Sairaan on lopulta oltava realisti ja hyväksyttävä sairaus
osaksi elämäänsä. Kaikkine karvoineen ja tosiasioineen. Hänen on elettävä
muuttuneiden suunnitelmien ja haaveiden kanssa. Hänen täytyy sovittaa elämänsä haaveineen kuhunkin aikaan sopivaksi.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
AIKA JA ITSEMYÖTÄTUNTO
Aika on osin lääkettä traumoihin ja mielelle. Parempina
päivinä voi unohtua aiemman kaihoilu, muuttuneen mustaama ajatusmaailma. Elämän
jatkuessa ihminen tottuu. Tapaa ja tottumusta kannattaakin pitää yllä,
nimittäin niitä rutiineja. Päivärytmiä – syömiset, lääkkeiden napsimiset,
hoitokäynnit, ulkoilut ja virkistäytyminen. Voimien mukaan arkisia asioita, läheisiä, ystäviä,
elämyksiä. Aikajanaa tarkastellessaan huomaa selvinneensä. Tässä sitä ollaan,
vaikka luuli jo aikaa viikatemiehen mukaansa korjaavaan. JEE!!
Uusi arki ja oleminen löytyy jokaiselle sairastuneelle aina
jollain tavalla. Matkaan kuuluu itkupotkuraivareita (ainakin mielessä),
itsesääliä ja MIKSI mulla ja usein myös miksi nyt? Mielen pimeältä puolelta aina
jossain vaiheessa sairaskin kampeaa elävien joukkoon, osa mielialalääkkeidenkin
auttamina. Uskoisin, että aina jossain vaiheessa sitä havahtuu huomaamaan - Aurinko
paistaa, voin istahtaa tässä, linnut laulavat, jäätelö maistuu. Onni on saada elää
ja yhä kokea päivien vaihtumisen.
HAAVEET OMANKOKOISIKSI JA NÄKÖISIKSI
Sairastuminen voi opettaa kirkastamaan arvojaan ja auttaa huomaamaan,
etteivät ulkokultaiset asiat ole enää kovin korkealla omalla arvoasteikolla. Ystävät ja ylipäätään
ihmiset ovat näyttäneet oikean sisimmän itsensä. Osa on poistunut ja jäänyt
takavasempaan. Lähellä ja tukemassa on kullakin ydinjoukko. Ne, joista sairastunut saa
voimaa ja iloa. Usein nuo samat ihmiset osoittavat tekemisillään ja kohtaamisilla,
että sairas on heille tärkeä.
Elämä voi ulkoisesti muuttua ja rajoittaa. Usein sairastunut on kovasti muuttunut sisäisesti.
Ajattelen tätä prosessia mielen korkeakouluna. Sairas saa olla itsekäs. Hän saa
päättää asioista, joihin itse voi vaikuttaa. Tehdä elämästään omannäköistä -
isoissa ja pienissä asioissa. Hän saa tavoitella erilaisia asioita ja harrastaa.
Hän voi tehdä ja valita asioita, joista saa hyvää mieltä. Ajattelen, että sairastumiskriisin
myötä ihmisen aito sisin pääsee ja tulee väkisin aiempaa paremmin esiin.
PELKISTETTY HIDAS ELÄMÄ ON RIITTÄVÄÄ
Toimeliaalle tiputus sairasuralle voi olla ankara. Kyyneleillä
ja kiroilullakin on tehtävänsä. Aika kuluu vääjäämättä, se parantaa. Päivät,
viikot, kuukaudet vaihtuvat. Yleensä aina jollain tavalla kukin sairas
pyristelee pintaa ja löytää omanlaisen olemisen tapansa ja rutiininsa. Nousee
ylös ja jatkaa näin joka päivä. Elämä on sarja toistoja. Se on prosessi, mutta
myös paljon erilaisia tilanteita ja elämyksiä.
Sairastamisen myötä ihmisistä, niistä ihan läheisistäkin voi
ilmaantua ikäviä puolia. Kaikki eivät jaksa rinnalla. Osalle sairaan elämän näkeminen
ja se, ettei toinen mene kuten ennen, on asia, jota osa ei kestä. Haluan ajatella tätäkin asiana. Kiviriippoja ja itsensä vuoksi (ystävyyden luonteen muuttuessa) kiviriipaksi
heittäytyviä ei tarvitse sairaan kannatella. Sairas voi antaa anteeksi toisten heikkoutta
ja keskeneräisyyttä. He saavat mennä. Voinee ajatella, ettei sairas ole velkaa
kenellekään. Ihmisiä ja asioita tulee ja menee elämässämme.
Jos pitää kipua ja sairastumiskokemusta yhtenä asiana muiden
joukossa voi elää rauhallisemmin ja jättää tilaa muille kuin vaikeille ja pahan mielen
ajatuksille. Jotkut päivät, ns. terveilläkin, ovat todella vaikeita. Voi silti muistaa, että talven jälkeen tulee kevät ja huominen voi olla
parempi. Toisinaan pidemmälle ei tarvitsekaan miettiä. On ihan jees olla vain
ja pysyä elossa.
MIELENRAUHAA – AITOUTTA
Voimavarakseen voi ottaa sen kaiken, josta on aikanaan aidosti
pitänyt ja jota, on rakastanut. Sairas – ja jokainen, saa olla kiitollinen
siitä kaikesta hyvästä, jota on saanut kokea. Vielä voi tapahtua kivoja
asioita. Olet yhä tärkeä ja arvokas. Usko läheisiä ja rakkaitasi, sinusta
välitetään.
Ole aito itsesi. Tarkkaile ja huomioi elämää rauhassa. Katso
myötätunnolla elämäsi ihmisiä ja muitakin. Hidastetumpi elämä voi johtaa
miettimään arvojaan ja elämäänsä syvemmin. Se on voinut kirkastaa asioita, joita terveenä
touhutessaan oli tullut yhä uudelleen siirtäneeksi. Elämä voi selkeytyä ja sairaallakin voi olla aidosti ihan hyvää elämää. Aloita hyväksymällä sairas elämäsi ja
rakasta aitoa itseäsi.
#ahdistus #alakulo #armo #haave #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo #vertaistuki
Kirjoituksia:
Sairastamisen opetuksia 1 - Elämä muuttuu
Sairastamisen opetuksia 2 - Huolehdi ja ilmoita
Sairastamisen opetuksia 3 - Mieli ei aina kestä
Miltä tuntuu? - Tuntemuksia ja ajatuksia sairastamisesta
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
.jpg)
