MILTÄ TUNTUU? - TUNTEMUKSIA, AJATUKSIA SAIRASTAMISESTA

Välillä saan vastata kysymykseen, jota urheilijoille suorituksen jälkeen esitetään: Miltä tuntuu? Kohdallani: Miltä sairastaminen tuntuu? Enää en tarkasti muista enkä usein ajattele millaista olisi olla terve. Vointi vaihtelee eli Pekka Poudan sanoin: Yleensä vaihtelevaa pohjoisen puoleista tuulta. Onneksi tyynempiä hetkiä ja ajanjaksoja. Yritän avata sairaan elämää.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

IHMISEN ARVO

Näytän kuulemmma ulkoisesti hyvinvoivalta. Muut eivät nahkoihini pääse. Olen kuullut supattelua ja syyllistämistä siitä, miten helpolla pääsen, kun en käy työssä. Ja, että olen yhteiskunnan elätti. On sanottu päin naamaa: heikot sortuu, se on luonnon laki. Samaa on hoettu koronaan menehtyneiden ja sairastuneiden osalta.
Usein koen selittämisen turhaksi. Välillä huomaa heti, ettei toinen ei ole vastaanottavaisella mielellä. Minusta jokainen lapsi on arvokas ja opettaa ympärillään oleville ja kohtaamilleen ihmisille tärkeitä asioita, elämän oppitunteja (oli sitten terve tai sairas). Sama merkitys on mielestäni elämän matkalla sairastuvilla tai muita elämän kolhuja saavilla. Elämä ei ole vain auvoa, sillä usein siihen kuuluu ikääntymisen myötä rappeutuminen ja sairaudet. Muut elämän eteen tuomat vaikeudet kuuluvat ihmisen osaan. Kasvattavat ja koulivat meitä ja opettavat nöyrtymään.
Onko aikuisen arvo siinä, että hän kykenee työskentelemään paljon ja pitkään? Arvostelijoiden logiikalla, jos sairaat jätettäisiin lääkkeittä ja hoidoitta, maailma olisi parempi. Olisiko?

FYYSISESTI

Sairasvuosieni aikana on ollut tilanteita ja vaiheita. Lähes ainoita ei tuntuvia tutkimuksia taitavat olla perusröntgenkuvat. Moni on vähintään inhottava. Kroppa on saanut siipeensä. Kipuja on monenlaista: jyskyttävää, puristavaa, sähköiskumaista, viiltävää jne. Joka päivä vaihtelevasti jonkinlaista. Välillä on seurana hengenahdistus, turvotus, rytmihäiriöt ja raadollisen suuri väsymys. Osin lääkkeiden tuomana on tutuksi tulleet: huimaus, pahoinvointi, adhd-vaihe, laihtuminen ja lihominen. Voisin jatkaa A4:n verran, mutta saitte käsityksen. Hyvin typistetty 20 vuotta, eikö? (Enemmän linkkiluettelon kirjoituksissa). Jokainen kokee vanhetessa kehonsa ja ajatusmaailmansa muuttuisen eletyn elämän ja kertyneiden kokemusten myötä. 

PSYYKE – HENKISESTI

Perusasiat: ravinto, uni, liike ja lepo ovat jaksamisen ja mielialan kulmakivet. Alakuloisuus ja akuutti ketutus ovat terveitä reaktioita. Masennuksen haitatessa toimintakykyä pitää kääntyä lääkärin puoleen. Itsekkyys ja omaan napaan tuijottaminen vähentyi itselläni luontaisesti äitiyden myötä. Sairaus on lähinnä kirkastanut turhan ja tärkeän, tarpeellisen ja tarpeettoman käsitystä. Miksi minulle tuumailut ovat karisseet. Työssä ja terveysmenoissa sinnitellessä (v. 2013 asti) olin niin halki-puhki-poikki, ettei panoksia muuhun jäänyt. Lasteni takia tuli taistelumoodi, jolloin yritin tehdä kaikkeni ollakseni toimintakykyinen. Yritin tehdä elämästämme tavallisen. ettei pyörittäisi vain sairauteni ympärillä. Ehdin toki ajatella syntyjä syviä. Kelasin menneitä, ajattelin eteenpäin ja niitä mitä JOS-ajatuksia pohdin toisinaan. Elämä oli selviytymistä. Ajan myötä sairauteni ovat yrittäneet ottaa niskalenkkiä. Onneksi pääsin kohtalotoverieni eli vertaistuen pariin. Elämäni kirkastui. 

JAKSA SEURAAVAAN HETKEEN

Jaksamiseen tarvitaan myös hengen ravintoa ja hyvää mieltä toivolla lisättynä, Löysin itse sairauksien keskeltä asian, joka tuntui omalta ja tärkeältä. Kouluttauduin 2013 alussa vertaistukihenkilöksi. Opin sairauden käsittelyä ja sain eväitä kohdata muiden vaikeuksia. Sittemmin olen käynyt oppimassa ja tuoreuttamassa sekä tietojani että ymmärrystä ihmisyydestä ja kohtaamisesta. Luen myös paljon kiinnostavia artikkeleita ihmismielen tiimoilta. On kivaa jeesata kanssasairaita.

Muistakaa vaikeuksien alla, että muuta ei tarvitse kuin ottaa henkäys kerrallaan. Hetkinen vain ja hiljaa huomaa päivien vaihtuvan. Itse en isommissa kivuissa kykene muodostamaan oikein mitään ajatuksia. En yleviä enkä mitättömiä. Mielen kipuillessa synkkyys on välillä meinannut koputella olkapäähän, mutta olen palauttanut itseni maan pinnalle ja päättänyt jaksaa rakkaimpieni takia. Ja ihan koska elämä itsessään on arvokas lahja.

VUORISTORATAA

Sairauksiin ja muihin vaikeuksiin sopeutuminen on vuoristorataa. Vaivihkaa ajatuksiin voi hiipiä pelko ja ahdistus. Ne pyrkivät ottamaan yliotteen. Moni alkaa tarkkailla tuntemuksiaan. Toisinaan raskaat, synkät ajatukset ja vaiheet on vaan käytävä läpi. Annettava niiden tulla ja olla. Elämä on oppimatka. Kun on heikoilla, ei ole häpeä pyytää apua läheisten lisäksi myös mielen ammattilaisilta. Kuormaansa voi purkaa myös kanssasairaiden ja koulutettujen vertaistukihenkilöiden kanssa.

Sairauden tai muun vaikean tilanteen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että hyväksyy myötätunnolla puutteensa (joiksi sairaudetkin ajattelen) osaksi elämäänsä.
Ajan myötä huomaa, että elämässä on muutakin kuin sairastaminen.
Ihan kivaa, mieltä lämmittävää. Aina elämässä on myös ihmeteltävää ja ihasteltavaa.
Ihminen on käsittämättömän sopeutuvainen, joten luota siihen. Ajan myötä tulee tyyneys. 

Olen tyytyväinen pienistä asioista ja ihan tavallisesta arjesta. Siitä, että saan yhä uudelleen herätä uuteen päivään.


#armo #keuhkosarkoidoosi #keuhkosyopa #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #sydansarkoidoosi #toivo

Kirjoituksia:

Kirjoittajan sairauksista

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Mitraaliläppävuoto ja avosydänleikkaus - kokemukseni

Kokemukseni - Syöpäpeikon kainalossa

Sydänsairaudestani Rosie.fi:ssä

Kokemukseni Keuhko- ja monielinsarkoidoosi

TOIVO JA TUKI - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut -sivustolle

RUNO - Kohdallaan

Uskallus


Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Ei kommentteja: