Tavalliset, mutta hieman heikommat, erilaiset ja vähemmän
itsevarmat jäävät usein äänekkäämpien jalkoihin. Ei niin ulospäinsuuntautuvat vetäytyvät
usein sivummalle. Tyytyvät osaansa mukisematta ja ääntä pitämättä. Olisi tärkeä
huomata seinäkukkasetkin, heillä saattaisi olla paljonkin sanottavaa. Heillä voisi
olla muillekin opetettavaa.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
HEIKOMMISTA TULEE HUOLEHTIA
Kukaan ei ole niin ylivertainen kaikilta ominaisuuksiltaan,
etteikö voisi jossain olla kehnokin tai ainakin keskinkertainen. Jokaisella on
oma arvomaailmansa ja kriteerinsä, joiden perusteella ihmisen ominaisuuksia
arvottaa. Kullakin vähän erilainen. Länsimaissa elämme yltäkylläisyydessä,
mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti. Moni asia elämästä voi olla saanut
uuden käänteen (huonoon tai parempaan) yhtäkkiä tai hitaasti ajautuen. Epäonnea
ja sattumuksia voi tulla itse kunkin elämänpolulle. Paremmin pärjäävillekin
olisi hyvä, että jokainen voisi yhteiskunnassa edes keskimääräisesti. Taloudellisen
ja sosiaalisen tuen lisäksi ei ole keneltäkään pois kohdata kanssakulkijansa ennakkoluulotta
ja ystävällisellä ajatuksella. Käytöksen takana on aina inhimillinen olento,
joka voi pidemmästä tai lyhyemmästä syystä sekä kokemiensa vaikeuksien vuoksi oireilla.
Pienet hetket ja onnistuneet kohtaamiset voivat olla heille hyvin tärkeitä. Voitte uskoa, miten he voivatsaada lämpimistä kohtaamisista hieman toivoa. Eikä maksa mitään.
HEIKKOUS
KUKA LOPULTA HEIKKO?
SE UJO JA HINTELÄKÖ?
KUKA YLIVERTAINEN,
HUIPPUYKSILÖ, ERINOMAINEN?
OISKO AATOKSET MUUTTUVA,
IVA, VÄHÄTTELY LAANTUVA,
JOS KENKIIN TOISEN,
JOS ELÄMÄNPOLUN SAMAN,
PÄÄSISI KOKEMAAN,
KAIKKI VAIHEET ELÄMÄÄN?
VOINEMME POHTIA,
VOISIMMEKO TOHTIA,
ARVIOIMATTA TERVEHTIÄ,
ARVOKKAASTI KOHDATA,
TUOMITSEMATTA,
OLEMALLA INHIMILLINEN,
MYÖTÄELÄVÄ IHMINEN?
JANOAMME SANOJA,
MUISTOJA, HETKIÄ,
KOHTAAMISIA, KOSKETUKSIA.
RIPAUKSIA HUOMIOSTA,
MYÖTÄTUNTOA,
LÄMPIMIÄ ELEITÄ,
ARKISIA IHMEITÄ,
PIENTÄ AVITTAMISTA,
AHDINGON HUOMAAMISTA.
Päätän Risto Rasan mainion ajatuksen myötä:
"Niin
kuin aalto uittaa toisen aallon ulapan yli, niin mekin selviydymme toinen
toistamme tukien".
#myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti