
Miten moneen olen tutustunut.
Ollaan tutustuttu samaa jakamalla.

Eniten elämäämme muuttavat
toiset ihmiset
ja kohtaamiset.

Kiitos kaikille 
kohtaamisista.
Olen kiitollinen.

Tärkeitä kohtaamisia.
Moni vertaistuen
kohtaaminen ja yhteydenotto.

jäämme monin tavoin
toistemme mieleen.
Olet tärkeä.

💗

Jäit mieleeni

koettuna on

lapsuuden kirmailut pihaleikit kasvukivut

teinivuosien ahdistukset
aikuiseksi kasvamisen kamaluus ja vimma

tanssimisen riemu ja ilo
aikuiselämän vastuun paino ja vastuu

äitiyden ihanuus ja huoli

työn rutiinit ja pakkopulla oppimisen tärkeys

lasten harrastusmenojen kannattelu

minua on koskettanut

tarinasi kipusi ahdistuksesi

hätäsi pelkosi epätoivosi epävarmuutesi

vaikea elämänkuviosi vaiheesi

muistan

kätesi kädessäni

voimaantumisesi

eteenpäin menosi

heränneen elämänjanosi

ilahduin

lohdutuksestasi

myötätunnostasi

huumorintajustasi

naurustasi

sanoistasi ja mustastakin huumoristasi

elämänviisaudestasi

kädestä olallani

viesteistäsi

kadehdin

vankkumatonta positiivisuuttasi

tulevaisuudenuskoasi

kiitos

💗