Vakavasti sairastuminen aiheuttaa pelon lisäksi paljon
muuta. Itsetunto saa kropan muutosten lisäksi siipeensä. Ulkonäkö voi muuttua. Lääkitykset, hoidot ja leikkaukset ruhjovat kroppaa. On tunnemyrskyjä, sillä kivun ja muiden fyysisten muutosten lisäksi mieliala soutaa.
Peilistä katsoo prosessin ja mankelin jälkeen ihmisenä kypsempi - versio 2.0.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
PALJON TUNTEITA
Iän ja kokemusten myötä jokaisen elämän reppuun annetaan uutta ja jotain jää matkan varrelle. Vakavasti sairastuessa ensin tulee pelko ja sitten tiedon tarve (ja samalla sen pelko). Lääkitykset voivat vaikuttaa monin tavoin - ulkonäköön, mieleen ja nukkumiseen. Välillä voi ketuttaa oikein huolella ja joskus tekisi mieli huutaa. Toisinaan voi päätyä haavematkalle eikä haluaisi herätä. Sitä toivoo yhä uudelleen silmittömästi sitä, että herätessä huomaisi kaiken olleen vain pahaa unta. Moni kokee sairastumisen myötä ahdistusta, masennusta, epäuskoa, puhumattakaan kivun- ja kuolemanpelosta.
Toivottavasti jokainen vakavasti sairas löytää prosessinsa tuloksena taas elämänhalunsa- ja tahtonsa.
Romahdusten jälkeen on rauhoitettava mielensä. On elettävä ja sopeuduttava tilanteihin, jotka eteemme annetaan. Joka päivä on tehtävä vähän töitä päänsä mörköjen karkoittamiseksi. On päätettävä - yhä uudelleen, ettei jää vellomaan itsesääliin tai kateuteen. Välillä jotain kivaa nähdessä voi häivähtää muisto mielessä. Ajatus kaikesta siitä miten vaivatona oli olla terve. Sen millaista oli liikkua hikeen asti.
Lopulta on hyvä vaihtaa mietteensä siihen, että monilla on asiat monin tavoin huonosti. On hyvä antaa tunteiden tulla ja mennä.
SOPEUTUMINEN
Onni on ihmiset, jotka ymmärtävät. Etenkin kanssasairaiden parissa on helppo olla, kun ei tarvitse joka asiaa selittää. Osa ihmisistä ei halua ymmärtää tai alkaa pohtimaan miltä toisista tuntuu tahi mitä he kokevat. Sairas kokee henkisesti ja fyysisesti monenlaista. Kaikki sairaudet eivät näy päällepäin ensi vilkaisulla. Sairas voi olla romuna, vaikka näyttäisi ”ns. hyvältä”.
Voi olla puhdistavaa huomata, miten turhat asia jäävät elämästä. Myös ihmiset joiden ymmärykseen ei sairastaminen mahdu. Ajan myötä vähän kaikkeen tottuu, kunnes terveys taas notkahtaa.
Kyllä, sairaudet muuttavat meitä. Moni sairastunut osaa arvostaa itseään aiempaa enemmän. Elämisen mittasuhteet ja sairaan elämän arvo- ja tärkeysjärjestys usein muuttuu tai ainakin hioutuu.
VIELÄ EHTII
Elämän rajallisuuden ajatus kirkastuu. On aika pyrkiä oman mieleni tasapainoon. Sopia sopimattomat ja katsoa syvälle silmiin. Voimme opetella tervettä itsekkyyttä ja omien rajojen asettamista. Ajattelen, että on hyvä saada sanottua, kerrottua ja sovittua asioita ainakin tärkeimpien ihmistensä kanssa. Kun siirrynmme maallisesta maailmasta seuraavaan toiveenamme on varmasti, ettei erityisiä taakkoja tai epäselvyyksiä olisi jäänyt muiden mietittäväksi ja hoidettavaksi.
Pelon tai murheen
kolkuttaessa olkapäällä muistan ystäväni sanat blogini aloitusprosessin aikana:
”Hyvin sä vedät”. Kiitos, Rakas ystävä 2.
Tähän ajatukselliseen prosessin kohtaan toivon jokaisen vakavasti sairaan ennen lähtöään pääsevän:
PALJON EHDIN. TÄMÄ ON RIITTÄVÄSTI. NÄIN ON HYVÄ.
#keuhkosarkoidoosi #keuhkosyopa #reunallapelottaa
#sairas #sydansarkoidoosi #toivo #vertaistuki
Kirjoituksia:
Hoitoväsymys - Fatiikki
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
