Sairastamisen opetuksia 2 – Huolehdi ja ilmoita

Vakava, pitkäaikaissairaus pakottaa tarkkailemaan kehoaan ja mieltään.
Jos ei ennen sairastumista ollut tutustunut kehoonsa, sen toimintoihin tai mielen liikkeisiin, voin vannoa, että sairastaminen opettaa senkin taidon 😉
– sarkasmini, pahoittelen…


Huolehdithan

Jos jotain kaipaan niin sanotusta terveen elämästä,
niin yhtään empimättä se olisi huolettomuus.
Kaipaan tavattomasti sitä, että saattoi vain olla, mennä ja tehdä.
Vilkaisu peiliin – ja menoksi.

Sairaan aamu alkaa lääkkeellä ja vesihuikalla.
Myöhemmin aamupala ja lisää lääkkeitä.
Joskus se vaatii arvojen kirjaamista:
paino, syke, verenpaine.

Jos on lyhyempikin meno,
lääkkeet on napattava mukaan,
joskus myös vesipullo.

Erityisalojen lääkäreillä ei yleensä rampata joka viikko.
Vointia kysyvä lääkäri voi olla ripeä
ja aikataulustaan myöhässä.

Miten olet voinut?
Kysymys on tärkeä.

Siihen valmistautuminen etukäteen on fiksua.
Jos vastaat epämääräisesti – melko hyvin, kuten ennen
lääkäri saattaa jo sukeltaa tutkimaan tuloksia,
entisiä ja nykyisiä.

Käynti voi mennä nopeasti ohi,
jos et siinä hetkessä muistakaan,
millaisia oloja ja tuntemuksia
kuukausien aikana on ollut.

Opettele kuvailemaan

… äläkä kursaile tai vähättele.

Pienet, yksittäiset tietopisarat ja kuvaukset
antavat lääkärille käsitystä kokonaisuudesta.
Kantapään kautta oppii tätäkin.

Harvalla vointi on samanlainen joka päivä.
Mieti, onko päivissä eroja:
aamulla, päivällä, illalla –
ennen ruokaa tai tietyn lääkkeen jälkeen.

Jos huomaat vaihtelevia tuntemuksia,
ja etenkin muutoksia aiempaan verrattuna,
kerro niistä.

Mieti oireita ja kysymyksiä etukäteen.
Ota lista mukaan
ja “pommita” lääkäriä heti tapaamisen aluksi.

Oireita ja vaihtelevia oloja
voi olla vain ajoittain,
joskus tekemiseen ja ponnisteluun liittyen.
Joskus selittävä tekijä voi olla liiallinen touhuaminen,
sen tuoma väsymys
tai satunnainen flunssa tai muu vaiva.

Kuka niitä monen kuukauden takaisia muistaa,
ellei ole kättä pidempää mukana?

Tuntemuksia pitäisi osata kuvata ymmärrettävästi:
millainen kipu on,
milloin ja missä tilanteissa huono olo ilmeni.

Sairaan tavoite on saada lääkäri ymmärtämään
ja samalle kartalle kanssaan.

Kuvaa, miten haittaava asia on,
jotta lääkäri voi pohtia,
ovatko oireet merkki sairauden pahenemisesta.
Tarvitaanko tutkimuksia –
millaisia ja kuinka pian?

Tai pitäisikö lääkitystä säätää,
annosta suurentaa tai pienentää,
ehkä kokeilla toista lääkettä tai hoitoa.

Valmistautumista, kuvailua ja yhteistyötä
tarvitaan lääkärin ja hoitohenkilöstön kanssa.

Sairas haluaa voida tilanteeseensa nähden
mahdollisimman hyvin.
Eikö niin?


Tavoitteena optimaalinen vointisi

Suosittelen pitkäaikaissairasta
pitämään mukanaan ajantasaista lääkelistaa.

Sellaista, jossa näkyvät:

  • lääkkeen nimi
  • vahvuus
  • annos ja kappalemäärä
  • ajankohta (aamu–päivä–ilta, ennen tai jälkeen ruoan)

Kirjaa listaan myös kaikki satunnaisesti käyttämäsi lääkkeet
ja muut terveyttä tukevat tuotteet.

Apteekissa voidaan huomata
päällekkäisyyksiä tai yhteisvaikutuksia.
Siksi on hyvä antaa lääkelista
aina lääkärille
ja tarvittaessa myös apteekissa.

En suosittele luontaistuotteiden tai rohtojen käyttöä.
Jos käytät, uskallathan kertoa niistä lääkärillesi?
Niiden yhteisvaikutuksia
ei ole tutkittu kaikkien lääkkeiden kanssa.
Jotkin ainesosat voivat heikentää
tai voimistaa lääkkeiden vaikutusta.

Mahdollisimman toimintakykyinen

Mielellään jokainen meistä olisi
ilman yhtäkään lääkettä.

Tosiasia kuitenkin on,
että vakavasti sairas haluaa yleensä olla elossa –
ja mahdollisimman toimintakykyinen.

Usein tämä tarkoittaa sitä,
että lääkkeiden avulla
voi mennä ja tehdä.

Jokaisella lääkkeellä on pitkä lista
mahdollisia haittavaikutuksia.
Joskus haitat tulevat heti,
toisinaan vasta pitkän käytön jälkeen.

Lääke tai lääkkeiden yhteisvaikutus
voi tehdä käytöstä mahdotonta
tai jopa hengenvaarallista.

Silloin on otettava yhteyttä hoitopaikkaan
ja kerrottava havainnoista.
Lääkäri pohtii ratkaisua:
korvaava lääke, annosmuutos tai muu vaihtoehto.

Varmista, että sairaustiedoissasi –
myös OmaKannassa –
on kirjattuna ne vakavat lääkereaktiot,
joiden vuoksi et enää saa käyttää tiettyjä lääkkeitä.

Kirjaa nämä myös mukanasi kulkevaan lääkelistaan.
Siksi, että joskus voi olla hätä,
etkä pysty itse kertomaan mitään.

Minun tahdistimen asennukseni viivästyi 30 minuuttia,
kun kolmen ammattilaisen yhteistyönä
pohdittiin sopivaa antibioottia.

Joskus on parempi varmistella liikaa
ja etukäteen
kuin sokeasti luottaa siihen,
että kaikki menee kuin Strömsöössä.


Sarkastinen loppukevennys…

Tätä en suosittele.
Tämä on huumoria 😉

Ei kommentteja: