Narsistin hallintaa kodissa

Kuva: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Narsistilla on jatkuva tarve hallita perhettään. Narsistin kodissa huokuu usein negatiivisuus, epätoivo ja uhkan tunne – silloinkin, kun perheen asiat näyttävät ulospäin olevan kunnossa. Narsistin ihmissuhteet ovat usein riippuvuus‑ ja palkitsemissuhteita ja kestävät niin kauan kuin hän niistä hyötyy.

Vieraiden saapuessa narsisti voi muuttua sekunnin murto‑osassa arvostelevasta ja alistavasta ylettömän ystävälliseksi, huomaavaiseksi ja hauskaksi. Kaikelle käytökselle löytyy aina hyvä selitys.

Jos nämä sanat puhuttelevat sinua, kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa.

Hallinta

Narsisti ei välttämättä tervehdi tullessaan kotiin eikä ole huomaavinaan hallittaviaan. Tyypillistä on, että hän alkaa heti purkaa omaa pahaa oloaan huutamalla, raivoamalla tai komentelemalla. Tavoitteena on siirtää negatiiviset tunteet toiseen.

Ellei vallan saaminen onnistu, narsisti voi hämmentää tilannetta riidan haastamisella ja epäloogisella väittelyllä. Käytös päättyy usein vasta silloin, kun toinen ei enää kykene täyttämään narsistin toiveita tai toimimaan hänen hyödykseen.

Antaminen ja saaminen eivät ole tasapainossa. Narsisti imee energiaa uhriltaan ja muistaa pitkään tilanteet, joissa hänen tahtonsa ei toteudu. Tavallista on kostaminen silloin, kun hän kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai ‑kohdelluksi. Kiukuttelu voi muistuttaa uhmaikään juuttuneen lapsen käytöstä.

Parisuhde

Narsistin parisuhteet ovat täynnä syyllisiä ja syytettyjä, uhreja ja syntipukkeja. Kaava toistuu: palava rakkaus muuttuu vihamielisyydeksi ja koti taistelukentäksi, jossa eletään onnen ja vihan vuorottelua.

Narsisti pönkittää heikkoa itsetuntoaan draamalla. Oikeassa olemisen pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riidan haastaminen, tunteettomuus, kosto sekä henkinen ja joskus fyysinen väkivalta ovat keinoja peittää jatkuvaa kumppanin menettämisen pelkoa.

Usein uhri kuvittelee tilanteen muuttuvan, jos hän saa poistettua pahat jaksot. Näin ei ole. Nämä kaksi puolta – ihannointi ja alistaminen – muodostavat narsistin kokonaisuuden, eikä toista voi poistaa ilman toista.

Kuherrusvaiheen jälkeen narsisti muuttuu usein kylmäksi ja välinpitämättömäksi kumppaninsa tarpeille. Manipuloinnin ja painostuksen avulla hän saattaa eristää uhrin ystävistä, sukulaisista ja harrastuksista. Uhri ei välttämättä itse huomaa, miten luopuminen on tapahtunut.

Itsenäistymispyrkimykset kostetaan. Riita ei aina liity suoraan asiaan, vaan käynnistyy jostakin mitättömästä sivuseikasta. Riitojen toistuessa uhri alkaa vähitellen luopua omasta ajastaan välttääkseen jatkuvat konfliktit.

Jälkikäteen narsisti voi väittää, ettei ole koskaan kieltänyt uhria käyttämästä omaa aikaansa. Vaihtoehtoisesti hän voi heittäytyä surkeaksi ja näytellä, ettei kestä olla ilman kumppaniaan. Tämä herättää uhrissa syyllisyyttä ja vaikeuttaa omien rajojen puolustamista.

Rasittavuus

Jatkuva varuillaan olo, narsistin mielialojen lukeminen ja omien sanojen varominen rasittavat uhria. Monet uhrit kuvaavat kärsivänsä kodin ahdistavasta ilmapiiristä ja saavansa siitä fyysisiä oireita: vatsavaivoja, unettomuutta, päänsärkyä, ahdistusta, lihaskipuja, rytmihäiriötuntemuksia, pahoinvointia ja masennusta.

Parisuhteessa uhri joutuu usein välikappaleeksi narsistin ja lasten välillä, eikä pysty toteuttamaan vanhemmuuttaan haluamallaan tavalla. Kodin ilmapiiri vaihtelee rajusti sen mukaan, onko narsisti läsnä vai poissa. Uhrit – myös lapset – kokevat usein olonsa turvalliseksi vain narsistin poissa ollessa.

Jotkut uhrit yrittävät pitää nollatoleranssia huonolle käytökselle. Se johtaa usein jatkuvaan puolustustilaan tai asetelmaan, jossa uhri toimii kuin vanhempi narsistille. Tämä lisää etäisyyttä ja vie viimeisetkin läheisyyden rippeet.

Useimmat uhrit päätyvät lopulta alistumaan mielivaltaan säilyttääkseen kodin ilmapiirin edes jotenkuten siedettävänä.

Tämä kirjoitus on koottu omavaltaisesti muokaten ja lyhentäen Narsistien Uhrien Tuki ry:n materiaaleja.

#narsisti #reunallapelottaa #sairas