hyväksyvä hiljaisuus

hiljaisuus
kertoo
 
enemmän kuin
tuhat sanaa

sanattoman
sanomatta 

jätettävän

katseesta
eleistä
olemuksesta
 
aistimme
tunnistamme

ymmärrämme


hiljaisuus
antaa

tilaa

hengittää

syvemmin


lähentää 

parantaa

eheyttää

hyväksyy

hyväksyvä hiljaisuus
💗

rauha luottamus
💗

taivallan
korkeimpaan nojaten

tyyneys
💗
rauha
💗
  mielen eheys
💗

hyväksyvässä
 hiljaisuudessa
💗
  ihan
tärkeimmät oivalletaan
💗


kohdallaan

elämää kokeneena
osaa ottaa takakenon

vaikka viimaa
puskisi
nurkasta

asioilla
on tapana
järjestyä

voi luottaa 
yli mennään

on jo matkaa
taivalta takana

iän myötä
opittua

vielä on
mitättömiä
ja
isoja
unelmia


elämä
taitaa olla

jokseenkin …
💗

KOHDALLAAN

kuuntelen musiikkia –
kehossa resonoivaa

mielen ruokaa

on aikaa
parantaa

maailmaa.

ihmetellä

atomirakenteita
oravan touhuja

suunnitella

suurenmoisia
kertakaikkisen mitättömiä

voi unohtaa

epävarmuuden
tulevan pelkäämisen

läsnä on tyyneys
ja hyväksyvyys

elämässäni
moni asia on

ihmeen hyvin
kohdallaan
💗

itsetutkiskelua

kukaan meistä
ei ole

koskaan

niin fiksu

tai  
-vanha

ettei
oppisi

itsestään

elämä
tuo
jokaisen
matkalle

kaarteita
mutkia

kompastuksen
paikkoja

oppimatkalla

osuu
kipeitä
vaikeita

toisinaan
on

hyvä
pysähtyä
pohti

itseämme

kai meille pienille
opiksi annetaan

huolet
kivut
sielun tuska

kuljettavaksi
ainutkertainen

erityinen
matka

hidastamalla

löydämme
tyyneyden

repussa
eletystä
kokemusta

määränpäästä
perimmäisestä

hitunen

oivallusta
💗


Sydänlihassairaus Hypertrofinen kardiomyopatia

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Hypertrofinen kardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen liiallista paksuuntumista, joka heikentää sydämen pumppaustoimintaa. Kyseessä on useimmiten perinnöllinen sydänlihassairaus. Sairaus alkaa usein jo nuorena, mutta voi aiheuttaa oireita vasta keski‑iässä. Useimmat geenivirheen kantajat ovat pitkään oireettomia tai vain vähäoireisia. Oireiden ilmaantuessa tyypillisiä ovat rasitushengenahdistus, rasitusrintakipu sekä rytmihäiriötuntemukset.

Diagnoosin jäljille

Sairaus voi paljastua esimerkiksi sydänfilmin perusteella. Yleisin oire on rasituksessa tuntuva hengenahdistus, mutta mahdollisia ovat myös tajunnan menetykseen johtavat rytmihäiriökohtaukset ja äkkikuolema. Hypertrofinen kardiomyopatia on nuorilla ja urheilijoilla yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy.

Kun sydämen ultraäänitutkimuksessa todetaan paksuntunut sydänlihas, selvitetään ensin, onko paksuntumiselle jokin muu selittävä tekijä. Tavallisimpia syitä ovat pitkään koholla ollut verenpaine tai läppävika, kuten aorttaläpän ahtauma. Myös anabolisten steroidien käyttö voi aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumista.

Rytmihäiriöriskiä arvioidaan sydämen pitkäaikaisnauhoituksella (Holter‑tutkimus) ja rasituskokeella. Jos sydämen kaikututkimuksessa näkyvyys ei ole riittävä, lisäselvityksenä voidaan tarvita sydämen magneettitutkimus.

Periytyvyys

Ilman kohonnutta verenpainetta, läppävikaa tai muuta sydäntä kuormittavaa tekijää kehittynyt paksuntava sydänlihassairaus on yleensä periytyvä. Usein sairauden aiheuttava geenivirhe voidaan todeta verikokeen avulla. Tällöin myös potilaan lähiomaisten sairastumisriski on syytä selvittää.

Jos geenivirhe todetaan, tehdään oireettomillekin sydämen ultraäänitutkimus. FinHCM‑tutkimuksessa on todettu, että geenitestauksella pystytään tunnistamaan geenivirhe noin 40 prosentilla suomalaisista potilaista. Tämä tarkoittaa, että kaikkia geenivirheen kantajia testaus ei tavoita. Suomessa neljä yleisintä geenivirhettä selittää noin 28 prosenttia tapauksista.

Kun potilaalla todetaan hypertrofinen kardiomyopatia ja geenitesti on positiivinen, sairastuneen lapset, sisarukset ja vanhemmat suositellaan tutkittaviksi kardiologisella poliklinikalla. Vaikka sisaruksilla olisi sama geenivirhe, sairaus ei välttämättä ilmene samalla tavalla: toinen voi olla oireinen ja toinen täysin oireeton. Siksi oireettomia geenivirheen kantajia seurataan EKG‑ ja sydämen ultraäänitutkimuksin.

Jos geenivirhettä ei löydy, ensimmäisen asteen sukulaisille tehdään silti perustutkimukset sairauden seulontaa varten.

Hoito ja ennuste

Sairaalloisesti paksuuntunutta sydänlihasta ei voida saada normaaliksi hoidon avulla. Sydänlihaksen paksuuntumista ei voida estää tai pysäyttää lääkehoidolla. Sydänlääkkeillä voidaan kuitenkin lievittää oireita ja hillitä rytmihäiriöitä. Beetasalpaajia käytetään usein tähän tarkoitukseen.

Suuren rytmihäiriövaaran vuoksi raskasta ruumiillista rasitusta vaativa liikunta ja kilpaurheilu ovat kiellettyjä. Suurella osalla potilaista rytmihäiriöriski on kuitenkin pieni, ja ennuste vastaa normaaliväestön ennustetta. Osalla potilaista äkkikuoleman riski on huomattavan suuri, ja he tarvitsevat rytmihäiriötahdistimen.

Eteisvärinän välttäminen on tärkeää. Toistuvat rytminsiirrot ja rytmihäiriölääkitys, kuten amiodaroni, voivat olla tarpeen. Jos sydänlihaksen paksuuntuminen rajoittaa merkittävästi veren virtausta vasemman kammion ulosvirtauskanavassa, tilannetta voidaan joutua hoitamaan sydänleikkauksella tai katetritoimenpiteellä.

Kaikille kuuluu elintapahoito: terveelliset elintavat, nikotiinituotteiden ja alkoholin välttäminen sekä sopiva liikunta. Ennuste vaihtelee normaalista eliniästä aina hyvin harvinaiseen sydänsiirtoon asti.

Potilasjärjestö – Karpatiat ry

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys sekä yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa, tukea ja vertaistukimahdollisuuksia.

Sairastuneet ja heidän läheisensä voivat osallistua paikallistapaamisiin, vuositapaamisiin ja sopeutumisvalmennuskursseille. Korona‑aikana on ollut myös etätapaamisia. Facebookissa toimii vilkas ryhmä sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Sekä Karpatiat‑ että Sydänsarkoidoosiin sairastuneet ‑ryhmät ovat vertaistukihenkilöiden vetämiä, ja heihin voi olla yhteydessä myös yksityisesti.

Tekstin koostamisessa on hyödynnetty linkkiluettelon lähteitä lyhennellen, muokaten ja yhdistellen.

Linkkiluettelo:
– Sydän.fi – ylilääkäri Anna‑Mari Hekkala: Hypertrofinen kardiomyopatia
– Duodecim – Raimo Kettunen: Sydänlihasta paksuntava kardiomyopatia
– Terveyskylä – Hypertrofinen kardiomyopatia
– Sydän.fi – apua ja tukea, vertaistuki
– Karpatiat ry – tukea sydänlihassairaille


Sydänlihassairaus Dilatoiva kardiomyopatia

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Sydänlihassairaus eli kardiomyopatia voi oireilla monin eri tavoin. Yleisin kardiomyopatian muoto on sydänlihasta laajentava eli dilatoiva kardiomyopatia. Oireeton sairaus voi tulla esiin esimerkiksi suurena sydänvarjona keuhkokuvassa (thorax‑röntgen) tai poikkeavana EKG‑löydöksenä. Oireiden ilmaantuessa ne ovat tyypillisiä sydämen vajaatoiminnan oireita: lisääntynyt väsyvyys, uupumus, hengenahdistus ja turvotukset. Myös eteisvärinä on tavallinen.

Diagnoosin jäljille

Sairastumisen alkuvaiheessa tavallisia oireita ovat rasitushengenahdistus, rytmihäiriöt ja rasitukseen liittymättömät rintakivut. Pidemmälle edenneessä vaiheessa ilmaantuvat sydämen vajaatoiminnan oireet, kuten turvotukset.

Lääkärin kliinisen tutkimuksen ohella sydänfilmi (EKG) ja sydämen ultraäänitutkimus ovat perustutkimuksia. Dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavan potilaan EKG on lähes aina poikkeava. Diagnoosi varmistuu sydämen ultraäänitutkimuksessa, jossa todetaan laajentunut ja tavallista huonommin supistuva vasen kammio. Sydämen pumppaustoimintaa kuvaava EF‑luku (ejektiofraktio) on alentunut.

Sydämen laajentumisen seurauksena jotkin sydämen läpät voivat alkaa vuotaa. Thorax‑röntgenkuvassa voidaan nähdä suurentunut sydän. Usein sairauden löytyessä vasen kammio on jo merkittävästi laajentunut ja sen supistumiskyky heikentynyt. Tavallisesti todetaan myös kammion seinämän ohenemista.

Koska monet erilaiset sydänsairaudet voivat kuormittaa vasenta kammiota ja johtaa sen laajenemiseen, jatkoselvittelyt tehdään aina yksilöllisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä sydämen magneettikuvaus. Sepelvaltimoiden varjoainekuvausta tai sydänlihaksen koepalaa (biopsiaa) käytetään, jos halutaan sulkea pois muita sydänlihasta vaurioittavia sairauksia.

Taustasyyt ja perinnöllisyys

Dilatoivan kardiomyopatian taustalla voi olla monia syitä – eikä syy aina selviä. Tällöin puhutaan idiopaattisesta dilatoivasta kardiomyopatiasta. Sepelvaltimotauti ja vaikeat läppäviat tulee sulkea pois.

Pitkäkestoinen nopea rytmihäiriö voi aiheuttaa sydämen laajenemista ja supistumiskyvyn heikkenemistä. Tavallisesti kyseessä on pitkään jatkunut, hoitamaton ja joskus vähäoireinen eteisvärinä tai eteislepatus.

Sairaus voi olla myös perinnöllinen. Nykyisin tiedetään, että jopa 30–50 % dilatoivasta kardiomyopatiasta esiintyy suvuttaisesti. Tunnettuja geenivirheitä on useita, mutta geenitestauksella voidaan varmistaa vain noin 15–25 % tapauksista.

Muita mahdollisia altistavia tekijöitä ovat alkoholi, muut päihteet sekä esimerkiksi syövän hoidossa käytetyt lääkkeet. Virusperäinen sydänlihastulehdus voi käynnistää prosessin, joka johtaa dilatoivaan kardiomyopatiaan vuosien kuluessa. Harvinaisempia syitä ovat raskauteen liittyvä peripartaalinen kardiomyopatia sekä kilpirauhasen toimintahäiriöt, diabetes, ylipaino, sydänsarkoidoosi ja reumasairaudet.

Hoito ja ennuste

Hoidon perusta on sydämen vajaatoiminnan lääkehoito. Lääkitys on usein pysyvää, vaikka sydämen toiminta parantuisi. Hoito kohdistuu myös mahdolliseen taustasairauteen.

Elintapahoito on tärkeää: liikunta omien rajojen mukaan, sydänterveellinen ravinto, nikotiinittomuus, alkoholin käytön rajoittaminen ja normaalipainon tavoittelu. Sydämen vajaatoimintatahdistin voi auttaa monia potilaita. Rytmihäiriötaipumuksen vuoksi osa tarvitsee rytmihäiriötahdistimen.

Äärimmäisessä tilanteessa hoitona voi olla sydämensiirto. Dilatoiva kardiomyopatia on yleisin syy sydämensiirtoon Suomessa.

Ennuste riippuu suuresti sairauden aiheuttajasta. Jos taustalla on ollut pitkäkestoinen eteisvärinä, sydämen toiminta voi palautua lähes normaaliksi rytmihäiriön hoidon jälkeen. Ennuste vaihtelee siis lähes normaalista eliniästä aina sydämensiirtoon asti – ja kaikkea siltä väliltä.

Potilasjärjestö – Karpatiat ry

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys sekä yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa, tukea ja vertaistukea.

Sairastuneet ja heidän läheisensä voivat osallistua paikallistapaamisiin, vuositapaamisiin, sopeutumisvalmennuskursseille sekä etätapaamisiin. Facebookissa toimii vilkas vertaistukiryhmä sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Vertaistukihenkilöihin voi olla yhteydessä myös yksityisesti.

Tekstin koostamisessa on hyödynnetty linkkiluettelon lähteitä lyhennellen, muokaten ja yhdistellen.

Linkkiluettelo:
– Duodecim – Tiina Heliö: Dilatoiva kardiomyopatia
– Sydän.fi – ylilääkäri Anna‑Mari Hekkala: Laajentava kardiomyopatia
– Terveyskylä – Dilatoiva kardiomyopatia
– Sydän.fi – Peripartaalinen kardiomyopatia
– Sydänlihassairaiden potilasjärjestö Karpatiat ry


Sydänlihassairaus Kardiomyopatia

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

Kardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen sairastumista. Sydänlihassairauksia on useita erilaisia, ja ne aiheuttavat sydänlihaksen kroonisen eli pitkäaikaisen sairastumisen. Sairaus voi olla pitkään oireeton ja paljastua sattumalta esimerkiksi keuhkoröntgenkuvassa tai sydänfilmissä (EKG).

Usein ensioireena on fyysisen suorituskyvyn lasku, leposykkeen nousu, tykytys tai muu rytmihäiriö. Myöhemmin voi ilmaantua hengenahdistusta ja sydämen vajaatoimintaan liittyviä turvotuksia.


Muista sydänlihassairauksista

Kaikkien sydänlihassairauksien toteamisessa sydämen kaikututkimus eli ultraäänitutkimus on keskeinen ensitutkimus. Kohonneen verenpaineen aiheuttamaa sydänlihaksen paksuuntumaa tai sydämen laajentumaa ei pidetä varsinaisena kardiomyopatiana.

Myöskään sairastetun sydäninfarktin tai sepelvaltimotaudin aiheuttamaa sydämen laajentumaa ei luokitella kardiomyopatiaksi, vaikka joskus puhutaankin ”iskeemisestä kardiomyopatiasta”.

Oireet ja taustasyyt

Kardiomyopatioita on erityyppisiä, mutta tavallisimmin ne aiheuttavat sydämen vajaatoiminnan oireita. Oireet voivat olla moninaisia: hengenahdistusta, väsymystä, voimattomuutta ja sairauden edetessä turvotuksia alaraajoissa ja vatsan alueella.

Useisiin kardiomyopatioihin liittyy myös rytmihäiriöitä ja leposykkeen nousua. Jo oireettomillakin sydänfilmi (EKG) on usein poikkeava, mutta sydämen ultraäänitutkimus varmistaa diagnoosin.

Sairauden taustasyy voi olla periytyvä tai hankinnainen eli jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama. Aina kardiomyopatian syytä ei löydy, vaikka tutkimuksia tehtäisiin laajasti. Sairaus voi alkaa jo nuorella iällä. Koska kardiomyopatiat ovat usein periytyviä, myös oireettomat lähiomaiset on suositeltavaa tutkia.

Kardiomyopatian eri muodot

Yleisimmät kardiomyopatian muodot ovat:

  • Dilatoiva kardiomyopatia, jossa sydän laajenee ja pumppausteho heikkenee
  • Hypertrofinen kardiomyopatia, jossa sydänlihas paksuuntuu
  • Restriktiivinen kardiomyopatia, jossa sydänlihas jäykistyy

Harvinaisempia muotoja ovat:

  • oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia
  • trabekuloiva kardiomyopatia, joka liittyy sydämen sisäosiin poikkeavaan rakenteeseen
  • erittäin harvinainen Takotsubo‑oireyhtymä, jota kutsutaan myös särkyneen sydämen oireyhtymäksi

Hoito, sairauden kulku ja ennuste

Kardiomyopatiaa sairastava tarvitsee vähintään lääkehoitoa ja säännöllistä kardiologista seurantaa. Hoito kohdistuu sydämen vajaatoimintaan sekä rytmihäiriöihin tai niiden vaaraan.

Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan lääkityksellä ja tarvittaessa vajaatoimintatahdistimella. Rytmihäiriöitä hoidetaan lääkkeillä ja joissakin tapauksissa rytmihäiriötahdistimella eli sisäisellä defibrillaattorilla.

Itsehoidossa sydänterveelliset elintavat ovat keskeisiä: liikunta omien rajojen mukaan, terveellinen ruokavalio, nikotiinittomuus ja alkoholin käytön minimointi.

Sairauden kulku ja ennuste vaihtelevat suuresti taustasyystä riippuen. Monissa kardiomyopatioissa oikeanlaisen lääkityksen ja elintapojen avulla sairaus voi pysyä vuosia tasapainossa, ja potilas voi elää aktiivista ja normaalia elämää.

Toisaalta joihinkin harvinaisiin kardiomyopatioihin liittyy äkkikuoleman vaara, ja joissakin tilanteissa hoitona voi olla sydämensiirto. Esimerkiksi nopean rytmihäiriön aiheuttamassa dilatoivassa kardiomyopatiassa sydämen toiminta voi palautua täysin, kun aiheuttava rytmihäiriö hoidetaan.

Potilasjärjestö – Karpatiat ry

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys sekä yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa, tukea ja vertaistukimahdollisuuksia.

Sairastuneet ja heidän läheisensä voivat osallistua paikallistapaamisiin, vuositapaamisiin, sopeutumisvalmennuskursseille ja etätapaamisiin. Facebookissa toimii vilkas vertaistukiryhmä sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Vertaistukihenkilöihin voi olla yhteydessä myös yksityisesti.

 Tekstin koostamisessa on hyödynnetty ja yhdistelty seuraavia lähteitä:

Linkkiluettelo:
– Sydän.fi – ylilääkäri Anna‑Mari Hekkala: Kardiomyopatiat
– Lääkärikirja Duodecim – Raimo Kettunen: Kardiomyopatiat
– Terveyskylä – tietoa kardiomyopatiasta
– Sydänlihassairaiden potilasjärjestö Karpatiat ry
– Sydän.fi – apua ja vertaistukea


sietää sietää

sietokykyämme

mitataan

päivittäin

💗

arjessa

tarvitaan

henkistä

kapasiteettia


💗

meillä

on

haasteita

venymisiä

on

erilaiset

lähtökohdat

voimavarat


kohdata

muuttuvia

tilanteita

💗

usein

eteemme

tulee

hankaluuksia

joiden

selvittäminen

voi

vaatia

kurssin

muuttamista
ja
hermojen

hallitsemista

jokaisella 

on

joskus

vaikeaa

💗

epäonnea

sattumien

sumaa
ja

summia

olemme erilaisia

elämänhallinnan 

romahtaessa

ihan

kaikki

on

kovin

kovin

vaikeaa

voi
olla

kriisejä

vaikeuksia

monenlaisia

voimavaroja

imeviä

💗

voimme

vaipua

epätoivoon

lamaantua

räjähdellä


takana

voi 

olla

kohtuuton

vaikeuksien

syöksykierre

💗


pysähdytään


tarjotaan

arjen

apua

olkapäätä

taputus selkään

rauhoittavia sanoja


kyllä
se
siitä

💗

jokaisella


vaikeuksia

epäonnea

pashaa säkää

vääriä

valintoja

💗

epävarmuuden


sietäminen

on 

IHAN

JUST 

SITÄ

ITSEÄÄN

💗

kai sitä

VAIN

elämää 

💗



Kirjoitukseni - Toivo ja tuki - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut ‑blogissa ja samannimisessä Facebook‑ryhmässä. Siskojen blogi on syöpään sairastuneiden naisten kirjoituksia matkalta, jolle kukaan ei halunnut. Ajatukseni pitkäaikaissairaana oli valaa omalta osaltani muille sairastuneille tukea ja toivoa.


Vielä olen – vielä voin

Sairausliemissä minua on keitetty liki 20 vuotta. Silti keuhkosyövän löytyminen tupakoimattomalta lamaannutti. Syöpä piti ottaa muiden sairauksieni rinnalle seuralaiseksi, joka kulkee kanssani. Vaikka elämä ei aina tarjoile parasta eikä helpointa, se voi silti olla ihan hyvää – niillä reunaehdoilla, joita kulloinkin on tarjolla.

Sairastuminen koettelee monin tavoin. Usein se muuttaa ihmissuhteita ja arkea. Kroonistuessaan se aikatauluttaa elämän, määrittelee menemiset ja asettaa ehtoja elää ja olla. Terveyskontrollien kuulumiset ohjaavat muuta elämää – ne määrittävät raamit.

Joskus kuiskaan itselleni: hyvin sä vedät. Vielä jalkani nousee ja ajatukseni juoksee. Haluan suunnata katseeni eteenpäin niin kauan kuin vielä olen ja vielä voin. Juuri nyt olen tiukasti elämänsyrjässä kiinni, vaikka tiedän, että tilanne voi muuttua nopeasti.

Ajattelen, että minulla on lupa olla peloissani. Epämieluiset ajatukset ja tuntemukset saavat tulla ulos. Elämän lyödessä polvilleen asioiden tärkeysjärjestys voi muuttua tai kirkastua. Kenties voi löytää jotakin syvempää – sellaista, mitä ei aiemmin ollut uskaltanut kohdata.


Jatkoajalla – kiitollisuus

Kehon rajoitteista huolimatta koen eläväni ihan hyvää elämää. Eukko vanhenee ja askel hidastuu, mutta onneksi jonkinlaista aivosolujen liikehdintää vielä on. Sarkasmini ja ajoittain mustakin huumori pitävät minut pinnalla. Raskaat sairaudet vaativat toisinaan raskaat huvit.

Lääkärienkin mukaan olen jo ylittänyt eliniän ennusteeni ja elän siis jatkoaikaa. Toivon käyttäväni sen hyvin. Haluan jakaa tietoa ja ymmärrystä sairastamisen vaikutuksista. Toimin sydänpuolella vertaistukihenkilönä.

Olen kliseisen kiitollinen jokaisesta päivästä, sillä elämä on lahja. Ajatella – tähänkin aamuun sain herätä. Uskon, että Yläkerran Isäntä päättää suuressa suunnitelmassaan, kuinka kauan kukin täällä vaeltaa. Olen viime vuosina uskaltanut tehdä isoja muutoksia elämässäni ja oppinut tervettä itsekkyyttä. Olen onnekas, kun minulla on välittäviä ihmisiä ympärilläni.


Tilanteeni nyt – ei hoitoja

Sydäntilanteeni vuoksi olin PET‑kuvauksissa toukokuussa 2020. Sivulöydöksenä keuhkoista löytyi syöpäviite. Syyskuussa 2020 leikattiin keuhkolohko ja välikarsinan imusolmukkeita. Näistä löytyi sekä sarkoidoosi‑ että syöpäsoluja.

Syöpäni on adenokarsinooma, kolmannen asteen pahanlaatuinen ja paikallisesti levinnyt. Neljännen asteen syöpä tarkoittaa jo etäpesäkkeitä.

Sydäntilanteeni vuoksi en ole voinut saada tavanomaisia hoitoja. Tavallisesti samassa tilanteessa leikkauksen jälkeen aloitettaisiin säde‑ ja sytostaattihoidot. Syöpäsoluistani löytyi ALK‑geenin uudelleenjärjestymä, johon on täsmälääke. Lääkkeen reseptin voisin saada heti – mutta maksaja löytyisi peilistä. Kelakorvaus on rajattu vain levinneeseen, neljännen asteen syöpään.

Jos tai kun etäpesäke ilmaantuisi, täsmälääke tulisi käyttöön. Toistaiseksi syöpäseuralaiseni on ollut kiitettävän hämäläismallinen.

Oli hetkiä, jolloin oli pakko heittää aivot narikkaan, ettei pelko tai katkeruus ottaisi valtaa.


Toivo – oma

Reunalla pelottaa ‑blogissani olen käsitellyt elämän rajallisuutta. Vaikeiden asioiden käsitteleminen on vapauttavaa. Se kirkastaa oleellista ja on matka omaan elämään. Tasaan mielessäni menneisyyden mörköjä ja yritän antaa anteeksi – itselleni ja niille, jotka ovat satuttaneet.

Yritän muistaa, että tukea on tarjolla, kun vain uskaltautuu pyytämään apua. Ajattelen, että minullakin on lupa surra ja tuntea negatiivisia ajatuksia.

Minulle musiikki on tärkeä apu. Se rauhoittaa ajatuksia ja auttaa käsittelemään pelkoa ja sekamelskaa. Kuuntelen melodioita ja sanoitusten sanomaa. Musiikki voi viedä hetkessä tunnelmasta toiseen ja tuoda jopa euforiaa.

Toivo on hetkessä elämistä.
Niin kauan kuin on toivoa, on elämää.

Kirsi


myötätunto

myötätunto on epävarmuuden
ja epämiellyttävien
asioiden

sietämistä

eikö ole hassua
miten

muiden mokien
toilailujen
ja
hämmentävien
käänteiden suhteen

emme ole
yhtä kriittisiä
kuin

 itsellemme tapahtuvien
 kohdalla

myötätuntoa

 – itsensä
ja muiden

epätäydellisyyden
hyväksymistä

voi opetella

matka
alkaa
itsensä

hyväksymisestä

- niine
kaikkine
"karvoineen"

💗

ärsyttää
jos emme
jaksa
tai osaa

mutta jos 
muut eivät jaksa tai osaa

ymmärrämme
ja
olemme
myötätuntoisia

usein
mietimme
asioita
päätöksiä
ja
sitä miten
ne vaikuttavat

muihin

kärsimys
puutteellisuus
laukaisee

meissä

itsesäälin
häpeän

muistamme
pitkään
OMAT

mokamme
puutteemme
-
muiden
unohdamme
tuosta vaan

💖
meillä

on lupa 
katsoa
ja
elää

eteenpäin

💗


ahdistuksen alla

Maalaus: Susanna Huovinen

ahdistuksen
alla


hankalaa
painavaa

raskasta

voi
tuntua
ahtaalta

lähes
toivottomalta


ahdistuksesta
on
mahdollista
päästä
yli

älä
luovuta

valo
voi löytää

sinut
uudelleen

ahdistuksen alla

hengitä
 hiljaa
💗

huomaa  
hetken rauha
💗

usko
💗
vielä 
voimaannut
💗
 elämälle antaudut
tervehdyt
onneen rantaudut
💗

huomaat 
valoa pysyvää

💗


ultraharvinainen sydänsairaus Jättisolumyokardiitti

Jättisolumyokardiitti on vakava sydänlihaksen tulehduksellinen sairaus. Sen alku ja eteneminen voivat olla erityisen äkillisiä ja nopeita. Kyseessä on ultraharvinainen sydänsairaus, jota esiintyy enintään yhdellä ihmisellä 50 000:sta. Suomessa diagnosoituja potilaita on arviolta vain joitakin kymmeniä – alle sata.

Sairastuneet voivat hakeutua sydänlihassairaiden potilasyhdistys Karpatiat ry:n tuen piiriin.


Ultraharvinaisuus

Ultraharvinaisuus tarkoittaa sitä, että tutkittua tietoa, kliinistä kokemusta ja vakiintuneita hoitoprotokollia on vaikea luoda. Myös vertaistuen löytäminen voi olla haastavaa, sillä sairastuneita on hyvin vähän.

Jättisolumyokardiittia sairastavien tilanne vertaistuen osalta on kuitenkin parempi kuin monilla muilla ultraharvinaisilla sairauksilla. Karpatiat ry tarjoaa vertaistukea, tietoa ja yhteisön, jonka kautta sairastuneet voivat löytää kohtalotovereita. Tutkittua ja suomenkielistä materiaalia sairaudesta on silti erittäin niukasti.

Suomessa Ultraharvinaiset ry toimii ultraharvinaissairauksia sairastavien tukena keskittyen verkostoitumiseen, vaikuttamiseen ja vertaistukeen sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Jättisolumyokardiitti – mistä on kyse?

Jättisolumyokardiitti on autoimmuunimekanismilla syntyvä sydänlihastulehdus. Se aiheuttaa nopeasti etenevän sydämen vajaatoiminnan ja henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä. Oireita voivat olla rasituksen siedon heikkeneminen, väsymys, hengenahdistus ja turvotukset.

Sydämen sähköisen johtoradan vauriot voivat aiheuttaa pulssin hidastumista ja huimausta. Nopeat kammioperäiset rytmihäiriöt, kuten kammiotakykardia, voivat tuntua voimakkaana sydämentykytyksenä ja johtaa tajunnan menetykseen. Keskimääräinen sairastumisikä on noin 50 vuoden tienoilla.

Noin viidenneksellä potilaista todetaan myös jokin muu autoimmuunisairaus, kuten tulehduksellinen suolistosairaus. Tulehdusprosessin tarkkaa laukaisevaa syytä ei tunneta.

Diagnostiikka ja hoito

Sairauden varhainen tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää. Perustutkimuksia ovat sydämen kaikututkimus (ultraääni) ja sydänsähkökäyrä (EKG). Jos näiden perusteella herää epäily jättisolumyokardiitista, tehdään kiireellisesti sydämen magneettikuvaus (MRI).

Diagnoosin varmistamiseksi otetaan sydänlihaksen koepaloja. Näytteenotto tehdään paikallispuudutuksessa kaulalaskimon kautta sydämen oikeasta kammiosta. Koepaloja otetaan useita, sillä tulehdusmuutokset voivat olla paikallisia. Koepalat ovat välttämättömiä varman diagnoosin saamiseksi.

Hoidossa käytetään voimakasta immunosuppressiivista lääkitystä, tyypillisesti usean lääkkeen yhdistelmää. Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan tavanomaisilla vajaatoimintalääkkeillä. Rytmihäiriöiden ehkäisyyn käytetään beetasalpaajia ja tarvittaessa rytmihäiriölääkitystä.

Hengenvaarallisten rytmihäiriöiden vuoksi osalle potilaista asennetaan rytmihäiriötahdistin (ICD). Ajoissa aloitettu hoito on parantanut ennustetta merkittävästi: nykyisin noin 60 %:lla potilaista taudin eteneminen saadaan pysäytettyä. Osalla sairaus kuitenkin etenee, ja ainoaksi hoitovaihtoehdoksi jää sydämensiirto. Pienellä osalla tauti voi uusiutua siirretyssä sydämessä.

Jättisolumyokardiitin hoito on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin.

Tutkimustietoa

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että sekä sydänsarkoidoosin että jättisolumyokardiitin diagnoosien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu todennäköisesti parantuneesta diagnostiikasta. Molemmille sairauksille tyypillisiä oireita ovat eteis‑kammiokatkos, kammiotakykardia ja sydämen vajaatoiminta.

Sydämen magneettikuvaus ja PET‑kuvantaminen ovat keskeisiä tulehduksellisten sydänsairauksien arvioinnissa, mutta lopullinen diagnoosi perustuu sydänlihaskudosnäytteeseen.

Vertaistukea

Jättisolumyokardiittia sairastavat ja heidän läheisensä voivat saada monenlaista vertaistukea Karpatiat ry:stä. Yhdistyksen kautta voi liittyä jäseneksi, osallistua kursseille, paikallisryhmiin ja etätapaamisiin sekä hakea henkilökohtaista vertaistukihenkilöä.

Facebookissa toimii sekä Karpatiat‑ryhmä että sydänsarkoidoosi‑ ja jättisolumyokardiittipotilaiden yhteinen vertaistukiryhmä. Tukea voi hakea myös yksityisesti vertaistukihenkilöiltä.

Tekstin koostamisessa on hyödynnetty ja muokattu useita luotettavia lähteitä.

Linkkiluettelo:
– Ultraharvinaiset ry
– Sydän.fi – tietoa jättisolumyokardiitista
– Duodecim – tulehdukselliset sydänsairaudet
– Karpatiat ry
– Facebook: Karpatiat‑ryhmä
– Facebook: Sydänsarkoidoosiin sairastuneet

Kuvat: Microsoft 365 ‑kuvapankki

jos voisin

vuoden vaihtuessa
on tapana muistella

oma tapani
murheen
tai ilon hetkellä

on kerrata
miten olen
tähän pisteeseen päätynyt

tuumailen
sattumuksia

hetkiä
elämän vaiheita

yritän jatkossa
huomata enemmän

ottaa
hyviä asioita
matkaevääksi

lupauksia
en kirjaa

pyrin
elämään
arvojeni mukaisesti

toivon
kaikkea hyvää

uudelle vuodellesi

toivon näkökulma

toivo
on aina
läsnä

💗
vaikeissa
paikoissa

aina

viime
henkäykseen
asti

herättelen
kiitollisuutta
elämää kohtaan

toivon
että
valitsisimme

aina hyvän

jos voisin 💗

lempeyttä elämääsi soisin
toivon pisaroita

kanssasi joisin
💗

jos voisin
pörröttäisin hiuksiasi
vakuuttaisin elämän menevän hyvin

soisin lohdun 
lämmön
💗
puhaltaisin palavan roihun
vahvan ja ymmärtävän
💗

jos voisin
toisin uskon
💗
hyvään ja turvaan
💗
hyväksyisin  
anteeksi antaisin

valoa kohti tuuppaisin

siunauksella  
matkaan saattaisin

💗