Päätösten tekemisen vaikeus

Päätösten tekeminen
on joskus vaikeaa.

Seurassakin olemme
ajatustemme kanssa.

Ajatusten sekamelskasta
mielenrauhaan ja
minuutensa äärelle.

Tavoitteena kyetä katsoa
elämäänsä,
ratkaisujaan
jokseenkin hyväksyvästi.


Päätöksiä

Teemme päätöksiä,
usein huomaamattamme.
Valitsemme tunteella,
kokemuksella ja alitajuisesti.

Sininen vai punainen,
kampaus, rutiinit.

Luonne, elämänkokemus,
aika, paikka ja seura
vaikuttavat siihen,
miten ja millaisia päätöksiä teemme.

Useimpiin ratkaisuihin
emme käytä juuri energiaa.
Teemme vain valinnan –
ja vasta myöhemmin näemme,
olivatko ne viisaita.

Ikä ei takaa parempia päätöksiä.
Oppiminen tapahtuu usein kantapään kautta.


Ratkaisuja ja virheitä

Isoja päätöksiä on hyvä peilata
omiin arvoihin ja periaatteisiin.
Vaikeiden ratkaisujen äärellä
tarvitaan kärsivällisyyttä ja etäisyyttä.

Aina päätökset eivät osu oikeaan.
Virheitä teemme kaikki.

Rumista teoista ja sanoista
on otettava vastuu.
Niitä voi ja pitää katua
ja pyytää anteeksi.

Ihminen oppii usein juuri mokaamalla.
Tasapainoilemme elämän trapetsilla
ja opimme vähitellen.

Joskus vaihtoehdot ovat
huonoja, huonompia
tai erittäin huonoja.

Silloinkin päätös on parempi
kuin jäädä ikuisen jossittelun kehään.

Virheet voivat herättää häpeää,
hajottaa hetkellisesti palasiksi.
Ne voivat purkautua kiukkuna,
vähättelynä tai vaikenemisena.

Suurten asioiden äärellä
on hyvä kysyä:
voisiko virheen seurauksille
vielä tehdä jotakin?

Viisautemme ei takaa oikeita ratkaisuja.
Myötätuntoinen mieli
auttaa silti valitsemaan
arvojemme suuntaisesti.

Oma epätäydellisyytemme
auttaa myös muita.
Virheitä sattuu – kaikille.


Lopulta olemme yksin

Elinpäiviämme emme tiedä.

Olisi hyvä sanoittaa
tärkeitä toiveita ja ajatuksia
jo etukäteen –
muille ja itselle.

Kirjaa,
selkeytä
hoida pois mieltä painamasta. 💗



Ei kommentteja: