![]() |
| Minua on lahjottukin, kiitos M💗 |
Terveysrymbani pyörii taas tavallisen tivolini päiväjärjestyksen mukaisesti. Menoja on riittävästi. PET-kuvat keuhkoistani oli tulkittu ja syöpälääkäri soitti.
jos nämä sanat puhuttelevat sinua
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa
Sydän ja syöpä
huomaathan - kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa
Sydän ja syöpä
Mielessäni on pyörinyt muistoja monista loppuvuoden sairaalajakson vaiheista ja sitä edeltäneestä ajalta. Aika oli lähinnä hetkestä seuraavaan selviämistä. Aloin kuihtua jo viime kesällä. Syksyn myötä jaksamiseni laski kuin lehmän häntä.
Sydämeni mitraaliäpän repeäminen tapahtui lopulta melko äkisti. Äärimmäisen harvoin moista tapahtuu. Kävin jo kardiologin tarkastuksessa.
Uusi läppärakenne toimii niin kuin pitää eikä läppävuotoa ollut. Siipeensä saanut ressukka sydämeni toki on, mutta tapahtuneen - ja ne aiemmatkin huomioiden. Mukavasti se sytkii'. Se suo minulle uusia päiviä ja elämäni yhä jatkuu.
Mikään kiitos siitä, että saan yhä tässä olla ei ole riittävä. Kardiologit onnistuivat tekemään isoja ihmeitä. Kiitos, kiitos ja kiitos. Yritän käyttää tämän ihmeellisen lisä-ajan tekemällä edes vähän hyvää.
Vointini on lähes nollapisteestä hieman kohentunut. Oloni on pääsääntöisesti tasainen. Elän hitaasti touhuten. Joskus on isompia huimauksia ja huulten sinistymisiä, kuten kuvassa. Pakaste- ja jääkaappimainen tuntemus on lähes koko päivän vaatekerroksista huolimatta. Verenkiertohäiriöitä kai. En juuri liiku kodin ulkopuolella ilman seuraa. Joskus vähän ja hyvin lyhyesti. Apunani on rollaattori. Pidemmillä reissuilla mukana on pyörätuoli ja saattaja.
Vasen käteni on luokattoman kipeä, joten en kykene rullaaman itse pyörätuoliani. Asian setviminen on ToDo-listallani. Syöpälääkärin mukaan voin huokaista helpotuksesta. Ei näkynyt nyt mitään erityistä.
Jatkan ilman syövän täsmälääkettä. Voiko parempia uutisia olla!!!
Vointini on lähes nollapisteestä hieman kohentunut. Oloni on pääsääntöisesti tasainen. Elän hitaasti touhuten. Joskus on isompia huimauksia ja huulten sinistymisiä, kuten kuvassa. Pakaste- ja jääkaappimainen tuntemus on lähes koko päivän vaatekerroksista huolimatta. Verenkiertohäiriöitä kai. En juuri liiku kodin ulkopuolella ilman seuraa. Joskus vähän ja hyvin lyhyesti. Apunani on rollaattori. Pidemmillä reissuilla mukana on pyörätuoli ja saattaja.
Vasen käteni on luokattoman kipeä, joten en kykene rullaaman itse pyörätuoliani. Asian setviminen on ToDo-listallani. Syöpälääkärin mukaan voin huokaista helpotuksesta. Ei näkynyt nyt mitään erityistä.
Jatkan ilman syövän täsmälääkettä. Voiko parempia uutisia olla!!!
Kehoni ja mieleni eivät ole palautuneet ennalleen. Aikaa tämä vaatii. Juuri nyt tarvitsisin taukoa sairaaloista ja tutkimuksista.
Tulevasta emme tiedä. Juuri nyt nautin siitä, ettei kehossani ole mitään akuuttia mitä pitäisi hoitaa.
JATKOAIKA
MIELI MATKAA VIIME VAUNUSSA.
VÄLÄHDYKSINÄ MUISTAA.
OTTAA AIKANSA TOIPUAKSEEN.
KYKENEEKÖ UNOHTAMAAN
JA HYVÄÄN LUOTTAMAAN?
JATKOAIKA
ON KÄYTETTÄVÄ TARKOIN.
AUTTAA KAI VOIN - VAIKKA
SANOIN.
NIIN KOVIN KIITOLLISENA
IHMEISTÄ JA
AVUSTA.
MYÖTÄTUNNOSTA
JA TÄSTÄ
JATKOAJAN JATKOSTA.
#keuhkosarkoidoosi #keuhkosyopa #kiitollisuus #reunallapelottaa #runo #sydansarkoidoosi #toivo
Kirjoituksia:
Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

