Ihmisparkaa hioo kyyneleet

Elämään voi tulla asioita,
jotka on kohdattava
ja hoidettava.
Vaikka millä voimanrippeillä
ja missä tilanteessa tahansa.

Aina apua ja tukea ei ole tarjolla.
Mutta onneksi, ihminen on ihmeen sitkeä.

Onneksi on kyyneleet,
jotka tulevat kysymättä ja mitään pyytämättä.
Ajattelen, että niiden tehtävä on tuoda lohtua
ja puhdistaa meitä aiemmin tapahtuneista.

Yhtä lailla kyyneleet virtaavat kivuissa
ja huonossa hapessa ollessa.
Kun jokainen liike ja hetki on lähes liikaa.

Ihmisparkaa hioo kyyneleet.
Oleminen on melkein liikaa.
Heikko, niin hauraan hento.
Elämänlanka olematon.
Kai melkein puhallusta kestämätön.
Kivun porautuessa ja jäytäessä
ja elon pelkkää tyhjyyttä tarjotessa,
häivähtää ajatus, että miten sitä jaksaa.

Mielessä on ne tuhannet perkeleet.
Vaan ihmisparkaa kai hioo kyyneleet.

Pienen ihmisen osa on jaksaa ja
tämä määrätty polkunsa täällä kestää.

Sitä on kuin riivinraudan raastama.
Ihan vain ihmisyyden rippeistä karsittu.
Sielu on jo paljaaksi ajan myötä raastettu.

Ihmisparkaa hioo kyyneleet.
Ne hiljaa nieleskellen
salaa vuodatetut
ja pyytämättä

tuskana tarjotut.
💗
sarkasmilla - kevennystä - Kamala Luonto 20-2098


💗

Ei kommentteja: