Karpatiat ry:n vuositapaaminen, vas. toiminnanjohtaja Timo Pärssinen ja hallituksen jäsen Katja Almusa |
Liityttehän seuraamaan!
ETÄOSALLISTUMINEN, PALKITSEMINEN - KIITOS!
Kirjoitukseni oli juuri ilmestyneessä Karpatiat ry:n jäsenlehdesssä. Tuon ison kuvan varmaan tunnistittekin,
Osallistuin Karpatioiden vuositapaamiseen tällä kertaa muun esteen takia etänä. Olikin melkoisen kuumottavaa nähdä hermeettisen kokoinen oma naamataulunsa aika isolta screeniltä. Pointti on - tukihenkilöt auttavat parhaansa mukaan. Sen mukaan mitä muun elämän kuvioistaan kykenevät. Minulle tuli maaliskuussa 10 vuotta tukihenkilöpestiä täyteen. Yhä tuntuu, että kuulemisista ja kohtaamista saa itse enemmän kuin ehkä pystyy antamaan. Kiitos kaikille vuosien varrella kohtaamilleni vertaisille ja heidän läheisilleen.POIMINTOJA KIRJOITUKSESTA JA MUUTA
"Tukea, toivonkipinöitä, olkapäätä ja valoa - yhteys vertaistukihenkilöihin - kappaleesta: "Tukena oleminen on avartanut maailmaani ja tehnyt siitä täydemmän. on hyvä uskaltaa tunnustaa olevansa puutteellinen ja pelkäävä. on hyvä, jos on voinut olla luomassa toivonkipinöitä. Sairastamisen voi hyväksyä osaksi elämää. Vaikka siksi rasittavaksi kaveriksi, joka kuuluu kaveriporukkaan. Sen, jonka kanssa tulee vaihtelevasti toimeen. Onneksi on yhdistys, joka kokoaa meidät sydänlihassairaat läheisiemme kera yhteisen "pöydän" ääreen ja luo puitteet monenlaiselle tuelle ja keskinäiselle yhteydenpidolle." -> Onneksi on monia yhdistyksiä ja erilaisia yhteydenpitomahdollisuuksia niin monissa sairauksissa.
Teksti on kuvissa liitteenä. Kuvaa klikatessa ne avautuvat suurempina.KESÄ
... aiheuttaa monessa halun mennä ja kokea. Perheissä voi olla perinteitä ja ristiriitaisia toiveita. Lomat ovat lyhyitä ja moni asettaa niihin paljon menoja ja odotuksia. Joku on sanonut, että loma pitäisi aloitta hölläämällä ja levolla. Matka ja monet riennot- etenkin jos toinen haluaa sitä ja toinen tätä - eivät stressaantuneena annakaan sitä, mitä ehkä lähti hakemaan.
Sairaus on voinut laskea enemmän tai vähemmän toimintakykyä. Entinen auringonottaja voikin olla tyytyväinen saadessaan huokailla helteellä varjossa. Pidempään sairastanut on jo oppinut oman toimintakykynsä rajat ja osaa jo reissatessakin vointinsa rajoitteet huomioiden. Ja ehkä tehdä väljempiä suunnitelmia. Voi harmittaa, ettei enää kaikkeen kykene. Joskus hidastaminen voi tuoda uusia näkökulmia ja huomioita eteen. joiden ohi aiemmin terveenä oli rientänyt. Osa meistä jää miettimään omaa sairastumisen myötä arvomaailmaansa ja asioita, jotka ovat lopulta niitä tärkeitä.
TAAVI-TAHDISTIMENI TÄNÄÄN 5 VUOTTA
IHANAN KAMALA LÄMPÖ
NAUTINNOLLISTA JUHANNUSTA!
RUNO - Kun ei riitä - itselleen
Kokemukseni - Rytrmihäiriöt ja tahdistimen asennus
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti