Poika poikkesi

.. juu, ei se jääkiekkopokaali sentään, vaan ihan oma poikani. Poikkesi pitkästä aikaa. Kolmen vuoden jälkeenkään en ole ihan sisäistänyt, että nuoreni asuvat omillaan. Sitä ehti tottua parissa vuosikymmenessä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ISOIKSI TIETÄÄ - PIENINÄ PITÄÄ 

Tapaamisemme ovat kovin erilaisia, kun nuorilla on oma tupa ja oma lupa. Elävät oman katon alla toisaalla. Muistelin omaa itsenäistymisprosessiani. Silloin eli sitä vapautumisen - aikuisuuden ihanuuden huumaa. Ihan omaa elämää omilla ehdoillaan, jossa kukaan ei komentanut - eikä ollut auttamassa tai opastamassa. Ystävät ja omat asiat, niitähän tuolloin janosi. No, opintojen ja työn lisäksi. Vaikka välillä ihmetteli, että ihan kaikki täytyy itse. Oli rankkkaa ja ihanaa olla ihan itsenäinen, aikuinen.

POIKANI

 

PIENENPIENESTÄ NYYTISTÄ,

TOUHUAJASTA TAAPERO,

AUTOMERKKIEN ASIANTUNTIJA,

PIIRROSTEN SARJATUOTTAJA,

NÄPPÄRÄ LEGORAKENTAJA.

 

REPPUMIES KOULULAINEN,

ILTAPÄIVÄKERHOLAINEN,

TOUHUAVA FUTARI,

TIETOKONEPELURI,

INNOKAS UIMARI.

 

DATATAITURI,

LÄÄKINTÄMIES,

OPISKELIJA,

AIKAMIES.

 

ITSELLINEN,

OMANLAINEN.

AINA ÄIDIN MIELESSÄ,

AINA ÄIDIN SYDÄMESSÄ.

Linkki:

Facebook Watch - Kids say - The Floor is Lava!

#ilo #kiitollisuus #rakkaus #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

Äitienpäivänä

Ajan kulumisesta 

Vanhemmiten 

Tyttäreni

Onnen lämmin läikähdys

Retroa

Elämä koulii

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.