KOKEMUKSENI– RYTMIHÄIRIÖT JA TAHDISTIMEN ASENNUS

Rytmihäiriöt tulivat kuvaan sydämen hiippaläppävuotoni myötä kuuluvina ääninä ja outoina pyrähtelytuntemuksina rinnassa. Läppäleikkaus 2014 vaurioitti entisestään sydämen sähköisiä johtoratoja. 2018 oli enemmän pyrähtelyjä ja lopulta sydän takoi villinä tuhatta ja sataa. Hengenvaarallinen SVT-takykardia ei meinannut pysähtyä. Piipaa-autolla pillit vinkuen sairaalaan ja täydenpalvelun HUS-hupiranneke käteen. Iskevä ICD-rytmihäiriötahdistin kaikilla herkuilla asennettiin reissun päätteeksi. Kotiin pääsin tahdistimen etäseurantalaitteen kera.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MULJUAA JA PYRÄHTELEE

Sydänsairauteni sydänsarkoidoosin löydyttyä rytmejä seurattiin muun sydämen tilan ohella. Lisälyöntejäni ei pidetty vaarallisina ja niitä oli aika vähän. Ne laitettiin läppävuodon piikkiin. Läppäleikkaus tehtiin 2014. Sairaalassa ja alkuun kotonakin oli paljon nopeita pyrähdyksiä ja beetasalpaajaa lisättiin. Opin pysäyttämään tekemiseni niille sijoilleen, kun villiintyvä tuntemus rinnassa tuli. Tilanne helpotti toipumisajan myötä.

2018 tunsin nopeita rytmejä yhä enenevästi. Holternauhoitus osui hyvään päivään eikä erityistä syytä löytynyt. Kesällä iski hikeä pintaan puskeva hyvin kivulias rytmihäiriö, joka jatkui ja jatkui. Paikallissairaalaan kipinkapin, jossa nopea takykardia jäi päälle. Ei meinattu saada suoniyhteyttä, jolla rytmihäiriön pysäyttävää lääkettä olisi annettu. Nukkumaijakin ähelsi ja käskytti, että nyt pitää mennä saliin ja laitetaan se nukutuksessa, muuten sydän ei jaksa. Jotain häslää oli ja nukkutäti yritti vielä kerran ja kas, onnistui. Lääkettä ruiskulla suoniin ja aaah, alkoipa helpottamaan. Tuntui kuin olisin maratonin vetänyt (kuvitelmani). Aikaa ähellyssessiossa meni puolisen tuntia.

HUS MEILAHTEEN

Lanssilla minut siirrettiin Hus meilahteen. Ambulanssista nostamisen jälkeen sydäntä heti ultrattiin. Sydänvalvonnassa/päivystyksessä laitettiin tippumaan rytmihäiriölääke Cordarone. Noin 16 tunnin jälkeen käteni verisuonet sanoivat sopimuksen irti ja lääkeaine valui kudoksiin turvottaen tiputuskäden valtavaksi. Parin hyvin kivuliaan tunnin jälkeen kaulalleni saatiin laitettua suoniyhteys/katetri, josta tiputusta jatkettiin. Tärkeää oli kuulemma tiputtaa tuota lääkettä 48 h. Siirrettiin valvontaosastolle ja lopulta kardiologiselle osastolle. Syytä mietittiin, otettiin kaikki mahdolliset labrat ja sydän magneettikuvattiin. Heti sanottiin, etten pääse pois ennen kuin rytmihäiriötahdistin (ICD) on rinnassa. Rytmihäiriöni olivat hengenvaarallisia nopeita takykardioita, joten en toki pullikoinut vastaan. ICD-tahdistimessa on sisäinen sydäniskuri, joka pystyy tunnistamaan vaaralliset rytmihäiriöt ja tuottamaan voimakkaan sähköimpulssin, joka pysäyttää rytmihäiriön. Kuten se monen tietämä defibrillaattori.

TAHDISTIMEN ASENNUS JA KOTIUTUS

Kuva Microsoft 365 kuvapankista

Tahdistimen asennuspäivä: Antibioottisuojalääkkeen valinta aiheutti harmaita hiuksia. Kärrättiin toimenpidesaliin, puhdisteltiin steriiliksi. Iso liina oli näkösuojana enkä nähnyt toimenpidealueelle. Paikallispuudutukset, kirurgi teki viillon ja tilaa tahdistintaskulle solisluun kohdalta vinottain. Kirurgilla oli apunaan hoitaja ja toimenpiteen ajan paikalla oli myös tahdistinfirman asiantuntija. Johdot uitettiin sydämeen suonien kautta ja kiinnitettiin ruuvilla sydämen seinämiin. Vasemman kammion johto irtosi sydämen seinämästä. Seurasi lisäoperaatio, kun irronnutta ruuvia ongittiin pois ja yritettiin löytää johdolle uusi paikka, johon sen saisi kiinnitettyä. Uusi yritys, röntgenkuvaukset, tahdistimen sovitus ja sen toiminnan testaus. Haavan ompelu ja paineside. Tahdistinfirman asiantuntija poikkesi ja kertoi lyhyesti laitteesta. Sain ICD-tahdistimen ohjekirjasen ja etäseurantalaitteen. Kärrättiin osastolle. Oli meneillään päivällisaika ja minullekin tuotiin ruokatarjotin. Matkaa sängyltä ruokapöydälle oli 1,5 m. Selkänoja oli muutoinkin ylhäällä, joten jalat hoitajan avulla laidan yli ja 2 askelta. Istahdin ja otin lusikallisen. Hulvahti todella huono olo ja sanoin, että nyt huimaa.

ILMARINTA

Hoitaja oli onneksi vieressä, muuten olisin kolahtanut lattialle. Hän tajusi heti mistä on kyse ja kippasi minut takaisin petiin, teki hälytyksen ja muita hoitajia juoksi apuun. Minut kipattiin roikkumaan sängyssäni toviksi pää alaspäin. Lääkäri kävi ja kipinkapin vietiin röntgeniin. Kipuja oli haavasta ja hengenahdistusta, rintakipua tästä uudesta seuralaisesta ilmarinnasta. Ilmarinta oli hoksattu ja siihen tehty voitavansa niin nopsaan, ettei se ehtinyt revetä isommaksi. Ilma keuhkopussissa esti keuhkoa toimimasta normaalisti. Tahdistimen asennuksessa tippuneen ruuvin kalastelu aiheutti kaiketi ilmarinnan. Aukon kautta syntyi yhteys ulkoilman ja keuhkopussin välillä. Ilmarinnan oireet alkavat äkisti ja voimistuvat syvään hengitettäessä ja rasituksessa. Kipu säteili saman puolen hartiaan. Minulla ilman määrä keuhkopussissa oli juuri sillä rajalla, että pitääkö laittaa dreeni eli keuhkopussiin laskuputki, joka on yhdistetty imulaitteeseen. Valitsivat hieman riskillä makoiluttamisen ja seurannan. Keuhkon tilannetta tarkkailtiin röntgenkuvilla, joihin kiikutettiin tiheästi. Kolmantena päivänä asennuksesta sain istua ja neljäntenä kävellä hitaasti vähän.

KOTIIN

Kotiin pääsin, reilun viikon sairaalareissun jälkeen tahdistimen etäseurantalaitteen kera. Etäseurantalaite töpseliin. Laite pitää olla enintään 2 m päässä tahdistimesta nukkumisen aikana. Se lähettää joka yö raporttinsa rytmeistäni linjoja pitkin käppyröitä tulkitseville. Ilmarinnan muodostuminen tahdistimen asennuksen yhteydessä on harvinaista - alle 1%.;n luokkaa. Nyt se sattui minulle. Kotiin päästyä en tosiaan jaksanut tavallisesti. Toimin hitaammin ja jaksaminen oli huteraa. Meni noin kuukausi, että olin lähes sairaalareissua edeltävässä kunnossa. Haava oli pitkään kipeä. Tuli myös sähköiskun kaltaisia hyytäviä kipupiikkejä. Kävin muutaman viikon päästä tahdistinpoliklinikalla, jossa sanottiin: ”Kuule, ei niitä hermoja ole siellä kudoksiin eri väreillä merkitty, että hermo nyt vaan on mennyt poikki. Voi se joskus korjaantuakin.” No, oikeassa oli - noin 3 kk päästä ei ollut enää kohtuutonta kipua. Tahdistimen puoleisella kyljellä nukkuminen sattuu toisinaan hieman. Normaalisti en kiinnitä huomiota koko mötikkään, vaikka se toki tuntuu ja näkyy, sekä ihosta pullottaen että katu-uskottavuutta lisäävänä arpena.

Linkkilistassa on lähteitä, jotka johtavat tutkimaan erilaisten tahdistimien asennusprosesseja. Rytmihäiröitä on monenlaisia. Vaarattomista lisälyönneistä hitaisiin jne. Aina ei tarvita tahdistinta. Hoitotahot ratkaisevat tahdistimen tarpeen sekä sen, millainen tahdistin on tarpeen, jos on.

Terveyskylä - Tahdistimen asennus

Tahdistimen asennus Sydänliitto Sannamari Väre 

Tahdistimen asennus Lasse Oikarinen ja Sami Pakarinen Sydänääni 2011

Rytmihäiriötahdistimen ja CRT-laitteen asennuksen erityispiirteet Sami Pakarinen ja Mika Lehto Sydänääni 2011

#kiitollisuus #reunallapelottaa #sydän #toivo

Kirjoituksia:

Tahdistimet

Sydän - rakenne ja toiminta

Sydämen vajaatoiminta

Suun terveydestä sydänpotilaille

Ultraharvinainen sydänlihassairaus Jättisolumyokardiitti

Sydänlihassairaus kardiomyopatia

Sydänlihassairaus Dilatoiva kardiomyopatia

Sydänlihassairaus hypertrofinen kardiomyopatia

Kokemukseni - mitraaliäppävuoto ja avosydänleikkaus

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Sydänsairaudestani Rosie.fi:ssä

Kokemukseni - Syöpä vs. harvinaissairaus

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.