sairastamisen opetuksia 3 – mieli ei aina kestä

sairastumiskokemuksia on monenlaisia
terveytensä menettänyt voi fyysisen toipumisen ja alkushokin jälkeen sairastua myös mieleltään

💗

mielen paineet tulevat viiveellä

sairastunut on voinut olla pitkään
tutkimus‑ ja epäilyputkessa
tai sairastua äkkiarvaamatta

hän joutuu hämmentävien tilanteiden
termien koneiden letkujen testien ja arveluiden
– ja ennen muuta kokemusten 
viemäksi

kysymättä
pyytämättä
varautumatta 💗

terveydenhuollossa hän kohtaa
monia eri tehtävissä olevia ihmisiä
hänelle puhutaan terminologiaa,
joka tuntuu heprealta.

toisinaan häntä tuskin huomataan.
tai hänen ohitseen puhutaan
usein asioita kerrotaan palasina

sairas voi tuntea olevansa putkessa
jonka suunta ja päämäärä
ovat hämärän peitossa

arveluista ja oireista
muodostuu lopulta sairauden nimi

diagnoosin jälkeen
– tai jo arvelujen aikana 
sairastunut yrittää ymmärtää
mitä tämä kaikki hänelle merkitsee

mielessä vilisevät
loppuelämä, ennusteet
ja kysymys
mitä ihmettä tästä oikein seuraa

tämä on sairastumisen alkumatkaa

💗

kohtaamiset – koetut tilanteet

mullistavissa tilanteissa
pienistä seikoista tulee isoja

muiden suhtautuminen sairastuneeseen
jää syvämuistiin

työhönsä tympiintyneen sanat ja eleet
voivat jäädä mieleen ilmettä myöten

sairastunut muistaa ripeän, rauhallisesti toimivan
joka liitti häneen monia letkuja
yhden joka puhui rauhoittavasti
ja varoitti etukäteen nyt pistää

hän muistaa sen joka sanoi
ei hätää teemme parhaamme

hän muistaa käden olkapäällä
ja ruokatarjottimen tuojan lisätarjouksen

hän muistaa miten kyynelehti ja panikoi

hän muistaa lääkärin,
joka katsoi silmiin
selitti hitaasti
ja kysyi sairaan voinnista 
vaikka sairas ymmärsi tilanteesta
kovin vähän

hän muistaa myös ammattilaisen
joka mumisi munkkilatinaa
katsomatta kertaakaan

silloin sairas ei tuntenut itseään
ihmiseksi lainkaan

onneksi hän muistaa
sen ihanan iltavuorolaisen
joka selvensi vastaili arveluihin
rauhallisen hyväntahtoisesti
ja toi tueksi lääkärin kertomuksen nähtäväksi

jotain alkoi avautua

sairas ehtii tarkkailla yllättävän paljon
Kohtaamisista jää pureskeltavaa
vielä pitkiksi ajoiksi

💗

hoitoputki ja eloon sopeutuminen

sairauden nimi selviää nopeasti
tai pitkien, piinallisten selvittelyjen jälkeen

yleisimmistä sairauksista
tietoa löytyy runsaasti
harvinaisemmista vasta
pitkän etsinnän jälkeen

oireet johtavat hoitopolkuun
kokeiluihin ja toimenpiteisiin

osa palaa terveiden kirjoihin
tooiset jäävät seurattaviksi

osa saa tietää sairautensa
lyhentävän elinikää.
heidän “terveytensä” seuranta jatkuu
kunnes ei enää jatku

voi käydä hyvin
hoidot ja lääkkeet auttavat
ja toipuu lähes ennalleen

voi käydä huonommin
sairaus jättää kipuja, oireita
ja toimintakyvyn heikkenemistä.

yhtä kaikki
sairastumiskokemukset jättävät
aina jälkiä sairaan mieleen

muistikuvia, tuntemuksia, tunnelmia 
äänineen ja sanoineen

hidastettuja tuokiokuvia
voi nousta mieleen
vielä vuosienkin päästä

💗

trauman jälkeen – mieli ei aina eheydy

sairastunut on voinut selvitä
fyysisesti kokonaan tai osin
mutta hän on muuttunut sisäisesti

ahdistus ja masennus
voivat kiristää otettaan

sairaalle muistutetaan
miten onnekas hän on 
yhä hengissä

fyysisistä koettelemuksista kyllä
mutta usein ei ymmärretä,
mitä traumaattiset terveystilanteet
tekevät mielelle

sairastunut voi kokea
ettei hänen kokonaistilannettaan
ole ymmärretty

ei sitä,
miten kuormittavaa
vakava sairastuminen on

sairas ei jaksa aina selittää
hän hajoaa ajoittain

kanssasairaiden joukossa
on helpompaa
ei tarvitse esittää

tunteet ja voimavarat vaihtelevat
pimeydestä valoon
ja kaikkea siltä väliltä

tämä hänelle suotakoon

💗

nyt on näin

mikään terapiasessio
ei pysty vangitsemaan
sitä sekamelskaa,
joka rankkoja terveystilanteita
läpikäyneen mieleen on jäänyt

on ymmärrettävä
että sairaus jättää mieleen
syviä ja joskus pysyviä arpia

ellämä ei palaa ennalleen

sairaat ovat kiitollisia siitä
että elävät 
mutta kovia kokenut
on usein haavoittuneen hauras
myös mieleltään

traumakokemus
on osa hänen tarinaansa

toivon terveydenhuollossa työskenteleville
lisäkoulutusta ja voimia
kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen

läheisille ja tuntemattomille
toivon armon ja myötätunnon siemeniä

trauman kanssa eläville
toivotan voimia


ehkä auttaa ajatus


tämä on minun 

ainutlaatuinen polkuni

nyt on näin

 💗



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tästä kirjoituksesta. Totean lisäksi- itse vakavasti sairastuneena ja myös tuon saman kuvaamasi traumaattinen myllyn läpikäyneenä, edelleen jatkuvassa seurannassa olevana, työhön toistaiseksi palanneenav itse terveydenhuollon työntekijänä: myös me työntekijät olemme inhimillisiä, omat sairaudet, murheet on töissäkin mukana. Itse yritän psykiatrisessa työssäsi jaksaa, vaikka välillä potilaiden murheet tuntuvat pienemmiltä kuin omat terveyshuolet ja pelot. Ja myös näitä samoja sairaustraumoja kuuntelen ja kannan nyt sitten omieni ohella, mikä ylläpitää omaa traumaa. Purkaminen ja puhuminen ja työnohjaus auttaa vain osin, työkykyäni pidetään hyvä, mutta kuinka kauan tässä työssä, jossa ei itse saa olla rikki, vaan olla se täydellinen muiden murheiden kantaja joka päivä. Voimia kaikille.

Reunalla pelottaa kirjoitti...

Kiitos pitkästä kommentistasi. Jokainrn varmasti ymmärtää, ettei ihminen ole kone. Jokaisella on oma elämänsä ja murheensa. Yritin kuvata noita kokemusten molempia puolia - hyviä ja huonoja. Niiden välissä on sitten koko inhimillinen maailma. Ei kukaan odota eikä vaadi keneltäkään terveydenhuollon työntekijältä täydellisyyttä. Terveydenhuollossa saa olla inhimillinen ja kertoa, meillä on nyt kiire. Työ on varmasti fyysisesti ja henkisesti raskasta. Sairas voi muistaa muutaman silmänräpäyksen, josta on saanut toivoa. Jos omat voimasi, kuntosi ja toivonkipinäsi ovat vähissä tulisi sinunkin saada sanoittaa huonoa oloasi ja kokonaisvointiasui. Päästä tarvittaessa sairaslomalle. Voimia teille muiden auttajille. Voimia sinulle!