Päätösten tekeminen on välillä vaikeaa. Lopulta olemme yksin sisimpämme kanssa – seurassakin yksin ajatustemme kanssa. Ajatusten sekamelskaa on hyvä toisinaan selvitellä, jotta voisi löytää mielenrauhaa ja omaa minuuttaan. Olisi hyvä pystyä katsomaan elämäänsä ja tekemiään ratkaisuja jokseenkin hyväksyvästi.
Jos nämä sanat puhuttelevat sinua, huomaathan – kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa.
Päätösten tekeminen on välillä vaikeaa. Lopulta olemme yksin sisimpämme kanssa – seurassakin yksin ajatustemme kanssa. Ajatusten sekamelskaa on hyvä toisinaan selvitellä, jotta voisi löytää mielenrauhaa ja omaa minuuttaan. Olisi hyvä pystyä katsomaan elämäänsä ja tekemiään ratkaisuja jokseenkin hyväksyvästi.
Jos nämä sanat puhuttelevat sinua, huomaathan – kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa.
Tolkuttomasti päätöksiä
Teemme tolkuttoman määrän päätöksiä. Jatkuvasti huomioita ja ratkaisuja, usein huomaamattamme. Valitsemme tuosta vain tunteella, kokemuksen syvällä rintaäänellä tai täysin alitajuisesti. Päälle sinistä vai punaista, kampaus, rutiinit. Luonne-eromme ja kaikki se, mitä olemme nähneet ja oppineet, vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä teemme – ja miten niitä teemme. Aika, paikka ja seura voivat ratkaista paljon.
Kulutustilanteissa houkutus on tehdä kuten muut: ostaa kahvi leivoksen kera, vaikka mielessä olisi tiukka taloustilanne tai laihduttamisen jatkaminen. Päätösten viisautta ei useinkaan näe heti. Iän karttuminen tarkoittaa toisille oppimista kantapään kautta ja toisille nopeita muutoksia. Ikä ei kuitenkaan takaa yhtään fiksumpia ratkaisuja. Suurimpaan osaan päätöksistä emme käytä juuri energiaa – teemme vain ratkaisumme. Päätösten järkevyyden näemme usein vasta jälkikäteen.
Ratkaisuja ja virheitä
Isoja ratkaisuja on hyvä peilata omaan arvomaailmaan ja periaatteisiin nojaten. Vaikeiden ratkaisujen äärellä tarvitaan kärsivällisyyttä ja etäisyyttä tarkastella asioita monelta suunnalta. On hyvä kuunnella sydäntään ja omia tuntemuksiaan.
Aina päätökset eivät osu oikeaan. Mokailua ja huonoja valintoja teemme kaikki. Rumista teoista ja sanoista kannattaa ottaa vastuu – niitä voi ja pitää katua ja pyytää anteeksi. Ihminen oppii usein tehokkaasti juuri tunaroimalla, tekemällä tyhmiä päätöksiä ja tekoja. Tasapainottelemme elämän trapetsilla ja opimme vähitellen.
Toisinaan tarjolla olevat vaihtoehdot ovat huonoja, vähemmän huonoja tai erittäin huonoja. Jos sählää, tietää ainakin tehneensä jonkin ratkaisun. On raskasta jäädä pyörimään ikuiseen jossittelun ja ratkaisemattomuuden kehään. Monet tilanteet ovat kiusallisia, mutta niistäkin voi selvitä.
Virheet voivat herättää häpeää tai hajottaa meidät hetkellisesti aivan palasiksi. Ne voivat purkautua kiukkuna, vähättelynä tai vaikenemisena – niin, ettei asiasta enää koskaan sovi puhua. Suurten asioiden äärellä on syytä pohtia kaikkea mieleen tulevaa monelta kantilta. Ja jos osuu syteen tai saveen, on hyvä kysyä: voisiko virheen seurauksille vielä tehdä jotakin?
Viisautemme ja elämänkokemuksemme eivät takaa oikeita ratkaisuja. Voimme silti toivoa, että osaamme tehdä ja valita mahdollisimman hyvin. Myötätuntoisella mielellä teemme usein arvomaailmamme mukaisia päätöksiä ja tarkastelemme asioita laajemmin. Oma epätäydellisyytemme auttaa myös muita heidän ratkaisuissaan. Näemme, että virheitä sattuu – kaikille.
Elämä ei tule koskaan valmiiksi, joten päätöksiä ja ratkaisuja ei kannata ottaa kuolemavakavasti. Joudumme tekemään lukemattomia kompromisseja ja opimme luovimalla elämän virrassa. Yhden ratkaisun jälkeen edessä voi olla jo uusia mutkia, käänteitä ja haasteita.
Lopulta olemme yksin
Elinpäiviämme ja kuoleman hetkeä emme tiedä etukäteen. Vakavan sairastumisen tai viimeisten henkäysten äärellä kukaan muu ei voi tuntea sitä, mitä kehossamme tapahtuu. Kukaan ei voi täysin tietää ajatuksiamme. Siksi olisi hyvä yrittää sanoittaa tärkeitä toiveita ja ajatuksia muille jo etukäteen. Suosittelen kirjaamaan niitä ylös ja hoitamaan tärkeät kirjaukset pois mieltä painamasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti