Pohjalta hyvä ponnistaa

(kirjoitettu 16.3.2023 – kielellisesti ja rakenteellisesti korjattu)
Kuva: Microsoft 365 ‑kuvapankki
Elämässä
voi ajautua tilanteeseen,
jossa elämänusko
on henkäyksen ohut.
Pohjakosketus voi toimia
varoitusmerkkinä,
voimavarana,
jotta saisi puserrettua
siirtämiään päätöksiä,
muutoksia
ajatuksesta
toteutukseen asti.
Pakon edessä
on valittava.
Pohjalle kolahdettuaan
mieli on aidoimmillaan.

Pohjalta hyvä ponnistaa
Vihoviimeinen pohjanoteeraus.
Itsein­ho, epätoivo, pettymys.
Voi tuntua,
ettei mikään pelasta,
ettei edes yrittää
kannata.
Vaan –
pohjalta on hyvä ponnistaa.
Uudenlaista rakentaa,
tarkistaa tarpeensa,
intohimonsa,
toiveensa.
Pohjalta
on hyvä ponnistaa,
elämänsä
pohjaa paaluttaa.
Kun on
riittävän hajalla,
on
suunta valoon
vesiselvä.
Jos on
kaiken menettänyt,
mutta sisunsiemenen
löytänyt,
uskothan.
Vielä löytää
elämään raamit.
Kuin verso
voit ylös kurottaa.
Vielä voi
elämästään
maalata
uudenlaisen taulun.
Vielä voi löytää
pilkkeen
silmäkulmaan.
Hän,
joka on
pohjalta ponnistanut.