blogin ensijulkaisusta vuosi

aina emme tanssi ruusuilla emmekä aina jaksa. 
elämä voi silti olla hyvää, vaikka se ei aina
auvoista olisikaan

ihmettelen kotimme hiljaisuutta ja virtuaaliskoolaan

reunalla pelottaa
‑blogilla on yksivuotissyntymäpäivä
riemuitsen kirjoitusmatkastani
olen aina pitänyt kirjoittamisesta

marraskuuta vaiko muuta?

olen vähän tyhjän päällä
marraskuuko osin syynä?
edessä on terveyskäyntirumba

tekee mieli jo etukäteen henkäistä
ehkä pidän itselleni huolihuuhteluhetken

 – siis rehellistä paskapuhetta ja huolien huuhdontaa

illalla pikkujouluilua ystävien kanssa
olen lupautunut kuskiksi
mieli siirtynee seuran ja musiikin myötä kevyemmille urille
toivon musiikin kolahtavan

suunnitelmat ja haaveet antavat meille voimia ja näkymän
silloin, kun on vähän vaikeaa tämä on kai sitä

oman polun etsimistä – ja toivottavasti myös löytämistä

tässä elämänvaiheessa voin hypätä tuntemattomaankin kokeilla
asiat ensin mietityttävät sitten ne jäävät
hautomismyssyyn kunnes ratkaisu varmistuu

esimerkkinä blogikirjoittamisen aloittamiseni


blogi 1‑vuotias

ennen kuin blogi on näyttänyt siltä kuin se nyt näyttää
on siihen muuten ähelletty ja sählätty
alkuun meni kauan  blogin pohjamallin
asetusten toimntojen ihmettelemiseen

olen ihan ruosteessa tieto‑ ja sovellusteknisten juttujen osalta

kirjoitin ensimmäiset tekstit ajatuksella että ne jäävät elämään
vertaistukena vain sydänsarkoidoosia sairastaville

ei ollut mitään suunnitelmaa siitä kirjoittaisinko
enempää kuin ensimmäiset kuusi kirjoitusta

blogi oli tuolloin ulkoisesti ja toiminnallisesti aika rääpäle

hämäläiseltä meni kauan kaikkia koukeroita tuumatessa

halusin blogin taipuvan sellaiseksi
 että se tuntuisi itsestäni kivalta
kiitos alkuaikojen avusta ja kannustuksesta

iitos erityisesti marjo mika mikko ja susa

hatkan kirjoittamista

osa facebookin sydänsarkoidoosi‑ryhmäläisistä luki ensimmäiset
kirjoitukseni – tai ainakin osan niistä
kommentit olivat kohteliaita

hyvä hyvä. m
uutama lisäkirjoitus tuli mieleeni joten jatkoin
hiljalleen tekstit monipuolistuivat

lähes päivittäisen kirjoittamisen aloitin vuodenvaihteen jälkeen
tuli himo – tai tarve – kirjoittaa

kipuillessani olen palannut kirjoittamisen äärelle

on kannustavaa saada tykkäyksiä kommentteja
 ja kaikenlaista palautetta

kiitos lukijat, seuraajat ja kommentoineet - ihanaa että olette💖


kirjoittaja
kirsi juntunen

kiittää!