On etuoikeus ja voimavara, jos elämässämme on ihmisiä.
Sellaisia, joille voi suodattamatta kertoa asioitaan ja ajatuksiaan.
Heitä, jotka auttavat, jos voivat.
Lohduttavat, myötäelävät ja kannattelevat karikoiden ja vaikeiden hetkien yli.
Luovat uskoa huomiseen ja lupaavat pysyä rinnalla.
Ajattelen, että pienikin sana tai myötätunnon osoitus toiselle
voi olla enemmän kuin riittävä.
Jätämme aina kohtaamisissa itsestämme
jotakin toisillemme.
huomaathan – kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa.
Läsnä
On hyvä välittää lohtua, kannattelua,
elämänuskon ja myötätunnon kultaista mantraa laajemmalle.
Usein riittää se, että sanoo: olen tässä.
Jotta toinen tietää voivansa ottaa yhteyttä milloin tahansa.
Läsnäolo ja kuuntelemaan pysähtyminen
ovat taitoja, joiden äärelle
suosittelen pysähtymään.
Aina ei tarvitse vatvoa asioita
tai löytää ratkaisuja.
Toisinaan voi lähteä ulos,
istua viereen
ja nauttia hetkestä turhia tuumailematta.
Uskotaan, toivotaan,
välitetään ja rakastetaan.
Nyt, kun ollaan tässä.
EKG-seurannan muistokuvasta voitte arvuutella:
mikä mahtoi olla minun käppyräni?
OLEN TÄSSÄ
MUISTOA VILKAISEMASSA.EI ITSESTÄÄN SELVÄÄHENGITTÄÄ, OLLA JA ELÄÄ.KEVÄÄN TULOA IHAILEMASSA.PIKKULENKILLÄ KÖPÖTTÄMÄSSÄ.ELÄINTEN JÄLKIÄ TUTKIMASSAJA AURINKOA IHAILEMASSA.TÄYSIN PALKEIN ELÄMÄSSÄ.KOKEMUKSIA AHMIMASSAJA SIELUJA KOSKETTAMASSA.OLEN YHÄ TÄSSÄ –YLLYTTÄMÄSSÄ JA LEIKKIMÄSSÄ.NAUTTIMASSA JA KOKEMASSA.EN ODOTA SEURAAVAA ELÄMÄÄ.EN SÄÄSTÄ HEHKUA,EN LÄMPÖÄ.
Kotiläksyksi:
Ulkoiluta itseäsi.
Nauttikaa kevätauringosta!
Kuunnelkaa Aki Sirkesalon Parempaa elämää.
PS. Oma EKG-käyräni oli oikean rivin ylin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti