usko huomiseen

kuvan lähde epäselvä

viime ajat ovat romahduttaneet

uskoa hyvinvoinnin
jatkuvaan kasvuun

monen arki on ottanut
osuman
toisensa perään

meille pienille tapahtuu
toisinaan
odottamattomia
ja vaikeita

tarvitsemme uskoa huomiseen

asiat on otettava sellaisina
kuin ne ovat

toisinaan vaikeita asioita
tapahtuu arvaamatta

hetkessä elämä voi muuttua
siltä voi
pudota pohja

toimimme ja reagoimme
tapahtuneeseen
kovin eri tavoin.

kriisien vaiheissa voidaan
oireilla eri aikaan

aiemmin tukipilarina toiminut
voi romahtaa

heikoksi ajateltu
voi ryhtyä toimimaan
arkeen kiinnittyen

voi auttaa
jos ei pysähdy
liikaa
miettimään
miksi‑kysymystä

voimaannumme
löydettyämme kaltaisiamme

huomatessaan muita
elämän nuijimia
mutta yhä tolpillaan olevia

ymmärrämme
elämän jatkuvan

toisia kuuntelemalla,
lukemalla ja pohtimalla
voi huomata

ettei selviämiseen ole
valmiita vastauksia

tapahtuneet ja muuttuneet
on hyväksyttävä
sellaisinaan

mielen pohjaan padotun
voi ulvoa
puhaltaa pois

kannattaa ruotia
kaikkea sitä
mitä asioiden muuttuminen
on nostanut mieleen

kriiseissä löytää
itsensä ja toisensa rajat
sekä sietokyvyn

äärirajoilla ymmärryksemme
kasvaa –
toivo on lähellä

ajan myötä
osaamme ja jaksamme
ajatella
muita
samankaltaisissa tilanteissa
olleita

alamme kiinnostua siitä
mitä muut ovat tehneet
vastaavissa tilanteissa

moni voi imeä
pesusienen lailla
kokemustietoa

tieto ei aina
lisää tuskaa

toisten kokemasta
voi löytää itselleen
ohjenuoria
ja pelastusrenkaita

voimme löytää matkaevääksemme
hyviä ajatusten muruja
joita voi kokeilla

olisiko ilmassa jo
toivon tuntua

orastavia ajatuksia
jolloin hoksaa
olevansa hiljalleen
palaamassa tolpilleen

ihmismieli ei ole kauan
seesteinen.

se soutaa
elämän aaltojen vietävänä.

heittelehtii,
välillä ankkuroituen tukevasti
sataman suojaan

toisinaan uskallamme hypätä
elämän matkaan
sen tuulista huolimatta

lähdemme taas lenkille
ja jatkamme elämäämme

niin on tehtävä
– kaikesta
huolimatta


usko huomiseen

ihmiskunta on löytänyt tiensä
eteenpäin
mitä kamalimmista tilanteista
aina jollain tavalla

jokaisella on lupa
romahtaa
taakkojensa alla

Meillä
on lupa olla heikko
ottaa tukea vastaan

eElämän arvaamattomuus
koskettaa
jossain vaiheessa
jokaista

kaikkeen emme voi varautua

elämä
on aina
vähän kesken

ehkä voisimme hyväksyä sen
että elämä on kuin aallokkoa

joskus peilityyntä
ja vesi lämmintä
kuin linnunmaito

toisinaan
vain viileää
pientä liplatusta

pahimmillaan se on
julma, pimeää
pelottavaa

myrskyisää

mutta –
myrskytkin laantuvat
aikanaan

aina joskus ja jostain
paistaa
risukasaankin

auringonkajo näkyy

pilvien lomasta

ikään kuin

luvaten toivoa

uskothan huomiseen



💗

Ei kommentteja: