 |
| minua on lahjottu – kiitos, M. |
Jatkoajan jatkoaika menossa
sairauksieni kanssa.
Olen hämmentynyt
siitä mankelista,
jonka läpi kuljin.
Monen ihmeen ja vaiheen myötä
taas elämälle selviydyin.
Kiitos sairaaloissa auttaneille.
Kiitos minua tsempanneille.
Tavanomainen terveysrumbani pyörii taas
tavallisen tivolini päiväjärjestyksessä'.
Mankelointi puristi minusta viimeisenkin turhan.
Sydän ja syöpä ei oo tosiaan kiva yhdistelmä sairastettavaksi.
Huokaan edeltäneen ajan painosta,
se oli vain selviämistä hetkestä toiseen.
Silti tässä olen yhä hengissä, jostain syystä.
Sydämeni mitraaliläpän repeäminen
tapahtui melko nopeasti .
Moista tosi harvoin - jos koskaan tapahtuu.
Sairaalaa edeltäneessä kardiologin
tarkastuksessa läppävuotoa ei näkynyt.
Vinkvink- kenelle sattuu, osuu ja uppoo.
Siipeensä saanut se sydämeni kai.
Mikään kiitos ei ole riittävä.
Kardiologit ja kirurgit pelastivat minut elävien kirjoihin.
Outo ihme se on.
Yritän käyttää lisäajan hyvän tekemiseen.
Lähes nollapisteestä vointi on kohentunut.
Olotilani pääsääntöiseesti tasainen.
Elän kovin hitaasti.
Huimauksia ja huulten sinistymisiä on.
Sellaisia pakaste-jääkaappimaisia tuntemuksia.
Verenkiertohäiriöitä kaiketi.
Siis elonmerkkejä!
Kodin ulkopuolella lyllerrän rollaattorin kanssa.
Puoliso ja pyörätuoli on mukana pidemmillä.
En kykene rullaamaan pyrörätuolia itse,.
Käteni ovat ihan luokattoman kipeät .
Miksi - sen setviminen on auki.
Voimani eivät ole kyllä palautuneet.
Onneksi syövän osalta ei näkynyt uusia mörköjä.
Joten jatkan ilman syöpälääkkeitä.
Ei kai parempia uutisia voi olla!!
Kehossani ei akuuttia hoidettavaa!!
💗
Jatkoajan jatkoaika
Mieli matkaa viime vaunussa.
Välähdyksinä muistaa
kamalia, vaikeita
ja niitä ihan kamalan vaikeita.
Ottaa aikansa toipuakseen.
Kykeneekö unohtamaan?
Kehoonsa enää luottamaan.
Tämä jatkoaika on käytettävä tarkoin.
Auttaa kai voin, edes sanoin.
Kiitollinen olen ihmeistä, avusta.
Niin monen myötätunnosta
ja tästä
jatkoajan jatkosta.
💗
huh
Tästäkin
selvisin.
