häpeä ja muisto koululaisen häpeästä

Häpeä on voimakas tunne.

Joskus koemme toisen puolesta myötähäpeää.
Ahdistuksen hetkellä yritämme paikata noloa tilannetta,
peittää, selittää pois.

Kun teemme jotakin tyhmää tai ajattelematonta,
mieli alkaa laukata kehää.
Kuvittelemme muiden pitävän meitä idiootteina.


Häpeä ja sen seuraukset

Tilanteesta ja seurasta riippuu,
kuinka voimakkaasti häpeä koetaan
ja miten siihen suhtaudutaan.

Tuttujen kesken
omalle kömmähdykselle voi nauraa.
Vieraissa ja tärkeissä tilanteissa
moni pyrkii paikkaamaan virheensä kaikin tavoin.

Jos nolous jää hetkelliseksi
ja huomio siirtyy muualle,
tilanne raukeaa ajatukseen:
olipa noloa.

Mutta jos joukko nauraa yhden punastumiselle ja kömpelyydelle,
se voi jättää syvän henkisen haavan.

Haavan, josta voi alkaa
vetäytymisen ja lamaannuksen kierre.


On julmaa jättää ihminen
keskustelun ja huomion ulkopuolelle.
Eristäminen ja huomiotta jättäminen
ovat äärimmäistä julmuutta.

Häpeässä voi kokea vihaa, inhoa tai pelkoa.
Häpeä voi kääntyä ajatukseksi:
olen kelvoton, luuseri, jonka yli kävellään.

Se tekee pahaa jälkeä itsetunnolle.

Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin.
Yksin jääminen on kova rangaistus.

Voimakas ja toistuva häpeä
voi johtaa eristäytymiseen,
tilanteiden ja ihmisten välttelyyn.

Itseään on vaikea muuttaa nopeasti,
ja tuo vaade synnyttää
pohjatonta avuttomuutta.


Tuetaan, ei naureta

Runon sisältö pohjautuu
lapsena kokemaani.
Muisto on mielessäni yhä kirkkaana.

Mitätöintiä, sivuuttamista,
supattelua, naurua, osoittelua
tapahtuu yhä –
myös aikuisten kohtaamisissa.

Syyn ei tarvitse olla suuri:
ulkoasu, mokailu, väärä sana väärään aikaan,
kömmähdys juhlatilanteessa.

Kukaan ei ole virheetön.
Miksi olemme silti niin julmia toisillemme?

Kiusaajat –
huomatkaa, mitä pahimmillaan saatte aikaan.
Hävetkää.
Ja pyytäkää anteeksi.
Aina.

💗

Koululaisen häpeä

punatukkaiselle huudetaan
paloautoksi mollataan

ujo, hiljainen – yksin
veikö kissa kielesi kysellään

ärrävikaiselle
naurunremakkaa, matkimista

yksi ei opi kertotaulua

huomaan
sen kovin hiljaisen ja vakavan
katselee pihan laidalta
hymyilee toisten leikille
kaivaten mukaan

suutun
kun toisia pilkataan
pomotan ja sanoilla viskaan
nappaan ivatut leikkiin

jää ilkkujat itsekseen
omaa ilkeyttään häpeämään

💗


Ei kommentteja: