kai se on vahvuutta
jaksaa nousta
riittää kai
jos tekee
jotain
pientä
välttämätöntä
vähän ruokaa
ostoslistaa
saa tavaroita asioita paikalleen
muistaa
maksaa laskunsa
kai se on vahvuutta
vaikka
ystävän
ikävä raastaa
ihan joka päivä
arki koettelee
monin tavoin
huimilla
pakkasilla
en ulkoista
itseäni
nenänpäätäni enempää
migreenit
käden kivut
kiusanneet
ihan sarjana
liekö pakkasella
osasyynsä
kevät - huhuu
täällä innokas ihailijasi!
jotain pientä
loikoilun lisäksi
saan tehtyä
alkuvuodesta
sairailla
riittää
kaikenlaisia
kirjallisia
sulkeisia
rahaa ei jää
hukkaan asti
siitä pitää huolen
myös mokomat
paukkupakkaset
kukkaron
tyhjyydestä
onnittelen päättäjiä
jotka ovat keksineet
vuosittain
ja juuri vuodenvaihteessa
kannattaa
sairaan
taloutta horjuttaa
vuodenvaihde
ei ole iloinen perheissä
joissa on pitkäaikaissairaita
systeemi
kun tällainen
oma maksukatto
terveydenhuollossa käymiselle
oma maksukatto
kuluille
jotka syntyvät kun sinne
mennään tai niiltä palataa
oma maksukatto
lääkekustannusten omavastuun katto
tietysti siihen on keksitty sellainen jippo, että ihan jokainen perheenjäsen - lääkekuluille on ensin sellainen alun omavastu 70,33 (v. 2026 kun tätä tarkastelen) että sen joulun ja lomakauden yli jos sairas perhe sinnittelee kinkkuliemillä ja kuivilla rusinoilla niin
tietäkää on meitä pieniä isompi tärkeämpi - ja taatusti sairaampi taho - ahne verokarhu
se haluaa ensin kouraista välistä itselleen kun tarvii niihin tärkeämpiin kuin me ensin
(se alkuomavastuu lasketaan vuosiomavastuuseen mutta alkuvuoden tuska sairaalla vähävaraisellla tai loukkoon tipahtaneena kaiken sairauden huolien keskellä
huomata pitää
usein lääkärit mainitsee ja muutenkin tietää
on hurjasti kuluja jotka nenäsuihkeisiin ja kivunlievittäjiä - jotk oloa helpottamaan tehty - nekin maksaa
kun ei reseptillä niin sitten vaan omasta kukkarosta - jos niitä roposia riittää
voi miten moneen mankeliin minä päättäjät laittaisin!!!
yritän saada kirjaideaani
johonkin kuosiin
hah hah
pidempi kirjoittaminen olisi jees
mutta
elämäni on aika repaleista
se on
pelkkiä pilkottuja hetkiä
joita ikävä
ja jaksamattomuus painaa
jöytöö
rakkaan ystävän ikävä lujaa
mies kertoo
minun laihtuneen
niin kai sitten
vaikka,
pahinta on
joutua luopumaan
rakkaistaan
itsensä hukkaaminen
on myös tosi
tosi paha juttu
jos joutuu niin kujalle
ettei enää välitä
itsestään
periaatteistaan
toiveistaan
arvostaan
yritän
tunnistaa
muistaa
arvostaa
itseäni
valon määrä
kuulemma
lisääntyy
ei huono
kai se on vahvuutta
vaikka
ystävän
ikävä raastaa
ihan joka päivä
arki koettelee
monin tavoin
huimilla
pakkasilla
en ulkoista
itseäni
nenänpäätäni enempää
migreenit
käden kivut
kiusanneet
ihan sarjana
liekö pakkasella
osasyynsä
kevät - huhuu
täällä innokas ihailijasi!
jotain pientä
loikoilun lisäksi
saan tehtyä
alkuvuodesta
sairailla
riittää
kaikenlaisia
kirjallisia
sulkeisia
rahaa ei jää
hukkaan asti
siitä pitää huolen
myös mokomat
paukkupakkaset
kukkaron
tyhjyydestä
onnittelen päättäjiä
jotka ovat keksineet
vuosittain
ja juuri vuodenvaihteessa
kannattaa
sairaan
taloutta horjuttaa
vuodenvaihde
ei ole iloinen perheissä
joissa on pitkäaikaissairaita
systeemi
kun tällainen
oma maksukatto
terveydenhuollossa käymiselle
oma maksukatto
kuluille
jotka syntyvät kun sinne
mennään tai niiltä palataa
oma maksukatto
lääkekustannusten omavastuun katto
tietysti siihen on keksitty sellainen jippo, että ihan jokainen perheenjäsen - lääkekuluille on ensin sellainen alun omavastu 70,33 (v. 2026 kun tätä tarkastelen) että sen joulun ja lomakauden yli jos sairas perhe sinnittelee kinkkuliemillä ja kuivilla rusinoilla niin
tietäkää on meitä pieniä isompi tärkeämpi - ja taatusti sairaampi taho - ahne verokarhu
se haluaa ensin kouraista välistä itselleen kun tarvii niihin tärkeämpiin kuin me ensin
(se alkuomavastuu lasketaan vuosiomavastuuseen mutta alkuvuoden tuska sairaalla vähävaraisellla tai loukkoon tipahtaneena kaiken sairauden huolien keskellä
huomata pitää
usein lääkärit mainitsee ja muutenkin tietää
on hurjasti kuluja jotka nenäsuihkeisiin ja kivunlievittäjiä - jotk oloa helpottamaan tehty - nekin maksaa
kun ei reseptillä niin sitten vaan omasta kukkarosta - jos niitä roposia riittää
voi miten moneen mankeliin minä päättäjät laittaisin!!!
yritän saada kirjaideaani
johonkin kuosiin
hah hah
pidempi kirjoittaminen olisi jees
mutta
elämäni on aika repaleista
se on
pelkkiä pilkottuja hetkiä
joita ikävä
ja jaksamattomuus painaa
jöytöö
rakkaan ystävän ikävä lujaa
mies kertoo
minun laihtuneen
niin kai sitten
vaikka,
pahinta on
joutua luopumaan
rakkaistaan
itsensä hukkaaminen
on myös tosi
tosi paha juttu
jos joutuu niin kujalle
ettei enää välitä
itsestään
periaatteistaan
toiveistaan
arvostaan
yritän
tunnistaa
muistaa
arvostaa
itseäni
valon määrä
kuulemma
lisääntyy
ei huono
kai se on vahvuutta
💗
kai se on vahvuutta
💗
💗
