Jokainen haluaa hyväksyntää. Toivomme, että muut huomaisivat meissä piilevän hyvän. Toivomme, että meitä katsottaisiin lempeästi ja hyväksyvästi.
Lokeroimme toisiamme helposti – ulkonäön, eleiden, parin sanan, käytöksen tai kuulopuheiden perusteella. Teemme pikaoletuksia, jotka voivat mennä täysin metsään. Jokaisella on kuitenkin monia rooleja ja ominaisuuksia.
Jos nämä sanat puhuttelevat sinua,
huomaathan – kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa.
Pikatuomioista erilaisuuden hyväksymiseen
Sairauteni ei näy ulospäin. Kortisoniturvotuksen aikana minua on luultu juopoksi ja nuorempana myös raskaana olevaksi. Liikun hitaammin kuin ikäiseni. Rollaattorin kanssa kulkiessa katseet käännetään nopeasti pois. Sairas – sen moni hoksaa vasta apuvälineestä.
Toivomme, että meidät hyväksyttäisiin eri yhteisöissä ja ryhmissä: työyhteisöissä, harrastuksissa, arjessa. Jokainen ihminen on usein paljon muuta kuin se, mitä ensisilmäyksellä näemme tai oletamme.
On hyvä oppia toimimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Se on kärsivällisyyden ja ihmisyyden harjoittelua. Omanarvontunto vahvistuu, kun tulee hyväksytyksi. Toivon, että meidät kohdattaisiin sellaisina kuin olemme – ilman lokeroita.
Toivon, että jokainen löytäisi kirjoituksistani edes pienen pysähdyksen tai ajatuksenpoikasen.
![]() |
![]() |
Kuvat: #armo #mielenrauha #myötätunto #reunallapelottaa #sairas #toivo |
.jpg)
.jpg)

1 kommentti:
❤️
Lähetä kommentti