pääsääntöisesti pidän itseäni
ihan hyvänä ihmisenä
olen enimmäkseen sinut
itseni ja tilanteeni kanssa
silti kiukustun kadehdin
pahoitan mieleni
synkistelen ja vertailen
– ja lopulta palaan pohdinnoissani
siihen, että on parempi
olla itselleen armollinen
huomatessani harmaan sävyt
…yritän
siirtää mietteitäni
valoisampaan suuntaan
tilanteeni on – no, omanlainen
miettiessäni huomaan olevani
siitä huolimatta
tavattoman onnekas
- vaikka
tässähän
yhä elän ja olen!!!
käännän toisinaan
vaikka vähän väkisin
katseeni omasta pikku navastani
laajemmalle
ja hyviin, kauniisiin asioihin
kirjoitusidea syntyi
kuunneltuani
Lassi Valtosen musiikkia
hänen
otsikon mukaista laulua
etsin kultaista keskitietä - kadehdin
turhaudun
kyllästyn
ja taas kadehdin
💗
lukiessani
toisten menopäivityksiä
hengästyttäviä tekemisiä
kesästä nauttimisia
💗
enemmän ja vähemmän pelkään
itsesääliin tipahtamista
ja siinä kieriskelemistä
pohdin vointini nykytilaa ja elämysten sivuuttamista
mietin sitä kaikkea hyvää ja kaunista
mielihyvää ja mielenrauhaa antavaa
ja etenkin - kaikkea toivoa tuottavaa
💗
kaikesta hyvästä kiitän
rakkaudesta
läheisistä
ihanista ystävistä
elämän yltäkylläisyydestä
💗
olen vain oppimatkalla
yhä etsin - kultaista keskitietä
💗
keskenkertaisena ihmisenä
valitan ja kahdehdin
vaikka tiedän
💗
että tämä on vain
minun oppimatkani
💗
Kirsin musacornerin suositus:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti