Reunalla pelottaa: myötätunto

Näytetään tekstit, joissa on tunniste myötätunto. Näytä kaikki tekstit

Sydänlehti 1/2026- ja Sydänmedia - kirjoitukseni Vertaistuesta voimaa ja helpotusta pelkoihin

Oli ilo ja kunnia saada kirjoittaa Sydänliiton Sydän-lehden 1/2026 numeroon Miltä tuntuu-palstalle kirjoituksen. Koostin mietteitä kokemusteni pohjalta. Otin mukaan aiheita, jotka usein mietityttävät. Sydänsairas ja hänen läheisensä pelkäävät, ainakin toisinaan. Vertaistuen äärelle löytäminen helpottaa. Kiitos Sydänliitto ja kiitos sydänlihassairaiden potilasjärjestö Karpatiat ry .

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Harvinaissairaus ja hankalia paikkoja

Olen ehtinyt kokea monenlaista sydänsairaan polullani. Olen saanut kuulla monen sydänsairaan vaiheita ja mietteitä. Vakava ja tai pitkä-aikainen sairaus koettelee monin tavoin. On hyvä, että meillä on yhdistyksiä, jotka yhdistävät meitä sairaita läheisinemme. On hyvä, että erilaisilla sydänjärjestöillä on pääjärjestö Suomen Sydänliitto Ry. Yhdessä on vahvempi kuin yksinään.

Minulla on ollut aikaa ajatella elämän rajallisuutta ja kaikkia mahdollisia vaikeita ja keveämpiä aiheita. Vertaistukihenkilön rooli ja muiden auttaminen ovat minulle tärkeitä.

Monella sairaalla on monin tavoin vaikeaa. Tuettavilla on hätää. On tavallisia arkisia huolia, on monenlaisia vaikeuksia ja pelkoja. Tämä aika niukkoine terveydenhuollon resursseineen on syventänyt monen sydänsairaan ja hänen läheisensä ahdinkoa.

Olen pitkäaikaissairaana tottunut sairastamisen epävarmuuden kanssa elämiseen, vaikka, joskus minuakin - Reunalla Pelottaa 😄

Onneksi elämässä on paljon muutakin kuin sairastamista.

On hyvä tarttua tähän hetkeen ja tulevan toivoon.

Kirjoituksen voi lukea Sydänlehdestä tai

klikkaamalla Sydänmedian sivulle TÄSTÄ

#karpatiat #myötätunto #reunallapelottaa #sydän #sydänfi #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - kirjoitukseni Karpatiat-lehteen

Teille väsyneille

Kokemukseni Sydänsarkoidoosi - HUOM! Kirjoitus kuvaa tilannetta 10/2021

Vakavasti sairaan läheisille

Vertaistuesta

Sairastamisen opetuksia 1 - Elämä muuttuu

Sairastamisen opetuksia 4 - Hyväksyminen, kaikkeen tottuu

Jos tietäisi

Sydänleikkauksesta vuosi - aloitettava keuhkosyövän täsmälääke nro2

Juhlin sitä, että olen elossa tasan vuosi sitten tehdyn kiireellisen mitraaliläppäoperaation ansiosta. Sitä edelsi vaikea jakso. Sydän on ollut ok. Siitä olen tosi kiitollinen. MUTTA. Keuhkosyöpäni notkahti eteenpäin, joten aloitan uuden täsmälääkkeen. Muistutan. Jokainen, jolla on keuhkot voi sairastua keuhkosyöpään. Ei, en ole tupakoinut.

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Saa ilahduttaa - saa vinkata muille

Blogia voi seurata monella tavalla ja vaikka ihan joka tavalla!

Blogilla on pääsivu tällainen sivu (kuvassa nro 5), johon voi liittyä seuraajaksi (vähän monimutkaisempi mutta SAA fanittaa). Blogin pääsivulla on kasvojen kuvia (nro 4) ja kuvia ilman. Sieltä voi klikata seuraajaksi, jos haluatte ilahduttaa.

Blogia voi seurata tämän nettisivun lisäksi (ja mielellään monella tavalla) myös Instagramissa reunalla_pelottaa

KIITOS. YLI tuhat seuraajaa on Facebook-sivulla. Liity joukkoon - saa tykätä ja seurata.
Tässä linkki Tästä linkistä pääset Reunalla pelottaa - Facebooks-sivulle

Numero 3 on suositus-teksti, jota vaihdan aika ajoin.

Numero 2 on sanoja, joita voi valita kuten toivo, kiitollisuus, armo. Sitä klikatessa saatte listan, johon olen tägännyt kirjoituksia, joissa aiheesta kirjoituksia.

Numero 1 - Kirjoitukset aikajanalla.

Uusille lukijoille ja muillekin, suosittelen aloittamaan vanhimmasta eli vuoden 2021 lokakuusta. Otsikko varmasti antaa hyvästi osviittaa. Kirjoitukset eri asioista ovat suloisesti sekaisin - sairasjuttuja, runoja ja ajatuksia siitä sun tästä mielenkiintoisesta - ja usein omakohtaisesti koetuista asioista.
Koettakaa kestää sekamelskaa.

Olo on mikä se kulloinkin on

On ollut yskää, limaisuutta, painontunnetta ja hengenahdistusta. Söin limaa irrottavia ja kuurin tulehdukseen, kun syöpikseltä määrättiin - vaikka en tulehdusoloa tuntenutkaan. Sydämen osalta labrat ja ekg olivat suht ennallaan. Oli labrat ja keuhkojen TT-kuvaus aikaistetusti. Kävin jo syksymmällä päivystyksessä, mutta olen kärvistellyt ja vähentänyt menemisiä.

Valitettavasti kuvat näyttivät muutoksia olevan.

Keuhkosyöpiä on monenlaisia. Minulla on ei pienisoluinen keuhkosyöpä, adenokarsinooma eli rauhassolusyöpä. Leikkauksessa otetuista koepaloista löydettiin geenin uudelleenjärjestymä eli ALK+.
Rauhassolusyöpä eli adenokarsinooma on nykyään tavallisin keuhkosyövän alatyypeistä. Syövästäni löytyi siis geenimutaatio, johon on kyetty kehittämään täsmälääkkeitä.

Syöpäni siirtyi vuoden 2024 kesällä paikallisesti parantumattomasta parantumattomaksi - tai levinneeksi syöväksi. Ensimmäinen täsmälääke ei keholleni sopinut.
Vuosi sitten tehty sydänoperaatio/leikkaus on rauhoittanut elimistöäni ja menemisiäni.

Toivon, että tulisin toimeen tämän lääkkeen kanssa. Toivon pääseväni vähillä haittavaikutuksilla. Lääkäri ymmärsi vointini kokonaisuuden. Aloitetaan varovasti, lisätään hitaasti ja seurataan tarkasti.

En romahtanut - Olen vähän vimmainen

Onneksi aina jotenkin jaksan nousta ja käydä, kuten Duracel-paristot (en saa mainoskorvauksia, muistanette nuo paristomainokset).
Onnekseni olen hämäläistaustainen ja vaikka yritetään tyrmätä, niin aina vaan nousen. Pienen pettymyksen itkun tirahduksen päästin, mutta hei - Ilon kautta menen kuitenkin.
Ehkä oloni paranee ja syöpä ottaa taka-askelia. Kenties se säikähtää ja pysähtyy pitkäksi aikaa niille sijoilleen Sillä ajatuksella lähden joulua kohti. Täällä on pimeää ja vesisateista, aina vaan. Kertakaikkisen synkeä sää. Vastaiskuna ostin vähän joulukukkia ja suklaata.

Ai se vimmaisuus. Kävin läpi blogikirjoituksiani. Yritin viilata niiden luettavuutta. Muutamat lensivät viimeiselle matkalleen - huh, mitä huttua.
Uskolliset lukijat. Ilahduttakaa ja lukekaa kaikki kirjoitukset uudelleen aloittaen siitä ihan ensimmäisestä eli vuoden 2021 lokakuulta. Edetkää aikajanallisesti kuukausi kerrallaan ylöspäin klikaten.

IHANAA JOULUNODOTUSTA JA JOULUN AIKAA .

KIITOS JOKAISELLE BLOGIA SEURAAVALLE.

Mieheni minusta tekemä laulu

Hank C - Till The End

Tässä linkki Hank C - Spotify

#keuhkosyöpä #myötätunto #reunallapelottaa #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Sairastamisen opetuksia 1 - Elämä muuttuu

Kirjoitukseni Toivo ja Tuki - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Vieraskynä - Matilda Heikkilä - Suomen tarvitaan syöpästrategia

Parantumattomasti sairas

Tänään peilistä katsoo pelko

Ei ole oikeita sanoja

On raastavaa miten sairastumisen tai muun vaikean elämäntilanteen kohtaamaa kartetaan. Ei ole harvinaista, että kasvokkain kohtaamisia ja kaikkea muutakin yhteydenpitoa vähennetään.

Vaikeita aikoja elävälle moinen "katoaminen" on ihan pahinta. Niitä rinnallakulkijoita kaipaisi kipeästi juuri hädän ja vaikeuksien keskellä. Meistä voi tuntua ettemme osaa sanoa niitä oikeita sanoja. Ja ettemme osaa olla oikealla tavalla toisen pahan ja vaikean äärellä. Mietin, miksi pitäisi ollakaan?

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

On vain toistemme kohtaamisia ja ihmisyyteen kuuluvaa

Elämämme on luotu tällaiseksi. Sillä on alku ja loppu. Elämämme kaari tapahtumineen on korkeimman käsissä.
Toistemme elämän vaikeilla hetkillä olisi hyvä pysyä rinnalla - ennen muuta niissä ikävissä elämisen kaarteissa ja ajoissa. Oltaisiin vaan läsnä ihan tavallisina keskeneräisinä ihmisinä toisillemme - niinkuin ennenkin. Eikö?

EI OLE OIKEITA SANOJA

KUN ON HEIKOILLA.

KAIPAA HUOLENSA HUOMAAMISTA

JA HÄTÄNSÄ KESKELLE PYSÄHTYMISTÄ.

PIENIÄ KOHTAAMISIA.

MYÖTÄTUNNON HIPPUSIA.

VAIKKA IHAN VÄHÄN

TAI HETKEN VAIN.

SAISI VOIMAA

JA VOISI PURKAA

MIETTEITÄÄN JA TUNTEITAAN.

MYÖTÄTUNNON MUISTOT

UPPOAVAT SYVÄLLE.

NE SÄILYVÄT PITKÄÄN.

EI OLE OIKEITA SANOJA.

EI NIITÄ OLE OLEMASSA.

#armo #läheinen #myötätunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Elämä on pitkä päivä

Hidas luopuminen

Elämän lahja

Asettua toisen saappaisiin

Usko huomiseen

Empatiaa

Jokainen selviytyy tavallaan

Menneen ajan mustat aukot

Kuva Microsoft kuvapankki

Tarinoihimme kertyy mustia aukkoja. Muistamme vaiheita, tilanteita, sanatonta viestintää ja miltä meistä milloinkin tuntui. Mielemme pohjaan jää asioita ja aikoja arvailujen varaan. On paljon sanatonta viestintää, jota tulkitsemme. Ihmettelemme miksi toinen koki asiat eri tavoin kuin me. Elämme sukupolvien ja kokemustemme summana. Liian usein aika rientää eikä selittämiseen löydy oikeaa aikaa eikä sanoja.

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Sukupolvet ja eletty aikamme

Jokainen kokemus vaikuttaa kehossamme ja mielessämme. Muistamme osan kohtaamisistamme. Muistamme, jos olemme jääneet epätietoisuuden ja ymmärtämättömyyyden tilaan. Muistamme miten meihin on suhtauduttu. Puhumattomuus muokkaa mieltämme. Moni jättää selittämättä muille yksittäisten ja/tai aiempien aikojen taustoja, tuntemuksia ja juurisyitä.

Monen ikäiseni isovanhemmat elivät rankkoina aikoina. Heihin jäi elämänmittaisia käsittelemättömiä - raastavia fyysisiä ja psyykkisiä arpia ja tunnelukkoja. Niitä ei juuri muille avattu. Isovanhemmillani oli muistoja sodasta- ja vammoista, sotavankeudesta (selitys: Toisen maailmansodan aikana saksalaiset ja suomalaiset organisoivat suuren väestönsiirron inkerinsuomalaisille ja muille suomensukuisille väestöryhmille Saksaan ja Viron kautta Suomeen. Monia inkerinsuomalaisia siirrettiin työpalveluun saksalaisten toimesta, ja he päätyivät työhön Saksan työleireille.) "Oli lasten menehtymisiä, kamalaa puuttetta ja fyysisesti raskaita töitä.

Ymmärsin jo varhain olla hiljaa, huomaamaton ja kysymätön, sillä isovanhemmilleni oli tapahtunut valtavasti pahaa. Vaikeudet jättivät heihin käsittelemättömiä traumoja, jotka kaatuivat ja näkyvät myös vanhemmissani.

Jokaisen elämä on erilainen kuin muiden. Jokaisella on menneen painolasteja, kokemuksia, ajatuksia ja elämän polulle asetettuja käänteitä. Vaikeudet pakottavat meidät katsomaan uusin silmin itseämme ja elämäämme.
Olisimme eheämpiä jos saisimme MIKSI-kysymyksiimme enemmän vastauksia. Saadaksemme jotain, jonka avulla voisimme yrittää ymmärtää enemmän. Siitä miksi toinen on tuollainen ja miksi hän käyttäytyi aikanaan tietyllä tavalla. Elämämme on yritysten ja erehdysten summa. On menneiden sykupolvien pyrkimyksiä, yrityksiä ja erehdyksiä. Elämme ajassa ja ympäristössä, johon olemme syntyneet ja pitkälti sen mukaan miten elämä meitä heittelee.

Olemme aiempien sukupolvien muovaamia - ja kokemustemme ja valintojemme summia.

Painolastina hiljaisuus ja menneiden möykyt

Tiedän ja ymmärrän elämästä vain hyppysellisen. Toisinaan tunnen itseni kovin mitättömäksi. Olen etsinyt, kaihonnut ja kompuroinut. Olen valinnut väärin. Olen tehnyt ja sanonut asioita, joita kadun.. Olen jättänyt antamatta anteeksi. Olen epätäydellinen, kauniisti ilmaistuna kai - olen inhimillinen ja erehtyväinen. Olen yrittänyt saada menneistä ajoista selkoa ja selityksiä. Olen katsonut sormien välistä ja miettinyt, miksi sitä ja tätä. Miksi minusta ja muista on tullut sellaisia kuin olemme? Kovin vähän lopulta tiedän ja puolet lienen vain arvannut.

Mieleni pohjalle on jäänyt isoja kysymysmerkkejä. Jokainen kantaa kokemuksensa aina jollain tavalla. Jokaisella on heikkoja hetkiä ja aikoja, jotka mielellämme antaisimme pois. Mutta, elämässä ei ole peruutusvaihdetta eikä uusintaottoja.

Mieleemme syöpyy fyysisen koetun lisäksi erityisesti se, miten meille on puhuttu ja miten meihin on suhtauduttu.
Kun aikaa ja halua ei ole selittämiseen, voimme vain yrittää ymmärtää tapahtuneita ja toistemme elämänkaarta.

Toivon, että oppisimme kuuntelemaan toistemme sukupolvisia tarinoita - ilman tunnekuohuja ja keskeytyksiä.
Toivon, että voin vielä kertoa ja selittää enemmän heille, joilla on aukkoja tai kysyttävää kohtaamisiimme liittyen.

Isäni, toivotan sinulle hyvää matkaa ajasta iäisyyteen.

Ehkä toisessa ajassa ja iäisyydessä asiat selviävät.

#armo #mielenrauha #myötätunto #reunallapelottaa #toivo

Paatoksen pehmentämiseen Kamala Luonto-sarjiksia numerot 19-2349 ja 18-3180.

Kirjoituksia:

Elämisen arvoista elämää

Luopumiset - kehdosta hautaan

Vanha sielu

Mistä nousee inhimillisyys ja toisen tuskan ymmärtäminen? Hauras "vanhan sielun" omaava on oppinut kantapään kautta. Vähän kai elämän reunalla katsellen. On jo löytänyt tasapainon elämän vaatimusten ja tavoitteiden vastapainona.

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Vanha sielu on koonnut henkisen kotinsa ja voimansa yhä uudelleen. Etsinyt, empinyt ja löytänyt hiljalleen mielenrauhansa. Eletystä on syntynyt oivalluksia asioista - niistä pintaa syvemmistä.

Uskon, että meidät lähetetään tänne maan päälle oppimatkalle. Olemme katoavaa kiertokulkua niin kuin kaikki ympärillämme oleva ja silmin nähtävä. Olemme kukin poluillamme oppimassa ja opettamassa itseämme ja toisiamme.
Osaammeko hoksata syvemmin mistä elämän hyvä koostuu? Paljon hoksannut on kai se ...

VANHA SIELU

VANHA SIELU

TIETÄÄ MITÄ ON TUSKA JA EPÄTOIVO.

HÄN ON OPPINUT

PAHAA JA HYVÄÄ KOKEMALLA.

AISTIMALLA, HERKISTYMÄLLÄ.

TASAPAINOAAN ETSIMÄLLÄ.

VANHA SIELU AISTII

VAIKKA EI VOI TIETÄÄ.

AAVISTAA VAIN JA ARVAA

MITÄ KULISSIN TAKANA OLLA SAATTAA

#armo #myötätunto #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksiani:

Ihmisten ilmoilla

Kuva Anne Karine

Ihmeiden aika ei ole ohi. Olen ollut jo ihan ihmisten ilmoilla. Olen bongaillut kevään merkkejä, valoa ja vaihtelua lisääntyvässä määrin. Osallistuin Jyväskylässä rakkaan sydänyhteisöni vuositapaamiseen. Karpatiat ry juhli samalla 25-vuotistaivaltaan. Viikkoa aiemmin olin Mössön musaklubilla Juha Tapion keikalla. Hurjaa menoa siis, omalla mittapuullani ;)

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Ihmisten ilmoilla pitkän hiljaisenelon jälkeen

Juha Tapion keikan bongasin jo ennen vuodenvaihdetta. Löytyi keikka melko läheltä. Sain tyttäreni seuraneidikseni ja avukseni. Keikalla olin pyörätuolipaikalla. Olisi ollut sula mahdottomuus seistä moinen aika. Viihdyttävä ilta.

Juha Tapion vanhan tuotannon biisit sanoituksineen olivat mielestäni keikan parasta antia. Klubiympäristö ei ole paras musiikin kuuntelemiseen. Jatkossa bongaan keikkoja lähinnä konserttisaleista tms.

Pitkän harkinnan jälkeen päätin lähteä myös Karpatiat ry:n vuositapaamiseen Jyväskylään. Pontimena olivat vuosien varrella kohtaamani ihmiset. Tapaamisissa on aina uusia ja vanhoja kasvoja. Pyörätuoli oli mukana ja ystäväni auttoi ihan kaikessa. Tarvittaessa moni muukin auttoi. Kävelen omin jaloin lyhyitä matkoja. Käteni on aika reporankana, joten edes lautasen kantaminen ei onnistunut. Molempina päivinä oli vähän isompia outoja rytmejä, joten en uskaltanut liikaa urheilla. Ohjelman lisäksi tapasin muutaman muun seudulla asuvan ystäväni vertaistukimielessä ja muuten. Tehokasta ajankäyttöä. Junailu oli tosi rankkaa eikä VR:n kanssa mennyt kuin Strömsössä.

Kuva Anne Karine

Vuositapaamisen asiapitoisen annin lisäksi ohjelmassa oli pienryhmäkeskustelua ja vapaamuotoisempi illanvietto. Tulin täysin yllätetyksi. Sain iltajuhlassa kunniakirjan, ruusun ja pronssisen ansiomerkin toiminnastani sydänterveyden hyväksi. Olen toiminut 12 vuotta vertaistukena ja ilolla jatkan. Kahdeksan yksinäisen sairastamisvuoden muistot eivät ole unohtuneet.

Ihmisen ei ole hyvä olla yksin ajatustensa kanssa.

Oli ihanaa vaihtelua ja monia kohtaamisia. Kiitos ihan jokaiselle. On hyvä välillä olla ihan ...

IHMISTEN ILMOILLA

IHAN LIIKAA OMISSA OLOISSAAN

PIENEN PIENESSÄ ELÄMÄSSÄÄN.

OLI PAKKO JO USKALTAUTUA

JA MUIDEN SEURAAN ANTAUTUA.

PELKOJA - ETTEI JAKSA

EIKÄ OSAA EDES OLLA.

OIKEIN - IHMISTEN ILMOILLA.

JUURI SILLOIN JA JUURI SIKSI,

OLI PAREMPI PISTÄÄ MENOKSI.

TEKOSYYT JA PELOT KUN VOI

PUHALTAA PIENEMMIKSI.

KAS, KUN VASTA

IHMISTEN ILMOILLA

JA SEURASSA VOIMAANNUTAAN.

#karpatiat #myotatunto #onni #reunallapelottaa #runo #sydansarkoidoosi #toivo

Kirjoituksia:

Vertaistukea - Sydänyhteisön löytyminen

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi kirj. 2021

Kirjoittajan sairauksista kirj. v. 21

Sydänlihassairaus dilatoiva kardiomyopatia

Sydänlihassairaus hypertrofinen kardiomyopatia

Kirjoitukseni - Toivo ja tuki - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Usko huomiseen

Hyvä elämä ja armo - kirjoitukseni - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Loppusuoraa

Blogin kirjoittaminen on tuonut monenlaista. Muutama yhteydenotto on johtanut pidempiaikaisiin ajatusten vaihtoihin. Vertaistueksi ajattelin blogini sitä aloittaessani. Koskaan ei osaa riittävästi sanoa eikä kaikkea voi korjata. Toivon blogista löytyvän siipirikkoisille ja elämän kolhimille vähän jotain eheyttävää. Toisinaan on pakko päästää irti. Lopulta meidän jokaisen on päästettävä iriti - myös elämästämme.

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Loppumatkan krouvissa

... on eräs blogin lukija, jonka kanssa olen kirjoitellut pidempään. Pitkiäkin ajatustenvaihtoja. Tuo ihana ihminen on kulkemassa elämänsä loppusuoraa. Luulen, että me molemmat olemme hoksanneet sen oleellisen tästä elämästä.
Elämästä luopuminen on meidän jokaisen elävän osa. Mikään tahtominen tai toive ei voi tosiasioita muuksi muuttaa. En löydä kuolemattomia sanoja, mutta halusin kirjoittaa sinua ajatellen edes jotain. Olet koskettanut minua. No, runohan siitä tuli. Ei mestariteos, mutta ...
Kiitos keskusteluistamme, sinä Ihana kaunosielu.
Ajattelin, että saat oman kirjoituksen kun olet sitä vielä itse lukemassa.

LOPPUSUORAA

ON SELVITTY MONISTA MUTKISTA,

VAIKEISTA AJOISTA JA PAIKOISTA.

ON ELETTY, KIPUILTU JA EHEYDYTTY.

ON MATKATTAVA OMAA

LOPPUSUORAA

JOSSA TULEVASTA KALPEA AAVISTUS,

TOIVE, TOIVO JA LUOTTAMUS.

ON HILJALLEEN AIKA

MYÖNTÄÄ ELÄVÄNSÄ LOPPUSUORAA.

ON VÄHITELLEN PÄÄSTETTÄVÄ

IRTI ELÄMÄSTÄ TÄSTÄ.

#armo #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo #vertaistuki #ystava

Kirjoituksia:

Elämä voittaa kuoleman

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Joulu omassa kodissa - Kiitos Luojalle

Joulu on kautta aikain ollut ihmeiden aikaa. Tilani sairaalassa oli leikkauksen jälkeen pari päivää kutakuinkin vakaa. Pleuranestettäkään ei näkynyt. Keskustelu kardiologin kanssa oli pitkä. Sovimme, että uskaltaudun ja toimin kotiin päästyäni hitaalla liekillä (noh, muu ei olisikaan mahdollista).

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

KIITOS KANNATTELUSTANNE

Kiitos jokaiselle vaikean tilanteeni huomioineelle.

Paljon tapahtui niin raskaita, että mieleni alkoi käymään niitä läpi. Mitenkäs muuten kuin nukkumaan mennessä - ja välillä ihan muuten vaan keskellä päivää.
Tiedän toki tämän kuuluvan normaaliin traumaprosessiin.

Olen tavattoman kiitollinen jokaiselle sairaalajaksoni aikana kohtaamalleni terveydenhuollon ammattilaiselle, ystäville, tuttaville ja blogin kautta minua kannustaneelle!
Kiitos, kiitos!

Sairaalareissulle osui monta kolhua ja montunpohjaa.

Osui onnekseni myös monia jopa johdatukselta tuntuvia vaiheita ja käänteitä.

Kiitos jokaiselle auttajalle, kiitos Luojalle, joka lopulta elinpäivistämme päättää.

Entiselleen en palaa, mutta niinhän sitä on jo tullut huomattua, että
vähemmälläkin pärjää
- ja muiden tuella, avulla ja kannustuksella.

Kirjaprojektini pariin yritän pikkuhiljaa, koska en tässä muuta juuri jaksa kuin istua. Nukkumiseni on vielä mitätöntä. Vaaka-asento tuottaa ahdistuksen tunteen. Pienin askelin, kovin pienin.

Käteni toimivat eli pysyvät läppärin näppäimillä. Tuskin mukia jaksan nostaa. Eteenpäin täytyy olla elävän mieli.
Kirjaprojektin pariin sitten jossain vaiheessa.

Rakas Ystäväni, joka menehtyi reilu vuosi sitten, on ollut näiden vaikeina kuukausina monesti mielessäni.
Olin jo lähes varma, että kohta tapaamme. Saattoi tulla jonkun mittainen lisäaika minulle.
Ikävä on valtava!

Huomasin juuri, että blogikin on jo yli 3-vuotias. Ihana taapero, ihana ikä!

Hiljennyn joulun ilosanoman äärelle🙏.

"Mutta enkeli sanoi heille: 'Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.'" (Luuk. 2:10-11)

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA JOKAISELLE!

#armo #jouluomassakodissa #ilosanoma #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Matka itseensä

Joulu saa tulla jokaiselle

Hyvästit Rakkaalle Ystävälle

Ihan vaan elämänilosta

Kuva Raija Seppänen - Syysaamun kudelmia

Syksy on luonnossa luopumisen aikaa. Blogini ja vertaistukijana toimintani tiimoilta on yhä useampi lähtölaskentaa odottava kirjoittanut kanssani myös yksityisesti. Olen kuunnellut monen loppusuoralla olevan tarinoita ja ajatuksia. Luulen hiljalleen ymmärtäväni vähän jostain suuremmasta. Kai elämän tarkoituksesta, jatkumosta vähän jostain syvemmästä.

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Ahdistuksesta ymmärrykseen

Kirjoitin ns. "viimeisen" kirjoituksen elokuun alussa 2023. Sen lähtölaukauksena oli yhteiset mietteemme Rakkaan Ystäväni Susan kanssa keväällä 2023. Mietimme tuolloin mikä jäisi Facebookiin ja elämämme loppukaneetiksi. Syntyi kirjoitus ja mietteitä - Elämä on pitkä päivä (linkki löytyy alta).

Rakkaan Ystäväni sairauksien syöksykierre pyöri ajan myötä yhä nopeammin. Hänellä oli kova ahdistus ja kipuilu. Oli mietteitä ja kysymyksiä siitä mitä tämän tuntemamme elämämme jälkeen on. Kysymyksiä - miksi ja miksi nyt.
Mietimme miksi toiset ymmärtävät ja ovat myötätuntoisia. Ja - miksi toiset ohittavat sairaan kaukaa tai vaihtavat keskustelun aihetta lennosta. Uskon sen olevan pelkoa myöntää avuttomuutensa toisen tilanteen edessä. Moni siirtää lopullisuuden mietteitään ajattelemalla, että sitten joskus. Vaikka kukaan meistä ei voi tietää, ehtiikö sitten kun pitäisi.

Moni pitkäaikaissairas ehtii kertoa, sopia ja ainakin yrittää kertoa mietteitään läheisilleen.
Ajatellaan Viimeisen Tahdon tekemisen olevan jotain erityistä. Että se olisi kuin antaisi toiselle luvan kuolla. Sitä ei rakkailleen haluaisi antaa.

Olen "nähnyt" tilanteita, jossa sairastunut itse on ollut valmis lähtemään. Olen ollut huomaavinani heissä tyyneyden ja seesteisyyden tuumailuja lähellä siirtymistä.

Olen kuullut rakkaudellisista ja tärkeistä pitkistä jäähyväisistä. Niitä lähtöjä toivoisi jokaiselle.

Onko elämässä lopulta tärkeämpää kuin ihan pienet asiat

- käsistä pitäminen, pitkät halaukset, katseet ja läsnäolo isolla sydämellä?

Toivon, että uskaltaisimme elää yhä enemmän ilman maskeja.
Täydemmin, aidommin ja ilman kulisseja.

Ihan vaan siitä ilosta, että elämme.

IHAN VAAN ELÄMÄNILOSTA

MITÄ JOS AINA VALITSISIMME HYVÄN,

EMME HELPOINTA JA TUTUINTA.

JOS PIENIN ASKELIN TOISIMME LOHDUN,

AUTTAEN YLI VAIKEAN AJAN .

MITÄ JOS KIITTÄISIMME,

ELÄMÄSTÄ EPÄTÄYDELLISESTÄ.

JOLLEI MUUSTA,

NIIN

IHAN VAAN ELÄMÄNILOSTA.

#kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Elämä on pitkä päivä

Anteeksi itselleen ja elämälleen

Olen rakastanut, olen rakastettu

Jos eläisi täysin palkein

Silitä, kosketa, kävele

Kuoleman läheisyydessä

Elämä voittaa kuoleman

Nykyaika grr ja kuulumisia

Pohdin nykymenon järjettömyyttä. Lopussa vähän kuulumisiani. Elämä on.

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

Nykymenolle - pah

Mietin sitä miten meidät on jaettu pärjääviin ja ei-pärjääviin. Vanhempaa sukupolvea on valtavasti. Monella ei ole rahaa ja/tai voimia pysytellä nykymaailman vaatimusten mukana.

Ennen asiat hoituivat lähes kaikilta puhelimen avulla tai poikkeamalla paikan päällä. Joskus piti lähettää kirje, jossa kukin kertoi omalla tavallaan asiansa. Kaikki hoitui, ei itsepalvelua, ei pakkaamista eikä postilokeroiden noutoilmoituksia. Aiemmin käytiin paikan päällä.
Nyt ladataan sovelluksia. Kaikkea on päivitettävä, pitää varauta Öhkömöhköihin, roskaposteihin ja muihin välistävetäjiin. On kuunneltava nauhoituksia, osattava valita nauhoitteen antamista vaihtoehdoista oikea toimintanumero. Ilman, että opetteluun saa tukea. Kohtuutonta. Ennen firmoissa asia hoitui ihmisvoimalla. Nyt yritykset maksavat samoista asioista ulkopuolisille firmoille, käyttötuelle ja vaikka mille.
Nyt tilataan netistä, josta tuotteemme monien mutkien ja toimijoiden kautta saadaan. Miten valtava määrä kuljettamiseen menee aikaa, vaivaa ja rahaa. Miten paljon saastetta syntyy koko ketjujen ylläpitämiseeen?

Harvoissa yrityksissä on enää aikaa kohdata asiakas kiireettä. Ihmisen voi joskus tavata, mutta usein siihen vaaditaan netissä tehty ennakkovaraus, joka pitää valita kalenterissa olevista vähistä vaihtoehdoista - ja jonka pituus on ennalta säädetty.

Oletteko miettineet miten monta appia, laitetta, laturia ja sitä sun tätä tarvitaan? Miten paljon ne maksavat ja miten usein kaikkia pitää päivittää ja ostaa ? Verratakaa tätä kaikkea lankapuheliaikaan?. Ennen emme jonottaneet juuri minnekään, sillä oikeita ihmisiä pääsi tapaamaan ja heidät tavoitti työaikana.
Huomaan olevani mielensäpahoittaja. Tämä kehitys on syönyt myös lääkärien ja hoitajien aikaa, joka meille sairaille on tarjolla. Kehitys ei aina tuo silkkaa hyvää.

Voinnistani

Keuhkosyövän täsmälääkkeen ¾ annoksella olin 5 päivää, jonka jälkeen otettiin labrat ja röntgenkuva keuhkoista. Tällä viikolla kävin taas 4 kertaa labroissa. Eilen kävin Syöpäkeskuksen lääkärillä. Koen hengenahdistuksen isääntyneen. Sitä ei perusröntgenkuva tukenut. Labrat eivät olleet niin kamalat kuin aiemmin. Moni labra-arvo oli kuitenkin jopa entistä enemmän vinksallaan. Jatketaan tällä annoksella, kun ei vaihtoehtoja ole. Pian oteetaan uudet verikokeet. Parin kuukauden päästä TT-kuvat, labrat ja lääkäri.

Apuvälinelainaamossa on noudettava pyörätuoli, joka säädetään jalustoineen minulle sopivaksi. Pääsen ehkä joskus jonnekin, vaikka se vaatii aina työntäjän. Käteni ovat menneet huonoiksi, enkä itse kykene pyörätuolilla rullaamaan. EHKÄ pyörätuolin noutaminen toimii pelotteena - niin, että täsmälääkkeen oireet lievenevät ja vointini vielä tasoittuu ja paranee!!!

Yllättäviä huonoja taas elämäämme tupsahti, mutta edessä häämöttää myös sekä kaunista ja kivan erilaistakin. Niiden voimalla jaksan popsia taas lääketroppini!

#armo #keuhkosyopa #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sarkoidoosi #toivo

Kirjoituksia:

Sairastaminen käy työstä

Kärsimys - Kärsivän kohtaaminen

Aina on lupa haaveilla

Suolaiset kyyneleet

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Pettymys, ikävä, liika kuormitus tai huonot uutiset. Ihmiselossa riittää vaikeuksia, hankaluuksia ja lokaa. Elo ei aina tarjoa parastaan. On inhimillistä ja suotavaa antautua elämän edessä. Välillä on hyvä myöntää itselleen, että on ollut liian kauan soturina ja tsemppaajana. Meidän ei tarvitse jaksaa ihan aina.

jos nämä sanat puhuttelevat sinua

huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

SUOLAISET KYYNELEET

RIKOTTUJA LUPAUKSIA,

SÄRKYNEITÄ UNELMIA.

SURUA, EPÄTOIVOA.

KUORMITTAVIA AIKOJA,

MIELIALAA PAINAVIA.

ANNA ITSESI TUNTEA.

ITKE, HUUDA, NYYHKYTÄ,

SUOLAISET KYYNELEET VALUTA.

VASTAANOTA TOISILTA,

MYÖTÄTUNTOA, EMPATIAA.

LUOTA

UUTEEN ALKUUN NOUSEVAAN.

KYYNELIIN MIELTÄ PUHDISTAVIIN.

ELÄMÄÄN RADALLEEN LAITTAVIIN.

PAHAN PURKAUTUA ANNA.

SUOLAISET KYYNELEET VALUTA.

#armo #mielenrauha #myotatunto#reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Teille väsyneille

Liian moni luulee, ettei ole riittävä, vaikka on mitä luultavimmin tehnyt ja yrittänyt liikaa. Monen keho ja mieli on väsynyt. Moni odottaa taukoa. Sitä, että kiire ja rientäminen hellittäisi. Vaikeimpia asioita ihmiselossa taitaa olla se, että olisi itseään kohtaan myötätuntoinen ja armollinen. Maailma pyörii, vaikka ei aina suorittaisi ihan mahdottoman kovasti. Pysähdy ja kokeile!

jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa

TEILLE VÄSYNEILLE

MONI ON VENYNYT, PYRKINYT

JA HAMMASTA PURRUT.

LISÄÄ PUUHAA OTTANUT,

JOUSTANUT JA SUOSTUNUT.

MONI NIIN KOVIN AIKAANSAAVA

ON UNOHTANUT ITSEÄÄN ARMAHTAA.

OLISIKO AIKA MUISTAA.

EI TYÖT LOPU KAIKKEEN SUOSTUEN

MAAILMAKAAN EI VALMISTU KOSKAAN.

SYTYTÄ VALOT SYDÄMEESI,

AJATTELE RAKASTA ITSEÄSI.

HERÄÄ HETKEEN PYSÄHTYEN,

TOUHUJASI VÄHENTÄEN.

HILJAINEN ONNI ODOTTAA,

MITÄÄN LISÄÄ VAATIMATTA.

#armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia: