Pelottaa

Jollakin tavalla
syöpäkontrollien odottaminen on
erityisen hermoja raastavaa.
Suunnilleen jo tunnen sydämeni metkut ja
tiedän, missä sen kanssa mennään.

euhkosyöpä on arvaamaton, sieluton ja salakavala.

Huomisaamuna menen välituomiolle.
Inhottavaa, kun itse ei voi kuin olla kuunteluoppilaana.
Syöpäläinen kiukustuu, jos niin on tarkoitettu.
Omat tekemiset ja vastaan pyristely eivät auta.


Yhäkö olisin onnekaan hämäläinen?

Jos nämä sanat puhuttelevat sinua,
huomaathan – kirjoitan
myös Facebookissa ja Instagramissa.

PELOTTAA

MITÄÄN EI HALUAISI,

EI TARTTUA TAHTOISI.

EI SUORITTAA JAKSAISI.

TUUMAILUT, AATOKSET,

SAMAA KEHÄÄ KIERTÄVÄT,

EDESTAKAISIN SEILAAVAT.

OHEISSUORITUKSINA RUOKAA,

LUKEMISTA, MUSIIKKIA –

JOTTA UNOHTAISI.

NIIN KOVASTI HALUAISI

TOUHUTA VIMMOISSAAN.

NIIN HALUAISI KYSYÄ KROPALTAAN:

OLLAANKO KAVEREITA?