Kerron Rakkaasta Ystävästäni, joka minulla oli ilo tuntea 13 vuoden ajan. Tapasimme syksyllä 2010 sydänsarkoidoosiin sairastuneiden ja läheisten syystapaamisessa. Istuimme sattumalta auditoriossa vierekkäin. Sairaustemme sydänsarkoidoosi yhdisti meidät. Tunnuit ensi hetkestä alkaen sielunsiskolta. Olimme heti samalla sivulla, ajatukset soljuivat ja huumorimmekin oli samanlaista. Olimme lopulta molemmat sydän-, keuhko- ja syöpäsairaita.
Liityttehän seuraamaan!
Olit ihan timantti
 |
| Lauluharjoitus |
Sairauksistasi huolimatta loit ympärillesi paljon kaunista. Luova puolesi näkyi työssäsi ja harrastuksessasi antaen sinulle varmasti voimaa. Olit sinnikäs ja päättäväinen. Sinusta huokui Hyvän Ihmisen aura.
Meillä on ollut suojelusenkeli valvomassa vierellämme äärimmäisen hädässämme. Tiesimme elävämme eräänlaista jatkoaikaa, joka ei ollut itsestäänselvyys. Olimme vuorotellen tuettavia ja vuoroin toisillemme hartioina lohtua tuomassa. Muistan monta hetkeä ja sanaasi, joiden avulla maailmani kirkastui ja ajatukseni selkiytyivät. Luulen, ettet oikein ymmärtänyt miten korvaamaton minulle olit. Yritimme molemmat elää sitä Ihan Tavallista elämää, joka ei sairaana ole kovin helppoa, vaan vaatii tietynlaisen ”Aivot Narikkaan”-mentaliteetin.
Kirjoitimme keskenämme tuhansia viestejä. Marmatimme sairauttamme ja muita haasteitamme. Ymmärsit huumoriani ja sarkasmiani. Meillä oli aidosti hauskaa. Ihan kamalina aikoinakin näimme valon pilkahduksia pilvien takaa. Tosiasia on, että Elämästä ei selviäisi hengissä. Olimme sitkeitä mimmejä, joita eivät pienet tuulet ja asiat kaataneet.
Terveytesi alamäen uutiset olivat epäreiluja ja vaikeasti hyväksyttäviä. Onneksi emme tienneet alamäkiemme jyrkkyyttä ja tiimalasissamme olevan ajan määrää. Sanoit eräässä viestissäsi: Reunalla. Se on juuri oikea sana. Päätin käyttää sitä blogini nimenä, mutta lisäsin vielä yleensä sairastumisen ahdistukseen liittyvän lisäsanan: pelottaa. Muistimme molemmat myös Samuli Edelmannin Reunalla biisin, jossa on osuvat sanat. Reunalla kuuluukin pelottaa.
Olimme vakavasti sairaita, mutta eteenpäin oli vielä elävän mieli. Horjuimmme vuoroin normaalin ja isomman romahduksen välillä.
Elimme, hengitimme ja olimme kiitollisia
Suojelusenkelisi oli vierelläsi. Vielä oli aikaa tehdä uusia muistoja.
Tosiasia
oli, että Elämästä ei selviä hengissä – ei edes näin hyvässä jengissä. Olimme
molemmat jo ylittäneet pelkästään sydänsairautemme eloonjäämisennusteen.
Toimimme elävinä esimerkkeinä siitä, että ennusteet oli tehty murskattaviksi.
Tässä linkki Hank C - Till The End - YouTube
Kirjoituksia:
julkaistu 11/2022 Rakas Ystävä - Reunalla saa Yhä pelottaa
julkaistu 11/2023 - Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - In memoriam
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti