Pitkäaikaiseen sairauteen
sairastuminen on shokki.
Parantumattoman sairauden
kanssa eläminen vaatii
hermoja ja itsemyötätuntoa.
Sairastaminen koskettaa aina
sairaan läheisiä ja elinpiiriä.
Asian ymmärtäminen ja
hyväksyminen ottaa aikansa.
Kun sairastuu parantumattomasti,
se on aina kriisi, jonka sairas
läheisineen käy läpi omalla
tavallaan ja ajallaan.
Suhtaudu niinkuin ennen
- kulje rinnalla
Sairas toivoo tulevansa kohdatuksi
samana ihmisenä kuin aiemmin.
Jokainen haluaa myötätuntoa.
Suhtaudu niinkuin ennenkin.
Sairauksia ja vaikeusasteita on monenlaisia.
Ammatista riippuen hän voi elää pitkään
melko tavallista elämää.
Osa vaihtaa ammattia tai työnkuvaa.
Osa vaihtaa osa-aika-työhön,
Osa sairastuu eläkeiässä
Kuljethan tukena sairaan rinnalla?
Sairaan kokemasta
Sairastamiskokemus on henkilö-Kuljethan tukena sairaan rinnalla?
Sairaan kokemasta
kohtainen asia. Stä on vaikea ja
joskus mahdoton toiselle kuvata.
Lähmmät voivat vaistota sairaan
päivän voinnin. Jos tänään on huono
päivä ja sattuu, voi kertoa muille.
Nyt lepään.
Sairastamisesta tulee ajan oloon
asia muiden elämän asioiden
joukossa.
Sairas haluaa elää
hyvää tavallista elämää
Hänellä on unelmia.
Niiden mittakaava
ja haaveet voivat muuttua.
Oireiden ja tilanteiden myötä
sairaan ja hänen läheistensä
perusturvallisuus voi järkkyä.
Parantumattomasti sairaalla
voi olla
kiire tehdä ja ahmia elämää.
Ajan myötä mieli tasaantuu.
Kaikkeen tottuu jollain tavalla.
Koskaan ei voi olla liikaa tukea,
huolenpitoa, eikä rinnalla kulkemista.
Arvioisin monen
haluavan toteuttaa
itselleen merkityksellisiä asioita.
Niin pitkään kuin se hänelle suodaan.
Jokainen elää niin kuin haluaa
ja miten minäkin aikana kykenee.
Elämää
mitoitetaan
sairauden ja muiden
muuttuvien tekijöiden ja
käänteiden mukaan.
Jos täytyy ja niin halutaan.
Voinnin mukaan on elettävä
ja voinnin ja tilanteen
suomissa raameissa.
Sairas on arvokas ja riittävä
sellaisena kuin kulloinkin on.💗
Olen sairastanut 20 vuotta. Olen kouluttautunut Sydänliiton vertaistukihenkilöksi 2013.
